Kehitysvammajärjestöt: Tavoitetut kohderyhmät

Avustuskohteiden toimintaan osallistui tuloksellisuusraporteilla ilmoitettujen tietojen mukaan vuoden 2020 aikana yhteensä 3 834 448 ihmistä.

Valtaosa kehitysvammajärjestöjen toiminnasta on kohdentunut riittävästi tai hyvin niihin kohderyhmiin, jotka järjestöt olivat määritelleet avustushakemuksellaan. Muutaman yksittäisen kohteen osalta kohdentuminen aiotulle kohderyhmälle ei ole ollut arvioitavissa tai kohdentuminen on ollut heikkoa.

Kehitysvammajärjestöjen toiminta kohdistui pääasiallisesti kehitysvammaisiin, vammaisiin tai muutoin laajan tuen tarpeessa oleviin ihmisiin ja/tai perheisiin.

Kehitysvammaisten ohella toiminta tavoitti myös vaikeista oppimis-, ymmärtämis- ja puhevaikeuksista kärsiviä, tuetun asumisen tai palveluasumisen asiakkaita sekä erilaisista diagnoosipohjaisista oireyhtymistä ja sairauksista kärsiviä ihmisiä ja perheitä.

Muita toiminnalla tavoitettuja olivat:

erityistä tukea tarvitsevat ihmiset ja/tai perheet
neuropsykiatrisesti oireilevat
autismin kirjolla olevat
lievistä oppimisvaikeuksista kärsivät
harvinaissairaat
valtaosin diagnosoimattomista em. oireista/vaikeuksista kärsivät perheineen
mielenterveyskuntoutujat
työ- ja opiskeluelämän ulkopuolella olevat
kehitysvammaisten parissa toimivat ammattilaiset ja suuri yleisö
kuntien sote-, kasvatus- ja opetustyöntekijät, sote-järjestöjen työntekijät sekä sote-alan opiskelijat, viranomaiset, päättäjät ja muut kansalaiset

Määrällisesti raporteilla toistuva kohderyhmä on ”perheet”. Perheen määrittely on vaihtelevaa sen osalta, viitataanko sillä yksittäiseen perheenjäseneen vai koko perheeseen. Määrittely vaihtelee myös sen osalta, minkälaisia tuen tarpeita perheellä tunnistetaan olevan ja minkäikäisiä toimintaan tavoiteltavat perheenjäsenet ovat. Osa toiminnoista kohdistuu esimerkiksi lapsiperheissä vanhempiin, joilla on kehitysvammainen tai muutoin erityistarpeinen lapsi, osa taas vanhempiin, jotka ovat itse kehitysvammaisia tai muutoin erityisen tuen tarpeessa ja osa perheiden erityistarpeisiin lapsiin.

Noin puolessa arvioiduista kohteista oli raportoitu tavoitettujen kohderyhmien osalta tieto sukupuolesta ja iästä. Ikä- ja sukupuolijakauman ilmoittaminen tuloksellisuusraportilla oli vapaaehtoista.

Ikäjakauma niiden kohderyhmien osalta, joissa ikäjakauma on raportoitu: 30-62-vuotiaat 61 %, 18-29-vuotiaat 21 %, 7-17-vuotiaat 11 %, 0-6-vuotiaat 1 %, 80-vuotiaat tai yli 1 %, 63-79-vuotiaat 5 %. — Tietoja ikäryhmistä raportoitiin 44 avustuskohteesta

Yhteensä sukupuoli- ja ikäjakauma raportoitiin 12 320 tavoitetun ihmisen osalta. Suurimmat tavoitetut ikäryhmät olivat työikäisiä (61 %) sekä nuoria aikuisia (21%).

Ikäryhmistä ikääntyneisiin kohdistuvaa toimintaa on niukasti. Kohderyhmistä tavoitetuista 67 % oli naisia ja 32 % miehiä. Muu-luokkaan oli määritelty kuuluvan yksi prosentti tavoitetuista.

Sukupuoli niiden kohderyhmien osalta, joissa sukupuoli on raportoitu: miehet 32 %. naiset 67 %, muut 1 %. — Tietoja sukupuolesta raportoitiin 44 avustuskohteesta

Kohderyhmien tavoittamista ovat tuloksellisuusraporttien mukaan edistäneet toimijoiden tunnettuus, avustuskohteen vakiintunut toiminta ja toimintojen vakiintunut käyttäjäkunta.

