Pelastusalan vapaaehtoisjärjestöt: STEAn arvio tuloksista ja keskeiset havainnot
Sisällysluettelo
Tuloksellisuusraporttien perusteella pelastusalan vapaaehtoisjärjestöjen toiminnoilla on aikaansaatu seuraavia tuloksia:
- toiminnalla on vahvistettu vapaaehtoisten osaamista ja jaksamista, ja siten edistetty vapaaehtoisen pelastuspalvelun valmiuden ylläpitoa
- toiminta on tarjonnut vapaaehtoisille mielekkään ja motivoivan harrastuksen
- vapaaehtoiset kokevat koulutuksiin osallistumisen myötä osaamisensa ja valmiutensa toimia pelastuskoiratoiminnan vapaaehtoisena kasvaneen
Vapaaehtoiset kokevat järjestöjen viestinnän olevan pääsääntöisesti hyvää (kehitys aikaisempaan vuoteen merkittävä) ja seuraavat eri viestimiä aktiivisesti. Vapaaehtoiset kokevat saavansa toiminnasta voimaa, ja kokevat pystyvänsä hyödyntämään kokemustaan ja osaamistaan myös arjessa. Uudet vapaaehtoiset kokevat kurssien sisällöt kiinnostaviksi. Myös sisällöt kiinnostaviksi kokeneiden osuus on noussut edelliseen vuoteen verrattuna.
Kerättyyn tietoon perustuvia tuloksia on kuitenkin raportoitu vain pienessä osassa avustuskohteita. Raporttien perusteella kerättykään tieto ei ole aina ollut tarkoituksenmukaista toiminnan tulosten osoittamiseksi. Raportoidut tulokset perustuvat kerättyyn tietoon hyvin tai riittävästi vain kahdessa kohteessa.
Tuloksellisuusraporteilta ei käy ilmi, miten pelastusalan viranomaiset kokevat vapaaehtoisen toiminnan varsinaisissa hälytystehtävissä ja näkyvätkö satsaukset vapaaehtoisten osaamiseen hälytystehtävistä suoriutumisessa.
Yleisistä arjen turvallisuuden vahvistamiseen ja lisäämiseen keskittyvistä toiminnoista ei raporteissa ole kerättyyn tietoon perustuvia tuloksia.
Avustuskohteiden toiminnan tuloksellisuus on arvioitu suurimmaksi osaksi riittäväksi tai hyväksi. Arvio tuloksellisuudesta voi olla riittävä silloin, kun suunniteltua kohderyhmää on tavoitettu riittävästi ja toiminnot tukevat suunniteltujen tulosten aikaansaamista riittävästi. Haasteena toiminnan tuloksellisuudelle tässä järjestökokonaisuudessa on se, että toiminnalla tavoiteltuja tuloksia ei ole määritelty hakemuksille riittävän selkeästi, eikä niiden toteutumista seurata tarkoituksenmukaisella tavalla.
Arvio: tukeeko toiminnasta kerätty tieto tulosten osoittamista
Arvio: onko raportoidut tulokset todennettu kerätyllä tiedolla
Arvio: onko toiminnalla saavutettu tavoiteltuja tuloksia
Arvio avustuskohteiden toiminnan tuloksellisuudesta
Keskeiset havainnot
Pelastusalan vapaaehtoisjärjestöjen tuloksellisuusraporteilla ilmoittamat, kerättyyn tietoon perustuvat tulokset kohdistuvat vapaaehtoisten osaamisen ja hyvinvoinnin vahvistumiseen. Raporttien perusteella toiminnoilla on pystytty vahvistamaan vapaaehtoisten osaamista sekä tarjoamaan vapaaehtoisille mielekäs harrastus.
Toiminnalla aikaansaaduista tuloksista kerätään nykyisellään riittämättömästi tietoa eikä tuloksista ole riittävää näyttöä. Tietoa tuloksista ei kerätä toiminnan kohdentumisen näkökulmasta tarkoituksenmukaisella tavalla. Toiminnasta kerätty ns. tyytyväisyystieto ei kerro sitä, mitkä ovat aikaansaadut tulokset suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.
Vapaaehtoisen pelastuspalvelun tavoitetila, asema suhteessa muihin viranomaisiin ja aikaansaatava hyöty ei käy ilmi raporteilta ja hakemuksilta. Raporttien perusteella toiminnalla on pystytty vaikuttamaan vapaaehtoisen pelastuspalvelun valmiuteen ja sen laatuun ja laajuuteen. Toiminnoissa on kerätty tietoa siitä, kuinka paljon hälytystehtäviä vuoden aikana on ollut, mutta tietoa siitä, mikä on ollut koulutettujen vapaaehtoisten merkitys tehtävien suorittamisessa, ei raporttien perusteella kerätä.
