Vähemmistöryhmien järjestöt: Tavoitetut kohderyhmät

Vähemmistöryhmien järjestöt ovat tavoittaneet toimintansa kohderyhmä pääosin hyvin tai vähintään riittävästi.

Tavoitettujen kohderyhmien lukumäärästä suuri osa, noin 1,2 miljoonaa henkilöä, tavoitettiin järjestöjen viestinnällä.

Maahanmuuttajajärjestöt määrittelivät toiminnalla tavoitettuja kohderyhmiä tyypillisesti kohderyhmään kuuluvien kielen, etnisen ryhmän, iän ja sukupuolen sekä työ- tai opiskelutilanteen mukaan, mutta osassa avustuskohteista tavoitettuna kohderyhmänä olivat maahanmuuttajat yleisesti.

Moni maahanmuuttajajärjestö tavoitti toiminnallaan koulutus- tai työelämäpoluilta sivuun jääneitä maahanmuuttajataustaisia, sekä esimerkiksi kotiäitejä. Erityisinä tavoitettuina kohderyhminä olivat myös nuoret, nuoret aikuiset, ikääntyneet ja heidän omaisensa sekä maahanmuuttajanaiset. Yksittäisissä avustuskohteissa tavoitettiin myös esimerkiksi mielenterveysongelmista kärsiviä maahanmuuttajia ja kahden kulttuurin perheitä.

Romanijärjestöjen tavoittamissa kohderyhmissä korostuivat erityisesti romaninuoret ja -perheet sekä paikallisesti toimivat romanijärjestöt. Yksittäisissä avustuskohteissa erityisinä tavoitettuina kohderyhminä olivat ikääntyneet ja rikostaustaiset romanit tai romaninaiset.

Vähemmistöryhmien järjestöjen toiminnalla on tavoitettu myös erityisen haavoittuvassa asemassa olevia, kuten Ukrainasta paenneita, paperittomia, turvapaikanhakijoita tai yksin maahan tulleita lapsia, vammaisia maahanmuuttajia ja erityislapsiperheitä sekä asunnottomia tai asunnottomuusriskissä olevia maahanmuuttajia.

Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen järjestöt tavoittivat myös uskonnollisia sateenkaari-ihmisiä sekä henkilöitä, jotka ovat huolissaan alaikäisiin kohdistuvista seksuaalisista mieltymyksistään.

Pääkohderyhmiensä lisäksi vähemmistöjärjestöjen toiminta tavoitti väestöä myös laajemmin, esimerkiksi asenne- ja kulttuurityössä sekä eri alojen ammattilaisiin, päättäjiin, viranomaisiin ja vapaaehtoisiin kohdistuvassa toiminnassa.

Tavoitetut kohderyhmät hakemuksissa ja raporteilla

Kohderyhmien tavoittamista ovat edistäneet muun muassa:

• kohderyhmän luottamus järjestöön ja sen työntekijöiden ja vapaaehtoisten tuttuus sekä järjestön hyvä maine
• toiminnan vakiintuneisuus, työntekijöiden ja järjestön osaaminen ja asema sekä hyvät yhteistyöverkostot
• kun kohderyhmien omien yhteisöjen sisällä kerrottiin järjestöjen toiminnasta eteenpäin, ihmiset osasivat paremmin hakeutua toimintaan. Esimerkiksi toimintaan aiemmin osallistuneet nuoret toivat mukanaan uusia osallistujia. 

Vaikka hakemuksissa ilmoitettuja kohderyhmiä tavoitettiin pääsääntöisesti hyvin, moni avustuskohteista raportoi, että aikuisille suunnattujen ryhmätoimintojen osallistujamäärät eivät vuonna 2022 palautuneet koronaa edeltävän ajan tasolle. Erityisesti osallistuminen väheni tammi- ja helmikuussa 2022 koronasta johtuneiden kohtaamisrajoitusten vuoksi, koska monia toimintoja jouduttiin sulkemaan. 

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan toi Suomeen Ukrainasta sotaa paenneita, mikä lisäsi erityisesti venäjänkielisten järjestöjen neuvontatoiminnan kysyntää. Ukrainasta paenneet näkyvät myös järjestöjen tavoittamissa kohderyhmissä uutena hyvin tavoitettuna kohderyhmänä. Sotatilanne Ukrainassa vaikutti maahanmuuttajakohderyhmien tavoittamiseen eri tavoin eri järjestöissä. Osa järjestöistä siirsi resursseja muiden maahanmuuttajaryhmien tukemisesta sotaa pakeneville suunnattuun tukeen.

Muita kohderyhmien tavoittamista haitanneita tekijöitä olivat muun muassa:

• osassa avustuskohteita etätyöskentely vaikeutti sekä toimintojen toteuttamista että kohderyhmän tavoittamista (taustalla heikko suomen kielen taito tai puutteelliset digitaidot)
• joidenkin kohderyhmien haastavat elämäntilanteet tai luku- ja kirjoitustaidon puute
• koronaan liittyvät rajoitus- ja turvallisuustoimet vaikeuttivat kohderyhmien tavoittamista esimerkiksi kouluissa ja vankiloissa
• jotkin kulttuuriset normit ovat haastaneet kohderyhmien tavoittamista toimintaan yksittäisissä avustuskohteissa. Samoin kohderyhmien kokemus toiminnassa käsiteltävien aiheiden henkilökohtaisuudesta, vaikeudesta tai siitä, että käsiteltävä aihe on yhteisössä tabu, on estänyt kohderyhmän tavoittamista ryhmätoimintaan yksittäisissä avustuskohteissa. Monitahoista syrjintää kokevien ja haavoittuvassa asemassa olevien kohderyhmien kohdalla luottamuksen rakentaminen on myös joissakin avustuskohteissa vienyt arvioitua enemmän aikaa.
• etenkin venäjänkielisten aiemmat huonot kokemukset viranomaisasioinnista ovat joissakin avustuskohteissa nostaneet kynnystä osallistua toimintaan
• muutamassa avustuskohteessa kohderyhmien tavoittamiseen liittyvinä haasteina raportoitiin myös siitä, että nuoria oli suunniteltua vaikeampaa tavoittaa ja saada kiinnittymään toimintaan. Etenkin nuorten miesten tavoittamisessa oli joissakin avustuskohteissa haasteita. 

STEAn arvio vähemmistöryhmien järjestöjen toiminnan kohdentumisesta tavoiteltuun kohderyhmään

STEAn arvio vähemmistöryhmien järjestöjen toiminnan tavoittavuudesta

Tuloksellisuuskatsaus koostuu viidestä eri osa-alueesta.

Siirry seuraavaan osioon (Vähemmistöryhmien järjestöt – Toiminta ja tuotokset)

Siirry edelliseen osioon (Vähemmistöryhmien järjestöt – Tavoitteet ja resurssit)