Kehitysvammajärjestöt: Toiminnan resurssit

Sisällysluettelo

Toiminnan resursseina arvioinnissa huomioidaan avustusten euromäärä, avustuskohteiden määrä, toimintaan osallistuneiden vapaaehtoisten määrä ja toiminnan yhteistyökumppanit.

Kehitysvammajärjestöjen kokonaisuuteen kuului 96 avustuskohdetta, joiden yhteenlaskettu avustusten määrä vuonna 2020 oli noin 22,6 miljoonaa euroa.

Avustusmäärä ja avustuskohteet

Avustusmäärä: 2017 21431209, 2018 22233417, 2019 21427065, 22635739 — Järjestökokonaisuuteen kuuluvien toimijoiden kaikkien STEA-avustusten yhteenlaskettu euromäärä vuosina 2017-2020. Kuvioon sisältyvät myös järjestöjen investointiavustukset ja Paikka auki -avustuskohteet, joiden toiminnasta ei raportoida tuloksellisuusraportilla ja jotka eivät sisälly tuloksellisuuskatsausten arviointiin.

Avustuskohteiden määrä: 2017 86, 2018 101, 2019 96, 2020 96. — Järjestökokonaisuuteen kuuluvien toimijoiden kaikkien STEA-avustuskohteiden yhteenlaskettu lukumäärä vuosina 2017-2020. Kuvioon sisältyvät myös järjestöjen investointiavustukset ja Paikka auki -avustuskohteet, joiden toiminnasta ei raportoida tuloksellisuusraportilla ja jotka eivät sisälly tuloksellisuuskatsausten arviointiin.

Vapaaehtoistoiminta

Kehitysvammajärjestöjen toimintaan osallistui vuoden 2020 aikana yhteensä 604 vapaaehtoistoimijaa (vuosiselvitykset 2020).

Arvioiduista avustuskohteista 34 avustuskohteen toiminnassa oli mukana vapaaehtoisia. Vapaaehtoisina toimivissa oli sekä järjestöjen kohderyhmiä, kuten kehitysvammaisten omaisia ja kokemustoimijoita että yhteistyökumppaneita, kuten opetusalan ammattilaisia.

Tyypillisimmin vapaaehtoistehtävät olivat vertaistuen antamista, ryhmien ohjausta tai tukihenkilönä toimimista, esimerkiksi kaveritoimintaa. Lisäksi vapaaehtoiset auttoivat erilaisissa käytännön järjestelyissä: kuljetuksissa, materiaalien testaamisessa, tapahtumien järjestämisessä. Vapaaehtoiset osallistuivat myös toiminnan suunnitteluun, esimerkiksi ideointiin ja toiminnan sisältöjen kehittämiseen.

Osassa avustuskohteita vapaaehtoisten tehtävät olivat rajatumpia ja liittyivät joko pelkästään käytännön järjestelyissä auttamiseen tai tukihenkilö-/vertaistukitoimintaan.

Yhteistyökumppanit

84 avustuskohteen toiminnassa oli mukana yhteistyökumppaneita. Yhteistyökumppaneiden yhteenlaskettu määrä oli 562.

Tuloksellisuusraporteilla ilmoitettavien yhteistyökumppaneiden lukumäärä oli rajattu kymmeneen, raportilla pyydettiin ilmoittamaan vain avustuskohteen toiminnan kannalta keskeisimmät yhteistyökumppanit.

Kehitysvammajärjestöjen yhteistyökumppaneista yleisimmin mainittu ryhmä oli STEA-avustusta saava järjestö. Toiseksi yleisin mainittu ryhmä oli muu yhteistyökumppani. Muihin yhteistyökumppaneihin kuuluvat edustivat muun muassa erilaisia yhteistyöverkostoja, opistoja ja oppilaitoksia, valtionhallinnon viranomaisia tai virastoja sekä järjestöjä, joilla ei ollut STEA-avustuksilla rahoitettua toimintaa.

Kehitysvammajärjestöt; yhteistyökumppanit: järjestö 48 %, kunta 8 %, maakunta alle 1 %, seurakunta 1 %, sairaanhoitopiiri tai erva-alue 4 %, muu 39 %. — Avustuskohteiden toiminnassa oli mukana yhteensä 562 yhteistyökumppania. Yhteistyökumppaniluokat STEAn tuloksellisuusraportilla: järjestö (STEA-avustusta saava), kunta/maakunta/sairaanhoitopiiri tai erva-alue, seurakunta, muu. Keskimäärin yhteistyökumppaneita oli mukana noin 7/avustuskohde.

Yleisimmin mainittu yhteistyötapa oli muu asiantuntijaosaamisen vaihto. Muita yleisimmin mainittuja yhteistyötapoja olivat tapahtumien järjestäminen yhdessä, viestintä, ohjausryhmäjäsenyydet sekä asiakkaiden ohjaus.