Nuorisoalan toiminnalliset järjestöt: Tavoitetut kohderyhmät

Avustuskohteiden toimintaan osallistui tuloksellisuusraporteilla ilmoitettujen tietojen mukaan vuoden 2020 aikana yhteensä 202 794 ihmistä.

Valtaosassa avustuskohteista suunniteltua kohderyhmää tavoitettiin riittävästi tai hyvin. Tavoitettuja kohderyhmiä yhdistivät erilaiset sosiaaliset haasteet.

Nuorisoalan toiminnallisista järjestöjen avustuskohteista 62 raportoi tavoitetun kohderyhmän ikä- ja sukupuolijakaumasta. Ikä- ja sukupuolijakauman raportointi on vapaaehtoista.

Ikä- ja sukupuolijakauman mukaisesti raportoituja toimintaan osallistuneita ihmisiä oli yhteensä 48 618. 55 % toimintaan osallistuneista oli 7–17-vuotiaita lapsia ja nuoria. Toimintaan osallistuneista 33 % oli tyttöjä/naisia.

Ikäjakauma niiden kohderyhmien osalta, joissa ikäjakauma on raportoitu: 7-17-vuotiaat 55 %, 18-29-vuotiaat 37 %, 30-62-vuotiaat 7 %, 63-79-vuotiaat 1 %, 80-vuotiaat tai yli alle 1 %, 0-6-vuotiaat alle 1 % — Tietoja ikäryhmistä raportoitiin 62 avustuskohteesta

Sukupuoli niiden kohderyhmien osalta, joissa sukupuoli on raportoitu: miehet 47 %, naiset 33 %, muut 20 % — Tietoja sukupuolista raportoitiin 62 avustuskohteesta

Kohderyhmien tavoittamista edistivät etenkin hyvät yhteistyösuhteet kumppaneihin, verkostoituminen sekä toiminnan vakiintuneisuus ja tunnettuus.

Ryhmämuotoisen toiminnan sijaan vuoden 2020 aikana useissa avustuskohteissa lisättiin jalkautuvaa työtä. Sen avulla tavoitettiin etenkin riskialttiissa tilanteissa olevia nuoria.

Osassa avustuskohteita etäyhteyksien avulla tavoitettiin suunniteltua enemmän kohderyhmiä.

Joissakin raporteissa hyvä kohderyhmän tavoittaminen luettiin myös toiminnan joustavuuden tai monipuolisuuden ansioksi: nuoria tavoitettiin, koska heille oli tarjolla erilaisia toimintavaihtoehtoehtoja, tai koska työntekijät tai vapaaehtoiset pystyivät räätälöimään toiminnan nuorten tarpeiden mukaan.

Muutamassa avustuskohteessa kohderyhmän tavoittamista edisti toiminnan hyvään tietoteknologian hallintaan perustunut tai muuten onnistunut markkinointi.

Korona vaikeutti tavoittamista

Merkittävin kohderyhmien tavoittamista hankaloittanut tekijä oli vuonna 2020 alkanut koronapandemia. Koronaan liittyneet kokoontumis- ja kohtaamisrajoitteet keskeyttivät kohtaamispaikkojen toiminnan ja ryhmämuotoisen toiminnan. Vaikka toimintoja siirrettiin verkkoon, jäi osa nuorista toiminnasta pois. Kaikille verkossa toteutuva toiminta ei soveltunut tai ollut paras toimintamuoto (esim. monikulttuuriset perheet, joissa oli paljon pieniä lapsia). Myös luottamuksellisten/arkaluontoisten asioiden käsittelyyn verkko ei aina ollut paras mahdollinen väline.

Etenkin nuorisoalan ammattilaisten tavoittaminen heikkeni, sillä esimerkiksi oppilaitoksiin ei ollut pääsyä koronarajoitusten vuoksi.

Mielenterveysongelmien tai sosiaalisten haasteiden vuoksi vetäytyviä nuoria oli vaikeampi
tavoittaa koronapandemian vuoksi. Toisaalta avun tarve myös kasvoi pandemian myötä monilla.

Yritysyhteistyö ja yhteistyö kuntien kanssa vaikeutui pandemian seurauksena monessa
avustuskohteessa. Sovittuja vierailuja ja tapaamisia peruttiin, ja lomautukset ja muut muutokset tekivät toiminnan yhteissuunnittelusta osin epävarmaa ja joissain tapauksissa jopa mahdotonta.