Nuorisoalan toiminnalliset järjestöt: STEAn arvio tuloksista ja keskeiset havainnot

Tuloksellisuusraporttien perusteella toiminnan tuloksia on saavutettu seuraavilta toiminnan osa-alueilta.

1. Haavoittuvassa asemassa olevien nuorten osallisuus ja sosiaaliset tukiverkostot ovat vahvistuneet:

• syrjäytymisvaarassa olevien, mielenterveyden ja sosiaalisten suhteiden haasteista kärsivien sekä muiden erityisen tuen tarpeessa olevien nuorten sosiaaliset taidot ovat parantuneet, yksinäisyys on vähentynyt ja osallisuuden tunne on vahvistunut. Toiminnasta on saatu uusia ystäviä.
• yksinäisten ja erityispiirteisten nuorten itseluottamus, rohkeus ja oma aloitteisuus ovat parantuneet
• digitaalisissa ympäristöissä kaltoinkohdelluiksi joutuneet nuoret ovat saaneet tukea
• mielenterveyskuntoutujanuoret saivat lisää itseymmärrystä, heidän arkirytminsä parani, heidän sosiaaliset taitonsa lisääntyivät ja toiveikkuus parani
• maahanmuuttajataustaisten nuorten yhteiskunnalliset tiedot ovat lisääntyneet ja osallistumisrohkeus on kasvanut
• maahanmuuttajatytöt ja heidän äitinsä ovat saaneet uusia ystäviä, sukupolvisuhteet ja rohkeus käyttää suomen kieltä arjessa sekä itsetuntemus on vahvistunut.
• vailla tukiverkkoja olevien perheiden voimavarat ovat vahvistuneet ja vanhemmuuteen on saatu tukea

2. Kriisitilanteita ja konflikteja on onnistuttu vähentämään tai ennaltaehkäisemään:

• väkivallan käyttö on vähentynyt ja nuorten sosiaaliset taidot ovat lisääntyneet
• nuorten ja kauppakeskusten henkilökunnan väliset konfliktit vähenivät, nuorten turvallisuus parani ja nuorten kohtaamia vaaratilanteita käsiteltiin
• kunniaan liittyvien konfliktien ja väkivallan kohteeksi joutuneiden maahanmuuttajanuorten tilanne on parantunut ja väkivallan uhka on väistynyt
• väkivallan vuoksi taustayhteisöistään irtaantuvat nuoret ja nuoret aikuiset ovat kokeneet turvallisuuden tunteen ja itsenäisyyden kokemuksen vahvistuneen
• maahanmuuttaja- ja pakolaisnuorten vanhemmat saivat tukea vanhemmuuteensa ja oppivat puhumaan vaikeista asioista paremmin nuorten kanssa; kriisitilanteita saatiin selvitettyä kouluissa
• suvaitsevaisuus lisääntyi ja koulun ilmapiiri parantui

3. Nuorten toimintakykyä ja työllistymistä sekä työllistymisen edellytyksiä on vahvistettu:

• tulevaisuutta pohtivien nuorten työelämävalmiudet, arjenhallinta ja itseluottamus paranivat
• nuorten oman talouden hallinta parantui
• nuorten tulevaisuudenusko on vahvistunut ja he ovat oppineet suunnittelemaan tulevaisuuttaan
• nuoret ovat edenneet koulutus ja työllistymispolullaan
• maahan muuttaneet nuoret ovat kokeilleet uutta harrastusta tai vapaa ajan toimintoa, saaneet uusia ideoita jatko opintoihin, ovat tehneet CV:n ja työhakemuksen ja saaneet kesätyön
• maahanmuuttaja- ja pakolaistaustaisten nuorten toimintakyky parani ja he löysivät paremmin palveluihin sekä löysivät työ ja opiskelupaikkoja

Tuloksellisuusraporteilla ilmoitetut tulokset perustuivat kerättyyn tietoon hieman yli puolessa avustuskohteista (41/79). Tietoa on kerätty hyvin osallistujamääristä ja toiminnan laajuudesta. Lisäksi on tehty laadullisia kyselyitä osallistujille. Yleistä oli myös nuorten kanssa toimivien tahojen suorittama arviointi nuoren tilanteesta.

Toiminnan tuloksellisuuden osoittamisessa oli useissa raporteissa kuitenkin haasteita. Tietoa tuloksista ja toiminnan laadullisesta kohdentumisesta ei ole kerätty riittävästi, eikä tiedonkeruuta ollut aina suunnattu vastaamaan toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen arviointia. Vastauksia saatiin vain harvoissa tapauksissa kattavasti tai koko toiminnan kohderyhmää edustavasti. Raportista ei aina käynyt ilmi, oliko tiedonkeruu tavoittanut ensisijaisesti vain toimintaan sitoutuneet nuoret.

Hakemuksissa kuvattujen suunniteltujen tulosten saavuttamisen arviointi on haastavaa. Hakemuksissa ennakoidut tulokset ovat kuvailevia, eikä niistä ei käy konkreettisesti ilmi, mikä on riittävä tavoitetaso. Tavoitetasoja on asetettu vain harvoissa kohteissa.

Arvio: tukeeko toiminnasta kerätty tieto tulosten osoittamista

Arvio: onko raportoidut tulokset todennettu kerätyllä tiedolla

Arvio: onko toiminnalla saavutettu tavoiteltuja tuloksia

Arvio avustuskohteiden toiminnan tuloksellisuudesta

Toiminnan tuloksellisuutta edisti, että toiminnan kohderyhmä/kohderyhmät on määritelty ja rajattu hyvin, toiminta oli huolellisesti ja yksityiskohtaisesti suunniteltu, ja että toiminnan tuloksia oli mietitty ennalta ja niitä seurattiin järjestelmällisesti.

Myös toimintaan liittyvät hyvät yhteistyöverkostot edistivät tulosten saavuttamista. Esimerkiksi yhteistyö muiden nuorten kanssa toimivien tahojen ja viranomaisten kanssa olivat olennaisen tärkeitä nuorten tavoittamisessa.

Koulu ja oppilaitosyhteistyössä nuoria tavoitettiin hyvin. Kouluissa ja säännöllisesti kokoontuvissa ryhmissä toiminnan seuranta ja arviointitiedon kerääminen on helpompaa kuin satunnaisempiin kontakteihin perustuvassa toiminnassa, jolloin myös tulosten todentaminen on helpompaa.

Yleisemmin käytössä olevia mittareita tulosten osoittamiseksi ei raporttien perusteella ole arvioinnin kohteena olleiden järjestöjen käytössä, mutta seurantakäytäntöjä on systemaattisesti kehitetty monessa järjestössä. Esimerkiksi Artsi-toiminnalla on havaittu olleen myönteinen vaikutus seurannan järjestämiseen.

Keskeiset havainnot

Todennetut tulokset, joita raportoitiin 41 avustuskohteesta, vastaavat pääpiirteissään tavoiteltuja muutoksia.

Järjestöjen toiminnalla on pystytty vahvistamaan erityistä tukea tarvitsevien nuorten osallisuutta, sosiaalisia tukiverkostoja sekä työllistymistä ja työllistymisen edellytyksiä, ja vähentämään tai ennaltaehkäisemään erilaisia kriisitilanteita ja konflikteja.

Tuloksellisimpia ovat olleet sellaiset avustuskohteet, joiden toiminta on esitetty jo hakemuksessa ja nyt tuloksellisuusraportissa konkreettisesti ja yksityiskohtaisesti, ja joiden toiminnalla on ollut selkeästi rajattu ja tukea tarvitseva kohderyhmä.

Muita tuloksellisuutta edistäneitä tekijöitä

• toiminta on ollut huolellisesti suunniteltu ja/tai kehitetty sopimaan monipuolisesti kohderyhmän eri tarpeisiin
• toiminnalla on ollut selkeät tulostavoitteet ja tulosten saavuttamista seurataan ja arvioidaan
• toiminta on kytkeytynyt hyviin yhteistyösuhteisiin
• toiminta on ollut vakiintunutta ja tunnettua

Kehittämiskohteet

Järjestökokonaisuuden yhteiskehittämisessä tunnistettiin useita toiminnan tuloksellisuuteen liittyviä kehittämiskohteita. Näistä STEA on valinnut avustuskohteiden rahoituksen jatkuvuuden kannalta kaksi keskeisintä kehittämiskohdetta.

Valitut kehittämiskohteet palautuvat tuloksellisuuskatsauksessa tehtyihin havaintoihin.

Seurattavat kehittämistoimenpiteet:

• eri kohderyhmien eri tuen tarpeiden (kuten, yksinäisyys, kiusatuksi tuleminen, haasteet sosiaalisissa tilanteissa ja arjen taidoissa tms.) määrittelyn selkiyttäminen matalan kynnyksen kohtaamispaikoissa
• eri kohderyhmien tavoittamisen laadullisen ja määrällisen seurannan kehittäminen
• aiottujen tulosten konkretisointi eri kohderyhmien osalta ja aikaansaatavien tulosten seurannan ja arvioinnin kehittäminen  

Järjestökokonaisuuden arvioinnissa vuonna 2024 erityistä huomiota kiinnitetään seuraaviin tuloksellisuuden näkökulmasta oleellisiin arviointikysymyksiin:

• Miten matalan kynnyksen kohtaamispaikkatoiminta on tavoittanut avustushakemuksilla esitetyt kohderyhmänsä (määrällinen ja laadullinen näkökulma) vuoden 2020 jälkeen? Miten toiminta on tavoittanut erityistä tukea tarvitsevia kohderyhmiä?
• Mitä tuloksia matalan kynnyksen kohtaamispaikkatoiminnalla on saatu aikaiseksi eri kohderyhmien osalta vuoden 2020 jälkeen?

STEA seuraa arviointikysymysten toteutumista määrällisten tietojen avulla vuosittain. Arviointikysymysten toteutumista seurataan avustushakemusten ja selvitysten sekä yhteiskehittämisen avulla.

Seurattavat kehittämistoimenpiteet:

• vapaaehtoistoiminnan ja sen kehittämisen kytkeminen osaksi toimintaa silloin, kun sen arvioidaan edistävän toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista
• järjestöjen keskinäisen yhteistyön tiivistäminen vapaaehtoistoiminnan kehittämisessä, esimerkiksi jakamalla kokemuksia ja materiaaleja sekä kehittämällä yhdessä vapaaehtoistoiminnan tuloksellisuuden osoittamista

Järjestökokonaisuuden arvioinnissa vuonna 2024 erityistä huomiota kiinnitetään seuraaviin tuloksellisuuden näkökulmasta oleellisiin arviointikysymyksiin:

• Miten vapaaehtoisten määrä on kehittynyt vuoden 2020 jälkeen?
• Miten vapaaehtoistoiminta on edistänyt toiminnan tuloksellisuutta vuoden 2020 jälkeen?
• Miten järjestöt ovat tehneet yhteistyötä vapaaehtoistyön kehittämisessä vuoden 2020 jälkeen?

STEA seuraa arviointikysymysten toteutumista määrällisten tietojen avulla vuosittain. Arviointikysymysten toteutumista seurataan avustushakemusten ja selvitysten sekä yhteiskehittämisen avulla.

Tuloksellisuuskatsaus koostuu kuudesta eri osa-alueesta. Tutustu katsauksen muihin osioihin alla olevien linkkien kautta: