Ikääntyneiden toiminnalliset järjestöt: Toiminta ja tuotokset

Ikääntyneiden toiminnallisten järjestöjen toimintamuodoissa painottuivat yksilöllisen tuen tarjoaminen, ryhmämuotoinen toiminta ja neuvonta.

Kerättyyn tietoon perustuvia tuloksia on aikaansaatu erityisesti seuraavilla toiminnoilla:

Yksilöllinen tuki ja neuvonta

ikääntyneille suunnattu vapaaehtoisten toteuttama ystävätoiminta sekä liikunta-, ravitsemus- ja muistineuvonta (vapaaehtoiset tai ammattilaiset).
vapaaehtoisten toteuttama ystävätoiminta, kasvokkain ja puhelimitse.

Yksilöllinen tuki ja neuvonta ovat pitäneet sisällään myös ikääntyneille toteutettavaa digitukea. Yksilöllisenä tukena toteutettu digituki on jatkunut pandemiasta huolimatta kohtuullisella tasolla, ryhmämuotoisen toiminnan ollessa tauolla.

2. Ryhmämuotoinen toiminta

Ryhmämuotoiseen toimintaan sisältyy erilaisia harraste- ja vertaistukiryhmiä. Kokonaisuudessa
korostuvat myös liikuntaryhmät, jotka on toteutettu sekä kasvokkain että etänä.

3. Kohdennetut tietoiskut, tutkimus- ja/tai kokemustietoon perustuvien materiaalien tuottaminen ja koulutus

Selkeästi kohdennetut tietoiskut ovat paikanneet pandemian vuoksi rajoitetusti toteutettua
digitukea. Tietoiskut ovat tavoittaneet ikääntyneitä laajasti. Toiminnoissa on kehitetty ikääntyneille ja vapaaehtoisille (ja ammattilaisille) suunnattuja koulutusmateriaaleja sekä materiaaleja esimerkiksi etäjumppien toteuttamiseksi ja/tai digituen ja etäyhteyksin toteutettavan toiminnan järjestämiseksi.

Verkossa olevien materiaalien katselu- ja latauskerrat ovat kasvaneet voimakkaasti.

Vapaaehtoisten osaamista on vahvistettu koulutuksin. Koulutetut vapaaehtoiset voivat kouluttaa ja perehdyttää edelleen uusia vapaaehtoisia toteuttamaan ikääntyneille suunnattua hyvinvointia tukevaa toimintaa, kuten esimerkiksi terveysliikuntaa.

Ikääntyneiden toiminnalliset järjestöt; toimintojen ja tuotosten jakaantuminen: neuvonta 77 %, ryhmätoiminta 3 %, yksilöllinen tuki 10 %, järjestöjen perustoiminta 2 %, kohtaamispaikat alle 1 %, koulutus 1 %, muut toimintamuodot 7 %. — Tuloksellisuusraporteilla toiminnot ja tuotokset jaetaan seitsemään eri luokkaan. Järjestöjen perustoiminta -luokka sisältää tyypillisesti järjestöjen hallinto-, viestintä- ja edunvalvontatoimintaa sekä keskusjärjestöillä jäsenjärjestöille suunnattuja palveluja ja koulutusta.

Ikääntyneiden toiminnalliset järjestöt: toimintojen ja tuotosten määrä: järjestöjen perustoiminta 1901, kohtaamispaikat 353, koulutus 1068, neuvonta 94198, ryhmätoiminta 3052, yksilöllinen tuki 12583, muut toimintamuodot 8481. — Tuloksellisuusraporteilla ilmoitettujen toimintojen ja tuotosten yhteenlaskettu lukumäärä. Järjestöjen perustoiminta -luokka sisältää tyypillisesti järjestöjen hallinto-, viestintä- vaikuttamis- ja edunvalvontatoimintaa sekä keskusjärjestöillä jäsenjärjestöille suunnattuja palveluja ja koulutusta. Muut toimintamuodot -luokka sisältää tyypillisesti erilaista viestintä- ja verkostoitumistoimintaa.

Ikääntyneiden toiminnalliset järjestöt: kohtaamiskertojen määrä: järjestöjen perustoiminta 2259492, kohtaamispaikat 3498, koulutus 22545, neuvonta 43396, ryhmätoiminta 41134, yksilöllinen tuki 20143, muut toimintamuodot 1947611. — Eri toimintaluokissa raportoidut kohtaamiskerrat vuoden 2020 aikana. Kohtaamisiin sisältyy ns. fyysisten kohtaamisten lisäksi myös erilaisia verkkovälitteisiä kohtaamisia ja verkkopalveluiden käyttäjien/kävijöiden lukumääriä. Järjestöjen perustoiminta ja muu toiminta pitävät yleisesti ottaen sisällään viestinnällisiä toimia, minkä vuoksi kohtaamiskertojen määrä näissä toiminnoissa on korkea.

Miten toiminta on tukenut tulosten saavuttamista

Pääsääntöisesti toiminta ja tuotokset tukivat suunniteltujen tulosten aikaansaamista hyvin tai
riittävästi.

Toiminnan tuloksellisuutta edisti mm.:

toiminnan sisällön selkeä kohdentaminen kohderyhmälle ja mahdollisuuksien mukaan ketterien toimintatapojen luominen kohderyhmän aktivoimiseksi. Esimerkiksi koronakevään kauppakassiapu: kauppakassin mukana on toimitettu jumppa- ja aivotreenitehtäviä ikääntyneille.
ryhmätoiminnan vieminen kohderyhmän luokse tai ulos koronarajoitusten aikaan on mahdollistanut toiminnan toteuttamisen, esimerkiksi parvekejumpat ja ulkona toteutettavat ryhmät.

Toimintojen laajuuteen ja sisältöön vaikuttivat myös mukaan saadut vapaaehtoiset. Jos toiminta ei houkuttele vapaaehtoisia, jää esimerkiksi ryhmätoimintojen toteutus avustuskohteen työntekijöille, ja siksi usein laajuudeltaan ja sisällöiltään suppeammaksi. Vapaaehtoisille tarjottavalla tuella olikin järjestöjen toiminnan tuloksellisuudessa merkittävä rooli. Toiminnan selkeys ja tarjolla oleva tuki helpottivat vapaaehtoisten osallistumista toimintaan.

Ikääntyneiden hyvinvointiin liittyvä medianäkyvyys koronapandemian alkaessa oli
houkutellut lisää vapaaehtoisia mukaan osaan toiminnoista.

Toiminnan tuloksellisuuteen on vaikutettu myös sillä, että kohderyhmän hyvinvointia edistävä vaikuttamistyö on saanut näkyvyyttä ja työ on vaikuttanut valtakunnallisiin ohjelmiin sekä kuntatason strategia-asiakirjoihin.

Toiminnan tuloksellisuutta heikensivät vuoden 2020 aikana erityisesti:

koronapandemia vaikeutti kohderyhmän osallistumista merkittävästi etenkin sisällä tapahtuvaan ryhmätoimintaan
toteutetut toiminnot eivät vastanneet tavoitteisiin
• toimintoja ei oltu kohdennettu suunnitellulle kohderyhmälle tai kohderyhmä oli tavoitettu hyvin heikosti, tai tavoittamista ei oltu seurattu
• haasteena erityisesti avustuskohteissa, jotka pyrkivät vaikuttamaan tietyn kohderyhmän hyvinvointiin laajoilla ja kohdentamattomilla toimilla, kuten esimerkiksi verkkosivut, yleinen tiedon levittäminen, avoimet luennot, laajat viestintäkampanjat

Etänä toteutettu toiminta edisti kohderyhmän tavoittamista osittain, mutta vaikeutti etenkin niiden kohderyhmien tavoittamista, joilla ei ole riittäviä taitoja etäosallistumiseen. Digituen osalta toiminnan siirtyminen verkkoon ja tietoiskujen toteuttaminen verkossa toisaalta edisti kohderyhmän tavoittamista, mutta toisaalta myös esti kaikista heikoimmassa asemassa olevien saamista mukaan toimintaan.