Invalidijärjestöt: Toiminta ja tuotokset
Invalidijärjestöjen toiminta on tukenut toiminnan tulosten aikaansaamista hyvin noin kolmanneksessa avustuskohteista, ja riittävästi noin puolessa avustuskohteista.
Suunniteltuja tuloksia on aikaansaatu etenkin ohjaus- ja neuvontatoiminnalla, koulutus- ja kurssitoiminnalla ja kumppanuusyhteistyöllä.
Usean avustuskohteen tuloksellisuusraportissa korostuvat viestintä ja edunvalvonta, joissa on raportoitu runsaasti määrällisiä toimintoja ja kohtaamisia, mutta näiden toimintojen yhteys todennettuihin tuloksiin jää raporttien perusteella ohueksi. Edunvalvonnan osalta lausuntojen, kuulemisten, kannanottojen ja kanteluiden avulla on raporttien perusteella pystytty nostamaan esille kohderyhmien tilannetta ja tarpeita, mutta edunvalvontatoimintojen yhteys asetettuihin tavoitteisiin jää raporteilla usein todentamatta.
Toiminnan tuloksellisuutta edistäneitä tekijöitä ovat tuloksellisuusraporttien perusteella seuraavat:
- kohderyhmän, vapaaehtoisten ja vertaistoimijoiden ja heidän tarpeidensa hyvä tuntemus
- korona lisäsi voimakkaasti joidenkin toimintojen tarvetta. Kohderyhmä tarvitsi neuvoja, kuuntelijaa ja arjen käytännön ohjeita normaalia enemmän. Teemoina korostuivat esimerkiksi henkilökohtaisen avustajan käyttöön ja koronasuojautumiseen liittyvät asiat.
- toiminnan siirtäminen sähköisille alustoille edisti jo valmiiksi sähköisessä muodossa olevien aineistojen käyttö
- ketteryys toimintatapojen muuttamiseen ja ratkaisuhakuisuus. Esimerkiksi työtehtävien joustava mukauttaminen korostui pandemian aikana.
- kokemusasiantuntijuus ja se, että työntekijä itse kuului kohderyhmään
- kohderyhmän osallistuminen toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen
- koko perheen tai läheisten huomioon ottaminen toiminnoissa ensisijaisen kohderyhmän ohella
Koronatilanteen takia monissa avustuskohteessa toimintoja siirrettiin ainakin osittain sähköisille alustoille, eikä kaikilla kohderyhmiin kuuluvilla ollut valmiuksia etäyhteydellä tapahtuvaan vuorovaikutukseen ja toimintaan. Haasteita toivat sekä teknisten välineiden puute että osaamisen puute välineiden käytössä. Myös kohderyhmään kuuluvien korkea ikä ja heikko jaksaminen olivat erityisesti verkkovälitteisen toiminnan toteutumisen esteenä. Verkkovälitteisellä toiminnalla ei myöskään voitu vastata kaikkiin kohderyhmän tarpeisiin. Esimerkiksi kiireettömän vertaiskeskustelun toteuttaminen etäyhteyksillä koettiin haastavaksi.
Koronaan liittyvät tapaamis- ja liikkumisrajoitukset vaikuttivat merkittävästi riskiryhmiin kuuluvien kohderyhmien toimintaan, eikä heille suunnattua toimintaa voitu kaikilta osin toteuttaa lainkaan.
Tuloksellisuuskatsaus koostuu kuudesta eri osa-alueesta. Tutustu katsauksen muihin osioihin alla olevien linkkien kautta.