Päihde- ja riippuvuusjärjestöt: STEAn arvio tuloksista ja keskeiset havainnot
Sisällysluettelo
Tuloksellisuusraporttien perusteella päihde- ja riippuvuusjärjestöt ovat edistäneet haastavassa elämäntilanteessa olevien päihde- ja riippuvuusongelmista kärsivien hyvinvointia etenkin matalan kynnyksen toiminnoilla sekä ryhmämuotoisen ja yksilöllisen tuen avulla.
Saavutettuja tuloksia ovat kohderyhmien:
- yksinäisyyden vähentyminen
- koetun terveyden kohentuminen
- itsetunnon paraneminen, kuulluksi tulemisen tunteen lisääntyminen
- sosiaalisten taitojen paraneminen
- arjen hallinnan paraneminen (arkirytmi, asuminen)
- terveellisten elämäntapojen paraneminen (ravitsemus ja liikunta)
- päihteiden käytön vähentyminen
Myös toimintaan osallistuneiden vapaaehtoisten voimavarat ja kokemukset omasta osaamisestaan ovat toiminnan myötä vahvistuneet.
Päihde- ja riippuvuusjärjestöjen toiminta on edistänyt kohderyhmän pääsyä avun ja tuen piiriin, etenkin etsivän ja löytävän toiminnan kautta. Kohderyhmää on myös ohjattu virallisen palvelujärjestelmän piiriin avustetussa toiminnassa tehdyn tilannekartoituksen jälkeen.
Koronatilanne ja siihen liittyvät tapaamisrajoitukset vaikuttivat päihde- ja riippuvuusjärjestöjen toimintaan vuonna 2020 merkittävästi. Kohderyhmien sitouttaminen toimintaan koettiin hankalammaksi ja osalla kohderyhmistä heikot sosiaaliset valmiudet ja digitaaliset taidot hankaloittivat etäyhteyksiin siirtyneitä kohtaamisia. Yhteiskunnan sulkeutumisen myötä kohderyhmien hyvinvointi heikkeni ennakoimattomasti. Myös yhteistyökumppanuuksien syntyminen hankaloitui, kun yhteydenpito siirtyi etäyhteyksiin.
Arvio: tukeeko toiminnasta kerätty tieto tulosten osoittamista
Arvio: onko raportoidut tulokset todennettu kerätyllä tiedolla
Arvio: onko toiminnalla saavutettu tavoiteltuja tuloksia
Toiminnan tuloksellisuuden todentamista on järjestöissä edistänyt se, että avustuskohteiden toiminta on ollut tarkoituksenmukaisesti resursoitua, ja kohderyhmä huolellisesti määritetty ja rajattu.
Päihde- ja riippuvuusjärjestöjen toiminnan tuloksellisuutta edistävinä tekijöinä korostuivat kohderyhmien tarpeiden tunnistaminen ja toiminnan suunnittelu ja kehittäminen saatujen kokemusten perusteella. Myös yhteistyökumppaneiden ja kohderyhmien luottamus toimintaan ja toimintaa toteuttavaan järjestöön oli tärkeässä roolissa.
Toiminnan tuloksellisuuden osoittamisessa on kuitenkin ollut osassa avustuskohteita haasteita. Tulosten seurannan ja arvioinnin tapoihin, tiedon keräämiseen ja tiedon hyödyntämiseen on monissa hankkeissa ja toiminnoissa kiinnitettävä vielä tarkempaa huomiota. Tulosten todentamista ja luotettavuutta edistää, että seurantatietoa toiminnasta on kerätty vaiheittain ennen, jälkeen ja pitkäaikaisseurannalla.
Raportoidut tulokset eivät aina perustu kerättyyn tietoon, jolloin tulosten osoittaminen vuositasolla jää toiminnan ja volyymien raportoimiseen ja tulosten todennettavuus jää heikolle tasolle. Heikosti tuloksia ja niihin vaikuttavia tekijöitä on kuvattu niistä toiminnoista, joiden tavoitteena on ollut tiedon lisääminen ja sen kautta käyttäytymisen muutosten aikaansaaminen. Näissä avustuskohteissa todennettujen tulosten osoittamisen sijaan on usein raportoitu joko tiedon jakamisen määriä tai kohderyhmän oletettuja aikomuksia käyttää saatua tietoa hyväkseen. Sen sijaan näyttö siitä, onko tieto todella otettu käyttöön ja realisoitunut muutoksena, puuttuu.
Matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen toimintojen tavoitteet oli kuvattu pääosin toiminnallisina ja niihin sisältyi usein aiotun positiivisen muutoksen aikaansaaminen kohderyhmässä. Avustuskohteiden tuloksina oli kuitenkin paikoin raportoitu vain toiminnan laajuutta ja tavoitetun kohderyhmän määrää koskevia tietoja.
Toiminnan tuloksellisuuden arviointia hankaloittaakin usein se, että raportoidut tulokset eivät aina yhdisty toiminnasta hakemuksella kuvattuihin toiminnan laadullisiin tavoitteisiin, ja kohderyhmien toiminnasta saama hyöty jää raporteilla osoittamatta.
Arvio avustuskohteiden toiminnan tuloksellisuudesta
Keskeiset havainnot
Päihde- ja riippuvuusjärjestöt ovat tavoittaneet kohderyhmiään tavoitteiden mukaisesti, ja kohderyhmille on järjestetty suunnitelmien mukaista toimintaa.
Etenkin kohtaamispaikkojen toiminnalla, ryhmätoiminnalla ja yksilöllisen tuen toiminnoilla on aikaansaatu todennettuja muutoksia toiminnan kohderyhmän hyvinvoinnissa.
