Vähemmistöryhmien järjestöt: Toiminta ja tuotokset

Vähemmistöryhmien järjestöjen toimintamuodoissa painottui yksilöllinen neuvonta ja tuki, jonka avulla parannettiin kohderyhmien mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan, ja esimerkiksi asioida viranomaisten kanssa tai käyttää eri palveluita. Neuvonnan ja tuen avulla poistettiin osallistumiseen ja asiointiin liittyviä esteitä, joita tuovat muun muassa kielitaidottomuus, tiedon vähäisyys, kulttuurierot ja joillakin kohderyhmillä matala luottamus viranomaisiin ja muihin toimijoihin tai oman asian arkaluontoisuus.

Kohderyhmiä kohdattiin eniten ryhmätoiminnoilla. Muu toiminta -luokassa raportoitu toiminta piti sisällään muun muassa tapahtumien ja tilaisuuksien ja joissain kohteissa esimerkiksi viikonloppuleirien järjestämistä.

Toimintojen ja tuotosten jakautuminen

Toimintojen ja tuotosten määrä

Kohtaamiskertojen määrä

Kohtaamiskertojen jakautuminen

Miten toiminta on tukenut tulosten saavuttamista

Vähemmistöryhmien järjestöjen toiminta on tukenut aiottujen tulosten aikaansaamista pääsääntöisesti hyvin tai riittävästi.

Maahanmuuttajien parissa työskentelevillä järjestöillä toiminnan tuloksellisuutta edistäneinä toimintamuotoina mainittiin etenkin yksilöllinen matalan kynnyksen neuvonta ja ohjaus, jota tehtiin sekä kasvotusten sekä etäyhteyksin. Toimintaan sisältyi usein myös kohderyhmän ohjausta eri palveluihin. Kohderyhmien omalla kielellä annettu neuvonta, kulttuurisensitiviinen työote sekä selkokielinen toiminta edistivät toiminnan tuloksellisuutta monessa avustuskohteessa. Avustuskohteissa, joissa järjestö ei pystynyt tarjoamaan tukea kohderyhmän omalla kielellä, kohderyhmiä tavoitettiin usein hakemuksessa suunniteltua vähemmän. 

Muita toiminnan tuloksellisuutta edistäneitä tekijöitä olivat muun muassa seuraavat:

• kohderyhmän aktiivinen osallistuminen myös toiminnan suunnitteluun lisäsi sitoutuneisuutta ja vahvisti toiminnasta saatuja hyötyjä
• hybriditoiminta ja etäyhteydet ovat laajentaneet mahdollisuuksia tavoittaa kohderyhmää ja madaltaneet kynnystä osallistua toimintaan. Toisaalta digiosallistuminen on ollut osalle kohderyhmistä vaikeaa.
• haavoittuvan kohderyhmän kanssa työskenneltäessä toimintaympäristön turvallisuus, luottamuksellinen ilmapiiri ja mahdollisuus toimia anonyymisti olivat keskeisiä onnistumisen edellytyksiä. 
• toiminnan ajankohtaisuus ja vertaisten tai vapaaehtoisten helppo lähestyttävyys 
• kattava ja toimiva vapaaehtoistoiminta lisäsi toiminnan ja tavoitettujen kohderyhmien määriä 
• koronapandemia lisäsi osittain kohderyhmien tuen tarvetta, mikä näkyi muun muassa neuvonnan lisääntymisenä
• kotoutumislain uudistaminen on joissakin avustuskohteissa lisännyt viranomaisten kiinnostusta yhteistyöhön maahanmuuttajien kanssa työskentelevien järjestöjen kanssa 
• vaikuttamistyössä onnistuttiin paremmin, kun avustuskohteessa tavoitteet ja vaikuttamisen kohde oli rajattu selkeästi
• vahva verkostotyö ja poliittisen näkökulman huomioiminen toiminnassa
• toiminnan monipuolisuus sekä sen ketterä sopeuttaminen muuttuviin tilanteisiin ja kohderyhmän tarpeisiin

Venäjänkielisillä järjestöillä tuloksellisia toimintoja olivat erityisesti tiedottaminen ja tiedon jakaminen, kuten koulutukset, webinaarit sekä omakielisen materiaalin tuottaminen. Romanijärjestöjen toiminnoissa tuloksellisuutta edistäneitä toimintoja olivat etenkin yksilöllinen neuvonta ja ohjaus sekä nuorten tukihenkilötoiminta. Myös vertaisryhmät, verkostotyö ja siihen liittyvä palveluohjaus sekä kotiin jalkautuva työ edistivät tulosten aikaansaamista.