Korona-aikana järjestöjen tiedotusta on kohdennettu kohderyhmän erityistarpeet huomioiden, esimerkiksi kuvien ja selkokielisyyden merkitys on korostunut viestinnässä. Koronapandemian myötä järjestöt ovat lisänneet verkkovälitteistä toimintaa, mikä on monessa avustuskohteessa lisännyt toiminnan volyymiä ja muuttanut toiminnan sisältöjä. Pandemian myötä järjestöt ovatkin tavoittaneet myös uusia kohderyhmiä, kun toiminta irtautui ajasta ja paikasta.

Kohderyhmän tavoittamista ovat edistäneet myös toimivat yhteistyökumppanuudet, kuten säännönmukainen asiakasohjaus julkiselta puolelta järjestöjen toimintaan ja yhteiset tiedotuskanavat eri toimijoiden kanssa.

Myös toiminnan rajaaminen ja selkeä kohdentaminen esimerkiksi diagnoosin perusteella on mainittu raporteissa kohderyhmän tavoittamista edistävänä tekijänä.

Osassa avustuskohteita tavoittavuutta edistää se, että toiminnan kohderyhmä on ”valmiina” tavoitettavissa järjestön muiden palveluiden tai toimintojen kautta. Tarkasti rajattuihin ryhmiin kohdennetuissa toiminnoissa kuitenkin pohdinta siitä, ketkä jäivät toimintojen ulkopuolelle, puuttui lähes poikkeuksetta raporteilta.

Korona vaikeutti kohderyhmien tavoittamista

Merkittävimpänä kohderyhmien tavoittamista estäneenä tekijänä oli vuonna 2020 koronapandemia. Koronarajoitusten takia ryhmätoiminnot peruuntuivat eikä digiloikka ollut kaikille mahdollinen puuttuvien kykyjen, taitojen tai välineiden takia.

Pandemia myös hidasti ja vähensi toimintojen toteutusta ja vaikutti sekä osallistujien että kumppaneiden mahdollisuuteen osallistua toimintaan. Joillakin avustuskohteilla ammattilaiset eivät olleet valmiita osallistumaan yhteiskehittämiseen tai toteuttamaan asiakastyötä verkossa. Toisaalta taas osassa avustuskohteita nimenomaan ammattilaisten tavoittaminen toteutui merkittävästi suunniteltua paremmin verkkovälitteisyyden ansiosta.

Pandemian vuoksi ihmisten tavoittaminen henkilökohtaisesti ei onnistunut, ja osallistujia oli vaikea tavoittaa pelkällä sosiaalisen median markkinoinnilla.

Myös omaisten rajoittunut suhtautuminen teknologiaan esti joissain toiminnoissa kehitysvammaisten tai muutoin tuen tarpeessa olevien pääsyä toimintojen pariin. Kaikki eivät halunneet osallistua etäyhteydellä tai muutoin digivälitteisesti.

Kaikkia toimintoja (esim. tilaisuuksia) ei voinut siirtää etäyhteyksin toteutettaviksi, koska kohderyhmänä oli juuri niitä, keillä ei ole edellytyksiä osallistua digivälitteisesti.

Huomioitavaa kuitenkin on, että merkittävässä osassa tuloksellisuusraportteja kohderyhmän tavoittamisen haasteita ei juurikaan kommentoitu, eikä kohderyhmien tavoittamisen esteitä ollut selvitetty tai arvioitu tarkemmin. Merkittävä osa avustuskohteista ei raportoinut siitä, miksi kohderyhmiä ei tavoitettu suunnitellusti.

Myös raportoidun toteuman vertaaminen avustushakemuksella esitettyyn tietoon on ollut monien avustuskohteiden kohdalla vaikeaa. Valtaosassa avustuskohteita kohderyhmä on määritelty laveasti ja eri kohderyhmiä on määritelty useita. Määrällisten tavoitetasojen esittäminen kohderyhmien
tavoittamiseksi avustushakemuksilla on ollut vähäistä. Siksi suunnitellun volyymin vertaaminen toteumaan ja tuloksellisuuden arviointi suhteessa aiottuun ei ole kaikkien kohteiden osalta ollut mahdollista.