Kehittämiskohteet
Järjestökokonaisuuden yhteiskehittämisessä tunnistettiin useita toiminnan tuloksellisuuteen liittyviä kehittämiskohteita. Näistä STEA on valinnut avustuskohteiden rahoituksen jatkuvuuden kannalta kaksi keskeisintä kehittämiskohdetta.
Valitut kehittämiskohteet palautuvat tuloksellisuuskatsauksessa tehtyihin havaintoihin.
Viranomaisten saamaa hyötyä vapaaehtoisjärjestöjen toiminnasta tulisi pyrkiä saamaan nykyistä paremmin kuvattua. Kyse on sekä jo olemassa olevan tiedon hyödyntämisestä että tiedonkeruun kehittämisestä. Lisäksi vapaaehtoisten saamia hyötyjä (esim. osaamisen kasvu ja käyttö tehtävissä) olisi tärkeää kuvata nykyistä paremmin. (Kehittämisagenda, keskeiset toimijat: pelastusalan vapaaehtoisjärjestöt ja STEA)
Seurattavat kehittämistoimenpiteet:
- aikaansaatavien tulosten määrittely vapaaehtoisten näkökulmasta (esimerkiksi miten osaaminen vahvistuu, miten valmiudet toimia hälytystehtävissä vahvistuvat)
- aikaansaatavien tulosten määrittely muiden pelastusalan toimijoiden näkökulmasta (esimerkiksi mikä on vapaaehtoisten tuoma konkreettinen hyöty hälytystehtäviin, kuinka monessa hälytystehtävässä vapaaehtoisia on mukana)
Järjestökokonaisuuden arvioinnissa vuonna 2024 erityistä huomiota kiinnitetään seuraaviin tuloksellisuuden näkökulmasta oleellisiin arviointikysymyksiin:
- Mitkä ovat aikaansaadut tulokset toiminnassa olleiden vapaaehtoisten näkökulmasta vuoden 2020 jälkeen?
- Mitkä ovat aikaansaadut tulokset muiden pelastusalan toimijoiden näkökulmasta vuoden 2020 jälkeen?
STEA seuraa arviointikysymysten toteutumista määrällisten tietojen avulla vuosittain. Arviointikysymysten toteutumista seurataan avustushakemusten ja selvitysten sekä yhteiskehittämisen avulla.
Jatkossa tulisi tarkastella aktiivisesti, ennakkoluulottomasti ja kokeillen erilaisia kumppanuuksia, joiden avulla voitaisiin tavoittaa niitä kohderyhmiä, joita nykyiseltään ei vielä tavoiteta riittävän hyvin tai kattavasti. Tämä korostuu esimerkiksi järjestöjen toimintaa tukevassa kansalaisiin kohdistuvassa viestinnässä koskien tietoisuutta, varautumista ja kriisinsietokykyä. (Kehittämisagenda, keskeiset toimijat: pelastusalan vapaaehtoisjärjestöt)
Seurattavat kehittämistoimenpiteet:
- kohderyhmän, kohderyhmän tarpeen ja aikaansaatavien tulosten määrittelyn sekä seurannan ja arvioinnin selkiyttäminen kansalaisten tietoisuutta, varautumista ja kriisinsietokykyä vahvistavassa toiminnassa
- kumppanuuksien tarkoituksenmukainen hyödyntäminen nykyisellään heikosti tavoitettujen kohderyhmien tavoittamisessa
Järjestökokonaisuuden arvioinnissa vuonna 2024 erityistä huomiota kiinnitetään seuraaviin tuloksellisuuden näkökulmasta oleellisiin arviointikysymyksiin:
- Mitkä ovat aikaansaadut tulokset yleisten arjen turvallisuuteen, kansalaisten tietoisuutta, varautumista ja kriisinsietokykyä vahvistavassa toiminnassa vuoden 2020 jälkeen?
- Mihin kohderyhmiin yleiseen arjen turvallisuuteen ja varautumiseen tähtäävä toiminta on kohdentunut? Kuinka paljon ja mitä kohderyhmiä on tavoitettu vuoden 2020 jälkeen?
- Mitä kumppanuuksia on hyödynnetty em. kohderyhmien tavoittamisessa vuoden 2020 jälkeen?
STEA seuraa arviointikysymysten toteutumista määrällisten tietojen avulla vuosittain. Arviointikysymysten toteutumista seurataan avustushakemusten ja selvitysten sekä yhteiskehittämisen avulla.
Tuloksellisuuskatsaus koostuu kuudesta eri osa-alueesta. Tutustu katsauksen muihin osioihin alla olevien linkkien kautta.