Joissakin sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen avustuskohteissa oli korostunut tarve yksilötyölle, ja sen mahdollistaminen vaikutti kohderyhmän tilanteeseen myönteisesti. 

Toiminnan tuloksellisuutta estäneinä tekijöinä esille nostettiin muun muassa seuraavia tekijöitä:

• kohderyhmien kohtaama vihapuhe sosiaalisessa mediassa tai arjen kohtaamisissa on horjuttanut kohderyhmien turvallisuutta ja vähentänyt myös osallistumista toimintaan
• koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja Afganistanin epävakaa tilanne lisäsivät kohderyhmiin kuuluvien ihmisten huolta. Osa heistä on ollut aiempaa haluttomampia lähtemään pois kotoa ja osallistumaan järjestöjen toimintaan.
• Venäjän hyökkäyssodan alettua venäjänkielisistä järjestöistä levitettiin virheellisiä ja valheellisia tietoja. Vihapuhe järjestöjä sekä niiden kohderyhmiä kohtaan lisääntyi, jolloin osa ihmisistä ei uskaltanut tai halunnut osallistua toimintaa, ja joidenkin järjestöjen toiminta keskeytyi osaksi aikaa. Osassa avustuskohteista tämä on vaikeuttanut yhteistyön luomista ja jatkamista eri toimijoiden kanssa. 
• pidempikestoisiin toimintoihin sitoutuminen oli heikentynyt useassa avustuskohteessa 
• koronarajoitusten päätyttyä havaittiin myös yhä useammin, että kasvokkaisiin tilaisuuksiin ei tultu paikalle, vaikka niihin oli ilmoittauduttu 

Vähemmistöryhmien järjestöjen yleisavustuksilla rahoitettu toiminta

Vähemmistöryhmien järjestöistä seitsemän järjestöä sai yleisavustusta. Yleisavustusten yhteenlaskettu avustusmäärä oli yhteensä noin 1,7 miljoonaa euroa. Yleisavustukset olivat suuruudeltaan 152 000–340 000 euroa.

Yleisavustuksilla rahoitettiin järjestöjen keskushallintoa, kuten tilakuluja ja taloushallinnon kuluja sekä henkilöstökuluja (toiminnanjohtaja, talouspäällikkö tai -sihteeri ym.). Yleisavustuksia käytettiin myös muiden STEA-avustuskohteiden hallintoon. Tämän lisäksi yleisavustuksia käytettiin viestintään, vaikuttamistoimintaan ja edunvalvontaan, jäsenjärjestöjen ja muiden yhdistysten ja toimijoiden koulutuksiin sekä neuvontaan. Yleisavustuksilla rahoitettu toiminta kohdistui laajasti eri kohderyhmiin, kuten maahanmuuttajiin, kotoutujiin, kaikenikäisiin seksuaalisuuttaan ja sukupuoltaan pohtiviin, viranomaisiin, päättäjiin, mediaan, jäsenjärjestöihin ja muihin järjestöihin esimerkiksi verkostotyössä. Toiminnan kohderyhmiin kuului myös eri alojen ammattilaisia ja opiskelijoita, oppilaitoksia, suurta yleisöä ja mielipidevaikuttajia. Joissakin yleisavustuskohteissa raportointi hallinnon toiminnoista oli suppeaa.

Jäsenjärjestöavustuksilla rahoitettu toiminta

Vähemmistöryhmien järjestöillä oli vuonna 2022 viisi jäsenjärjestöavustusta. Niiden yhteenlaskettu avustusmäärä oli 211 000 euroa.  Suurin myönnetty jäsenjärjestöavustus oli suuruudeltaan 100 000 € ja pienin 10 000 €. Jäsenjärjestöavustuksilla tuettiin yhteensä 88 jäsenyhdistyksen toimintaa. Jäsenjärjestöavustuksia käytettiin muun muassa ryhmätoimintaan, neuvontaan, koulutuksiin, seminaareihin, työpajoihin, tapahtumiin, leirien ja retkien järjestämiseen sekä julkaisun tekemiseen.

STEAn arvio: onko toiminta tukenut aiottujen tulosten aikaansaamista

Tuloksellisuuskatsaus koostuu viidestä eri osa-alueesta.

Siirry seuraavaan (Vähemmistöryhmien järjestöt – STEAn arvio tuloksista ja keskeiset havainnot)

Siirry edelliseen (Vähemmistöryhmien järjestöt – Tavoitetut kohderyhmät)