Yleisesti ottaen tulosten osoittaminen jää kuitenkin usein toiminnan ja tuotosten volyymien raportointiin.
Matalan kynnyksen toiminnan tulosten osoittamisen ja kehittämisen mahdollisuudet maaseutu- ja/tai ikärakennemuutoksen paikkakunnilla ovat haasteellisia.
Tiedon jakamisen ja edunvalvonnan tavoitteiden asettamiseen ja toteutukseen tulee myös kiinnittää huomiota toiminnan tulosten osoittamisessa.
Päihde- ja riippuvuusjärjestöjen toiminnoissa yhteistyötapojen ja kumppanuuksien muutokset sekä alue- ja paikallistasolla että valtakunnallisesti vaikuttavat yhteistyön tuloksellisuuteen merkittävästi.
Kehittämiskohteet
Järjestökokonaisuuden yhteiskehittämisessä tunnistettiin useita toiminnan tuloksellisuuteen liittyviä kehittämiskohteita. Näistä STEA on valinnut avustuskohteiden rahoituksen jatkuvuuden kannalta kaksi keskeisintä kehittämiskohdetta.
Valitut kehittämiskohteet palautuvat tuloksellisuuskatsauksessa tehtyihin havaintoihin.
Matalan kynnyksen palveluita ja järjestökentän asiantuntijuutta tulisi jalkauttaa vahvemmin yhteistyöhön julkisen sektorin kanssa. Vaikka järjestöjen toiminnan tavoitteet ja kohdentaminen määritellään kentän tarpeiden kautta, voidaan tuloksellisuutta kehittää myös lisäämällä yhteistyötä järjestöjen matalan kynnyksen palveluiden sekä alan viranomaisten ja rakenteiden välillä. Lisäksi järjestöjen asiantuntijaroolia suhteessa alan viranomaisiin ja rakenteisiin voidaan vahvistaa.
Järjestöjen osaamista hyödynnetään viranomaissektorilla vielä vaihtelevasti, ja järjestöjen mahdollisuudet osallistua hyvinvointialueiden kehittämistyöhön vaihtelevat vielä merkittävästi. Jatkossa palvelurakenteiden muuttuessa korostuu yhteistyön ja vaikuttamistyön rakenteiden ja toimintatapojen kehittäminen erityisesti hyvinvointialueiden ja kuntien suuntaan.
Seurattavat kehittämistoimenpiteet:
- päihde- ja riippuvuusjärjestöjen toiminnan vahvempi yhteys julkisen sektorin tavoitteisiin ja rakenteisiin
Järjestökokonaisuuden arvioinnissa vuonna 2024 erityistä huomiota kiinnitetään seuraaviin tuloksellisuuden näkökulmasta oleellisiin arviointikysymyksiin:
- Miten järjestöjen ja julkisen sektorin välisten yhteistyökumppanuuksien määrä ja yhteistyömuodot ovat kehittyneet vuoden 2020 jälkeen?
- Miten asiakkaita ohjataan ja miten asiakkaat pääsevät julkiselta sektorilta järjestöjen toimintaan ja järjestöjen toiminnasta julkiselle sektorille, ja miten asiakkaat pysyvät osallisina heille tarkoitetuissa toiminnoissa ja palveluissa?
STEA seuraa arviointikysymysten toteutumista määrällisten tietojen avulla vuosittain. Arviointikysymysten toteutumista seurataan avustushakemusten ja selvitysten sekä yhteiskehittämisen avulla.
Työn tuloksellisuuden lisäämiseksi tulisi entisestään vahvistaa järjestökentän yhteistyötä ja tuottaa osaamista yhdessä. Tämä lisäisi kentän vuoropuhelua sekä tukisi toiminnan kehittämistä, arviointia ja viestintää palvelutarjonnasta. Lisäksi tämä loisi valtakunnallisia kumppanuuksia ja verkostoja, joissa opitaan toisilta, ja joissa kukin toimija voi tarjota omaa osaamistaan muille.
Järjestöt ovat keskeisessä roolissa tavoitettaessa kohderyhmiä, jotka ovat vaarassa jäädä julkisten palveluiden ulkopuolelle. Yhteistyö eri palveluntarjoajien kanssa on keskeisessä roolissa näiden kohderyhmien saamiseksi mukaan ja tarvittavien palveluiden äärelle. Toiminnan kohdentamisessa tulisi pidemmän päälle pyrkiä keskittämään ja segmentoimaan palveluita.
Seurattavat kehittämistoimenpiteet:
- järjestöjen välisen yhteistyön tiivistäminen päällekkäisyyksien välttämiseksi
- toiminnan kohdentaminen siten, että järjestöjen välinen työnjako on tarkoituksenmukainen ja edistää kohderyhmän hyvinvointia
Järjestökokonaisuuden arvioinnissa vuonna 2024 erityistä huomiota kiinnitetään seuraaviin tuloksellisuuden näkökulmasta oleellisiin arviointikysymyksiin:
- Miten järjestöjen välinen yhteistyö on kehittynyt vuoden 2020 jälkeen?
- Miten järjestöjen välinen yhteistyön määrä ja yhteistyömuodot ovat kehittyneet vuoden 2020 jälkeen?
- Miten järjestöt, joilla on keskenään samankaltaisia kohderyhmiä, toiminta-alueita tai sisältöjä ovat kohdentaneet toimintaansa tuloksellisuuden edistämiseksi?
STEA seuraa arviointikysymysten toteutumista määrällisten tietojen avulla vuosittain. Arviointikysymysten toteutumista seurataan avustushakemusten ja selvitysten sekä yhteiskehittämisen avulla.
Tuloksellisuuskatsaus koostuu kuudesta eri osa-alueesta. Tutustu katsauksen muihin osioihin alla olevien linkkien kautta: