Työllisyyden edistämisen ja työttömien järjestöt: Tavoitetut kohderyhmät
Avustuskohteiden toiminta tavoitti vuoden 2022 aikana yhteensä noin 360 000 ihmistä.
Työllisyyden edistämisen ja työttömien järjestöt ovat tavoittaneet toiminnan kohderyhmänsä pääosin hyvin tai riittävästi.
Lähes kaikissa arvioiduissa avustuskohteissa toiminta kohdentui STEAn arvion mukaan hyvin tai riittävästi niihin kohderyhmiin, jotka järjestöt olivat määritelleet avustushakemuksissaan. 70 prosentissa avustuskohteista toiminta kohdentui hyvin avustushakemuksella määriteltyihin kohderyhmiin, riittävästi noin neljäsosassa kohteita.
Parhaiten toiminnassa tavoitettiin toiminnan ensisijaista kohderyhmää: työttömiä, pitkäaikaistyöttömiä, osatyökykyisiä sekä lomautettuja. Suurimmassa osassa avustuskohteita kohderyhmiin kuuluvia tavoitettiin myös lukumääräisesti hyvin tai riittävästi.
Muita toiminnalla tavoitettuja kohderyhmiä määritti usein sosiaalinen huono-osaisuus, joka aiheutui muun muassa sairaudesta, rikostaustasta, matalasta tulotasosta sekä muista haastavista elämäntilanteista.
Toiminnan välillisinä kohderyhminä tavoitettiin jäsenyhdistyksiä, huoltajia ja kohderyhmien kanssa työskenteleviä ammattilaisia. Ammattilaisten osalta kohderyhmässä painottuivat etenkin virkahenkilöt sekä muissa työllistymistä edistävissä järjestöissä työskentelevät henkilöt.
Avustushakemusten ja tuloksellisuusraporttien välillä oli jonkin verran eroja kohderyhmien nimeämisessä, mikä teki kohderyhmän tavoittamisen arvioinnista haastavaa osassa avustuskohteista. Raportoinnin poikkeamat hakemuksista painottuivat niihin kohteisiin, jotka saivat kohderyhmän tavoittamisesta arvion riittävä tai heikko.
Kohderyhmän tavoittamista edistäneinä tekijöinä raportoitiin muun muassa seuraavia:
- keskeisellä sijainnilla tapahtuva vakiintunut monipuolinen toiminta
- kohderyhmän osallistuminen toiminnan suunnitteluun
- aktiivinen markkinointi eri medioissa, kauppojen ilmoitustauluilla ja puskaradiossa sekä viestinnällinen yhteistyö yhdistysten, kunnan ja muiden toimijoiden kesken
- osassa toiminnoista etä- ja hybriditapahtumat mahdollistivat etäosallistumisen. Etätoteutuksen tuotoksina syntyneet tallenteet ja podcastit mahdollistivat tiedon äärelle palaamisen ja tavoittivat näin kohderyhmiä uudella tavalla ajasta ja paikasta riippumatta.
Kohderyhmän tavoittamista edistäneenä tekijänä mainittiin myös koronatilanteen aiheuttama julkisten palveluiden hoito- ja palveluvelka, joka lisäsi ihmisten tarvetta hakea apua järjestöistä.
Yhteistyökumppaneiden merkitys kohderyhmän tavoittamisen osalta korostui asiakasohjauksissa sekä tapahtumien onnistuneessa järjestämisessä.
Myös myönteiset kohtaamiskokemukset olivat ensiarvoisen tärkeitä tuloksellisen toiminnan mahdollistamisessa, kohderyhmän sitouttamisessa sekä uusien kohderyhmiin kuuluvien saamisessa toimintojen piiriin.
Kohderyhmien tavoittamista estäneinä tekijöinä raportoitiin seuraavia:
- epävakaa globaali tilanne sekä koronaviruksesta johtuneet rajoitukset vaikeuttivat kohderyhmien osallistumista toimintaan
- mielenterveyteen liittyvät haasteet olivat usein este toimintaan osallistumiselle
- pelko alensi toimintakykyä sekä uskallusta osallistua toimintaan
Osassa avustuskohteita kohderyhmän tavoittamista rajoittivat:
- kohderyhmiin kuuluvien sosiaalisiin tilanteisiin liittyvät pelot
- kohderyhmään kuuluvien fyysiset vammat
- järjestön rajalliset resurssit tarjota toimintaa muille kuin suomenkielisille
- liikkumisen kustannukset sekä muut kohderyhmiin kuuluvien varattomuudesta johtuneet esteet
- kohderyhmään kuuluvilla saattoi olla negatiivisia ennakkoluuloja toimintaa (esimerkiksi liikuntaa) kohtaan
- järjestön työntekijöiden vaihtuminen
Tavoitetut kohderyhmät hakemuksissa ja raporteilla
STEAn arvio työllisyyden edistämisen ja työttömien järjestöjen toiminnan kohdentumisesta tavoiteltuun kohderyhmään
STEAn arvio työllisyyden edistämisen ja työttömien järjestöjen toiminnan tavoittavuudesta
Tuloksellisuuskatsaus koostuu viidestä eri osa-alueesta.
Siirry seuraavaan osioon (Työllisyyden edistämisen ja työttömien järjestöt – Toiminta ja tuotokset)