Invalidijärjestöt: Tavoitetut kohderyhmät
Avustuskohteiden toimintaan osallistui vuoden 2020 aikana 1 226 864 ihmistä.
Invalidijärjestöjen avustuskohteet tavoittivat kohderyhmänsä pääosin hyvin tai riittävästi.
Tyypillisesti invalidijärjestöjen toiminta kohdistui suoraan ns. välittömille kohderyhmille, kuten fyysisesti vammaisille ja toimintaesteisille henkilöille, liikkumisen apuvälineiden käyttäjille eri sairaus- ja vammaryhmistä tai harvinaisia sairauksia sairastaville henkilöille ja heidän läheisilleen.
Osa kohderyhmistä oli ns. välillisiä, kuten toimintarajoitteisten henkilöiden parissa toimivia järjestöjä, edunvalvojia, opiskelijoita ja opettajia, henkilökohtaisia avustajia ja heidän läheisiään. Edunvalvonnan kohteena oli usein kuntapäättäjiä, virkamiehiä ja kansanedustajia.
Invalidijärjestöjen avustuskohteista 17 raportoi tavoitetun kohderyhmän ikä- ja sukupuolijakaumasta. Ikä- ja sukupuolijakauman raportointi on vapaaehtoista. Näissä avustuskohteissa eniten tavoitettiin ikääntyneitä ja naisia.
Suunniteltua kohderyhmää oli tavoitettu noin kolmanneksessa arvioituja kohteita hyvin, reilussa
puolessa riittävästi ja yhdessä avustuskohteessa heikosti. Toiminnan kohdentumisen arviointi oli monen toiminnan osalta haastavaa, koska avustushakemuksilla oli saatettu arvioida vammaryhmän kokoa tai kertoa yhdistyksen jäsenmäärä, mutta tarkempaa osallistujaprofiilia tai osallistujamäärätavoitetta ei useinkaan ollut määritelty tai kerrottu hakemuksella tai tuloksellisuusraportilla.
Invalidijärjestöjen toiminnalle on luonteenomaista suunnata toimintaa kapealle kohderyhmälle, kuten hengityslaitetta käyttäville, selkäydinvammaisille tai asevelvollisena vammautuneille. Pääosassa avustuskohteita kohderyhmiä ei tarkemmin rajattu näiden ryhmien sisällä, vaan toimintaa tarjottiin kaikille kyseiseen kohderyhmään kuuluville.
Merkittävä osuus invalidijärjestöjen toiminnasta on edunvalvontaa eri muodoissaan, jolloin järjestö toimii koko oman kohderyhmänsä edustajana.
Joidenkin järjestöjen kohdalla tuloksellisuusraportin perusteella välittyy kuva toiminnan kohdentumisesta vahvasti järjestön omiin jäseniin. Tämä osaltaan vaikuttaa siihen, että toiminta on hyvin vakiintunutta, eikä se välttämättä tavoita uusia kohderyhmään kuuluvia ihmisiä.
Monessa järjestössä toiminta kohdentuu ikäihmisille. Osassa kohteita nuorten saaminen mukaan toimintaan on tuotu esiin erityisenä haasteena, kun taas osassa kohteista on onnistuttu kehittämään hyviä käytäntöjä nuorten mukaan saamiseksi. Esimerkiksi joissakin kohteissa nuoria on tavoitettu etäyhteyksillä
aikaisempaa paremmin.
Kohderyhmien tavoittamista ovat tuloksellisuusraporttien mukaan edistäneet etenkin:
- kohderyhmän tunteminen ja toiminnan vieminen sinne, missä kohderyhmää on: kohderyhmää tavoitettiin hyvin etenkin neuvontatoiminnoissa, jotka vastasivat ajankohtaisiin, usein kapeaa kohderyhmää koskettaviin kysymyksiin
- neuvontatoiminnoissa tavoitettiin esimerkiksi henkilökohtaisen avun käyttäjiä
- tiivis yhteydenpito kohderyhmän kanssa ja selkeä asiakaspolku
- toiminnan mukauttaminen tarpeeseen, esimerkiksi pandemian aikainen ketterä siirtyminen digitaalisiin ratkaisuihin ja tavoittamiskeinojen mukauttaminen
- järjestön vakiintunut toiminta
- tiivis yhteydenpito yhteistyökumppaneiden kanssa
- vahva verkosto
- aktiivinen viestiminen
- nuorten tavoittamisessa sähköiset välineet
Koronapandemia siirsi toimintoja sähköisille alustoille, mikä puolestaan vaikeutti ikäihmisten tavoittamista. Koronan takia erityisesti ikäihmisten ja riskiryhmien tavoittaminen oli osin haasteellista.
Koronatilanne vaikeutti myös viranomaisyhteistyötä, koska viranomaiset keskittivät toimintaansa pandemian hoitamiseen. Myös oppilaitosvierailuja ja asumisyksiköissä tapahtuvia vierailuja rajoitettiin.
Invalidijärjestöjen kohderyhmästä monet kuuluivat koronan riskiryhmään ja osallistumisia järjestöjen toimintaan peruutettiin paljon. Muita kohderyhmien tavoittamista haitanneita tekijöitä olivat mm.:
- kohderyhmän uskallus kohdata uusia asioita
- kohderyhmän fyysiset toimintarajoitteet sekä jaksamisen ja liikkumisen haasteet
- kohderyhmän vajavaiset digitaidot estivät osallistumista, kaikilla kohderyhmään kuuluvilla ei ollut esimerkiksi sähköpostia käytössään
- vamma (fyysinen, aisti- tai kehitysvamma) esti osalla kohderyhmästä digitaalisen asioinnin tai asenteet saattoivat olla kielteisiä verkko- ja etäyhteyksien käyttämiseen
- järjestön vähäiset tai toimimattomat verkostot kohderyhmän tavoittamiseksi
STEAn arvio invalidijärjestöjen toiminnan kohdentumisesta ja kohderyhmän tavoittamisesta
Tuloksellisuuskatsaus koostuu kuudesta eri osa-alueesta. Tutustu katsauksen muihin osioihin alla olevien linkkien kautta.