Nuorisoasumisen järjestöt: STEAn arvio tuloksista ja keskeiset havainnot
Sisällysluettelo
STEAn tekemän avustuskohteiden kokonaisarvion mukaan lähes kaikkien nuorisoasumisen järjestöjen avustuskohteiden tuloksellisuus on hyvä tai riittävä. Järjestöjen toiminta on kohdistunut tarkoituksenmukaisella tavalla ja toimintojen on arvioitu tukevan aiottujen tulosten saavuttamista hyvin tai riittävästi.
Toiminnan tuloksia oli todennettu erityisesti yksilöllisen tuen toiminnoissa, joissa ratkaistiin nuorten asumiseen ja elämäntilanteeseen liittyviä ongelmia, jotka uhkasivat asumisen jatkoa. Selkeitä tuloksia oli saatu erityisesti häätöjen estämisessä.
Järjestöjen nuorille tarjoama yksilöllinen tuki ja koulutus ovat vahvistaneet nuorten arjenhallintaa (päivärytmi, asuminen, kotityöt, terveydenhoito, rahankäyttö, viranomaisasiointi, työn ja kouluasioiden hoito, mielekäs vapaa-ajan vietto). Yksilöllinen tuki ja ryhmätoiminta ovat parantanut nuorten mielialaa ja vähentänyt yksinäisyyttä sekä vahvistanut luottamusta toisiin ihmisiin ja yhteiskuntaan.
Järjestöjen tarjoama neuvonta on lisännyt nuorten tietoa oikeuksista, velvollisuuksista ja mahdollisuudesta saada apua, ja vaikuttaa asioihin.
Toiminnasta kerätty tieto palvelee kuitenkin vain osin toiminnalla aikaansaatujen tulosten osoittamista. Kerättyyn tietoon perustuvia suunniteltuja tuloksia on aikaansaatu hyvin tai riittävästi yhdeksässä avustuskohteessa.
Tietoa toiminnan tuloksista on kerätty nuorten, vapaaehtoisten ja verkostojen näkökulmasta. Tietoa on kuitenkin kerätty pääasiallisesti toiminnasta ja vähemmän toiminnan tuloksista. Kerätty tieto tuloksista on osin epävarmaa, koska merkittävässä osassa tuloksellisuusraportteja jäi epäselväksi, kuinka monelta vastaajalta tietoa on kerätty ja kuinka moni vastasi milläkin tavalla. Tuloksina on usein raportoitu järjestön toimintaa.
Tuloksellisuusraporttien mukaan tuloksellisuutta osoittavien mittareiden kehittäminen on järjestöissä aloitettu, mikä helpottanee raportointia ja tulosten arviointia tulevina vuosina.
Arvio: tukeeko toiminnasta kerätty tieto tulosten osoittamista
Arvio: onko raportoidut tulokset todennettu kerätyllä tiedolla
Arvio: onko toiminnalla saavutettu tavoiteltuja tuloksia
Arvio avustuskohteiden toiminnan tuloksellisuudesta
Keskeiset havainnot
Nuorisoasumisen järjestöjen STEA-avustuksilla rahoitettu toiminta kohdistuu suunnitelmien mukaisiin kohderyhmään hyvin. Toiminta painottuu nuorisoasunnoissa asuvien nuorten tukemiseen. Tämä on osaltaan vähentänyt muiden asumisessa tukea tarvitsevien nuorten kohtaamista.
Järjestöjen toiminnalla on pystytty ehkäisemään erityisen tuen tarpeessa olevien nuorten häätöjä sekä tukemaan nuorten asumista ja asumisen valmiuksia. Yksilöllinen tuki on erityisen tuloksellinen toimintamuoto erityistä tukea tarvitsevien nuorten asumisen tukemisessa.
Järjestöjen toiminnalla aikaansaatavia tuloksia seurataan avustuskohteissa heikosti. Järjestökokonaisuuden toiminnot ovat keskenään hyvin samankaltaisia, mutta yhteisiä tulosmittareita ei raporttien perusteella ole käytössä. Tulosten osoittamisessa on ollut haasteita erityisesti silloin, kun toiminnoissa pyritään edistämään muita kuin asumisen ongelmatilanteita, kuten yleisiä asumistaitoja. Näissä toiminnoissa haasteena on erityisesti ollut toiminnan tarpeen ja aikaansaatavien tulosten määrittely ja seuranta.
Vapaaehtoisia on nuorisoasumisen järjestöjen avustuskohteiden toiminnassa mukana vielä hyvin rajatusti.
Kehittämiskohteet
Järjestökokonaisuuden yhteiskehittämisessä tunnistettiin useita toiminnan tuloksellisuuteen liittyviä kehittämiskohteita. Näistä STEA on valinnut avustuskohteiden rahoituksen jatkuvuuden kannalta kaksi keskeisintä kehittämiskohdetta.
Valitut kehittämiskohteet palautuvat tuloksellisuuskatsauksessa tehtyihin havaintoihin.
Laajassa nuorten kohderyhmässä on lukuisia alakohderyhmiä. Nuorisoasumisen järjestöjen avustuskohteissa tulisi kokonaisuutena varmistaa, että kaikki tukea tarvitsevat kohderyhmät, lähtien vähemmän tukea tarvitsevista asukkaista ja ulottuen erilaisiin erityistä tukea tarvitseviin ryhmiin, huomioidaan. Lisäksi on hyvä huomioida alueellinen tarve. Kohderyhmien valinnassa, toiminnan kohdentamisessa ja tavoitteenasettelussa on syytä olla realistinen suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin. (Kehittämisagenda, keskeiset toimijat: nuorisoasumisen järjestöt)
Seurattavat kehittämistoimenpiteet:
- tuen tarjoaminen niille nuorille, joilla on asumisen haasteita osana elämän- ja arjenhallinnan haasteita
- tuen tarpeen määrittely nuoren tarpeista lähtien, katsomatta siihen, asuuko nuori nuorisoasunnoissa vai ei
Järjestökokonaisuuden arvioinnissa vuonna 2024 erityistä huomiota kiinnitetään seuraaviin tuloksellisuuden näkökulmasta oleellisiin arviointikysymyksiin:
- Mihin eri asumisen (osana muita elämän- ja arjenhallinnan haasteita) tarpeisiin on pystytty vastaamaan yksilöllisen tuen keinoin vuoden 2020 jälkeen?
- Kuinka paljon nuorisoasuntojen ulkopuolella olevia nuoria, joilla on asumisen haasteita (osana yleisiä elämän- ja arjenhallinnan haasteita) on kohdattu vuoden 2020 jälkeen?
STEA seuraa arviointikysymysten toteutumista määrällisten tietojen avulla vuosittain. Arviointikysymysten toteutumista seurataan avustushakemusten ja selvitysten sekä yhteiskehittämisen avulla.
Nuorisoasumisen järjestöjen toiminta ja osaaminen saattaa jo olla segmentoitua, mutta tämä ei näy tuloksellisuuden raportoinnissa. Nuoriin kohdistuvan ennaltaehkäisevän työn vaikutuksia ei välttämättä ole helppo todentaa. Tätä voisi kehittää kytkemällä tavoitteita vahvemmin STEAn tulosketjuun sekä valitsemalla mitattavat kohteet ja tarkkuustaso huolellisesti. STEA tukee mittaamisen kehittämisessä, mutta nuorisoasumisen järjestöt voisivat yhdessä tunnistaa erityisesti nuorisoasumiseen soveltuvia mittareita. (Kehittämisagenda, keskeiset toimijat: nuorisoasumisen järjestöt, STEA)
Seurattavat kehittämistoimenpiteet:
- nuorisoasumisen järjestöjen toiminnan tuloksellisuutta kuvaavien mittareiden kehittäminen järjestöjen välisenä yhteistyönä. STEA on tukena mittaamisen kehittämisessä.
- kehitettyjen mittareiden hyödyntäminen järjestökokonaisuuden tuloksellisuuden osoittamisessa.
Järjestökokonaisuuden arvioinnissa vuonna 2024 erityistä huomiota kiinnitetään seuraaviin tuloksellisuuden näkökulmasta oleellisiin arviointikysymyksiin:
- Mitä mittareita nuorisoasumisen järjestöt ovat käyttäneet toiminnan tulosten osoittamisessa vuoden 2020 jälkeen?
- Mitä järjestöluokan tulokset ovat näillä mittareilla vuoden 2020 jälkeen?
- Kuinka moni hyödyntää samoja tulosmittareita vuoden 2020 jälkeen?
STEA seuraa arviointikysymysten toteutumista määrällisten tietojen avulla vuosittain. Arviointikysymysten toteutumista seurataan avustushakemusten ja selvitysten sekä yhteiskehittämisen avulla.
Tuloksellisuuskatsaus koostuu kuudesta eri osa-alueesta. Tutustu katsauksen muihin osioihin alla olevien linkkien kautta: