Kehitysvammajärjestöt: Toiminta ja tuotokset
Kehitysvammajärjestöjen toimintamuodoissa painottuivat järjestöjen perustoiminnan lisäksi neuvonta ja muut toimintamuodot.
Tuloksellisina toimintoina ja tuotoksina korostuivat:
- koulutukset ja valmennukset sekä kehitysvammaisille ja läheisille että ammattilaisille
- harrastus- ja vapaa-ajan toiminnot, kuten liikuntapainotteiset toiminnot, digitaalisten sisältöjen tuottaminen ja digiharrastukset
- yksilöllinen tuki kuten kaveritoiminta, juridinen ja muu neuvonta. Toiminnan kohteina olivat sekä kehitysvammaiset että yksittäisten viranomaisten ja oppilaitosten edustajat.
- ryhmätoiminta ja ryhmämuotoinen vertaistuki
Todennettujen tulosten osalta korostuvat toiminnot, joissa on kohdattu yksilöitä, ja joissa tulokset perustuvat näiltä yksilöiltä kerättyyn seurantatietoon.
Laajoille kohderyhmille kohdennetut toiminnot ovat tuloksellisuusraporttien mukaan vain harvoin tuottaneet aiottuja tuloksia todennetusti.
Monella tuloksellisuusraportilla tuloksina on raportoitu tuotoksia, esimerkiksi järjestettyä harrastustoimintaa tai uusien viestinnän kanavien kehittämistä. Tuloksina on myös raportoitu, että toiminnalla on lisätty tietoa tai edistetty yhdenvertaisuutta, mutta ei kuvata tarkemmin, miten nämä aikaansaannokset on todennettu ja miten ne ovat käytännössä edesauttaneet asetetuissa tavoitteissa etenemistä tai tavoitteiden saavuttamista.
Miten toiminta on tukenut tulosten saavuttamista
Pääsääntöisesti toiminta ja tuotokset tukivat suunniteltujen tulosten aikaansaamista riittävästi tai hyvin.
Vuonna 2020 koronapandemia vaikutti kehitysvammajärjestöjen toimintaan merkittävästi sekä toiminnan tuloksellisuutta edistävänä että estävänä tekijänä.
Tapahtumien peruuntuminen vapautti järjestöjen aikaa viestintään ja materiaalituotantoon. Osassa avustuskohteita (mm. yleisavustuksilla rahoitettu toiminta) viestintä oli ennen koronaakin merkittävä osa avustuskohteen toiminnan sisältöä. Viestinnän sisältöinä materiaalin tuotanto ja sen jakaminen korostuivat. Tähän korona vaikutti monella kohteella myönteisesti, kun koronatilanteen myötä nousi uusia sisällöllisiä tarpeita, joihin järjestö pystyi osaamisellaan vastaamaan.
Osassa avustuskohteita koronan korostama verkkovälitteisyys helpotti yhteistyötä kumppaneiden kanssa ja työajan käyttö tehostui. Kun sisältöjä vietiin verkkoon koronan takia, onnistuttiin osassa kohteita tavoittamaan ammattilaisille ja opiskelijoille kohdennetuilla sisällöillä määrällisesti enemmän kohderyhmää kuin oli alun perin suunniteltu.
Poikkeusolojen myötä useissa kehitysvammaisten asumispalveluissa otettiin digiloikka, mikä mahdollisti sen, että useammalla kehitysvammaisella nuorella ja aikuisella oli välineitä ja tukea arjessa osallistua toimintoihin.
Koronatilanne myös lisäsi tiedon ja tuen tarvetta osalla kohderyhmistä, mikä heijastui esimerkiksi neuvontayhteydenottojen kasvuun monella kohteella.
Koronan lisäksi toiminnan tuloksellisuutta edistivät tuloksellisuusraporttien mukaan myös tarkoituksenmukaiset yhteistyökumppanuudet. Kumppanuudet kytkeytyvät yhteisiin tavoitteisiin ja kohderyhmiin, ja keskinäinen työnjako koettiin selkeäksi. Tekemisen sisältöjä ja vastuita oli jaettu kumppanien kanssa. Esim. yhteiset viestintäkanavat ja tehokas asiakasohjaus molempiin suuntiin edistivät toiminnan tuloksellisuutta osassa avustuskohteita.
Myös järjestö- ja toimialarajat ylittävä yhteistyö (esim. asiakasohjaus, tiedonjakokanavat) mainittiin toiminnan tuloksellisuutta edistävänä.
Kehitysvammajärjestöjen toiminnassa korostui myös kohderyhmälähtöisyys. Toiminnan tarve perustui kohderyhmiltä ja ammattilaisilta kerättyyn tietoon ja he olivat myös aktiivisia kanssakehittäjiä toiminnoissa.
Myös monikanavainen viestintä sai mainintoja. Viestinnässä panostettiin toiminnan laajempaan näkyvyyteen myös verkossa, mikä toi järjestöille pyyntöjä koulutuksiin ja muuhun yhteistyöhön.
Koronapandemia myös hidasti ja vähensi toimintojen toteutusta, esim. koulutuksia, ryhmiä ja tapahtumia jouduttiin perumaan. Kaikki toimintamuodot eivät olleet siirrettävissä verkkoon, esim. luottamuksellisen keskustelun vaade tai katsekontaktin saaminen ei onnistunut verkossa. Koronatilanteen epävarmuus oli myös kaikille toiminnan osapuolille haastavaa ja toi lisäkuormitusta sekä järjestöjen työntekijöille että kohderyhmille. Koronarajoitukset ja pitkään jatkunut epävarmuus myös aiheuttivat osalle kohderyhmästä psyykkisen toimintakyvyn laskua.
Koronan edellyttämä digiloikka havainnollisti myös sen, että kaikki sote-alan ammattilaiset tai kohderyhmien läheiset eivät sisäistäneet digitaalisten toimintamuotojen mahdollisuuksia tai näkivät ne hyvin kapea-alaisesti. Myös verkkoyhteysongelmat, puutteelliset digitaidot ja kohderyhmän erilaiset päätelaitteet aiheuttivat haasteita.
Tuloksellisuuskatsaus koostuu kuudesta eri osa-alueesta. Tutustu katsauksen muihin osioihin alla olevien linkkien kautta: