Ikääntyneiden toiminnalliset järjestöt: STEAn arvio tuloksista ja keskeiset havainnot

Tuloksellisuusraporttien perusteella järjestötoiminnalla on vahvistettu ikääntyneiden osallisuutta ja toimintakykyä erityisesti terveysliikunnan keinoin.

Kerättyyn tietoon perustuvia tuloksia ovat raporttien perusteella seuraavat:

1. ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitämiseen ja/tai vahvistamiseen sekä osallisuuteen on luotu vakiinnutettuja käytänteitä
   
   Ikääntyneiden osallisuutta ja toimintakykyä tukevat terveysliikunnan toimintakäytänteet ovat vakiintuneet uusiin kuntiin. Kunnat käyttävät ikääntyneille suunnatun terveysliikunnan toimintatapoja yhteistyössä järjestöjen kanssa (ohjatut ulkoiluryhmät, tehoharjoittelu kuntosalilla ja liikuntaneuvonta) ja ikääntyneille
   tarjottava terveysliikunta lisääntyy. Koordinoitujen vertais- ja vapaaehtoisverkostojen sekä vapaaehtois- ja vertaisohjaajien määrä kunnissa on kasvanut. Terveysliikuntaan mukaan saatujen järjestöjen määrä on kasvanut kunnissa.

• ikääntyneiden toimintakyky ja koettu osallisuuden tunne on toimintojen ansiosta vahvistunut tai sitä on ylläpidetty
  
  Etä- ja parvekejumppien on koettu ylläpitävän kotona (yksin) asuvien ikääntyneiden kuntoa ja tuoneen sisältöä arkeen. Yhteisjumppien on koettu myös innostaneen omatoimiseen harjoitteluun.
  
  Kotona asuvien ikääntyneiden liikuntakykytestien tulokset osoittavat myönteistä kehitystä (tai ennallaan pysymistä). Tulokset samansuuntaisia sekä ammattilaisten että vapaaehtoisten liikuntakummien toteuttamalla tavalla.
  
  Ikääntyneiden ja kehitysvammaisten palveluyksiköissä asuvat kehitysvammaiset
  kokevat liikunnan lisääntyneen toiminnan ansiosta.

• ikääntyneiden ja vapaaehtoisten kokema yksinäisyys on vähentynyt ja koettu osallisuuden tunne vahvistunut
  
  Ikääntyneiden yksinäisyyttä on onnistuttu lievittämään ja sosiaalisia kontakteja sekä osallistumismahdollisuuksia lisäämään ystävätoiminnan ja ryhmä- sekä kohtaamispaikkatoiminnan avulla.
  
  Ikääntyneet kokevat olevansa paremmalla mielellä ystävän käyntien/soiton myötä
  
  Kohderyhmien mielekäs tekeminen on toiminnan ansiosta lisääntynyt ja toiminnoista on löydetty uusia harrastuksia. Kohderyhmien koettu hyvinvointi on toiminnan ansiosta lisääntynyt. Kohderyhmä kokee tulevansa kuulluksi.
  
  Vapaaehtoisilla on monipuolisesti mahdollisuuksia kehittää omaa osaamistaan ja olla vuorovaikutuksessa keskenään. Vapaaehtoiset ovat saaneet mielekästä tekemistä.

• digiosaamisen vahvistuminen
  
  Ikääntyneet ovat saaneet toiminnasta apua tietotekniikan käyttöön: kohderyhmä kokee saaneensa uutta tietoa ja apua omiin pulmiin. Yhteistyökumppanit ovat kokeneet, että toiminta kasvattaa senioreiden digiosaamista.

• ikääntyneet ovat muuttaneet / saaneet valmiuksia parantaa ravitsemus- ja liikuntatottumuksiaan. Kohderyhmät ovat saaneet enemmän tietoa toimintakykyyn vaikuttavista osa-alueista (esimerkiksi liikunta, muisti, ravitsemus, kaatumisen ehkäisy, digiosaaminen).
  
  Ikääntyneet ovat saaneet tietoiskuista uutta tietoa (aivot, liikunta, uni, ravitsemus) ja tietoa on pystytty hyödyntämään omassa arjessa hyvinvoinnin tukena. Osallistujat kokevat oman tietämyksensä aiheista lisääntyneen, saaneensa keinoja ja tapoja pärjätäkseen arjessa paremmin, motivaation itsestään huolehtimiseksi lisääntyneen ja saaneensa vertaistukea. Henkilökohtaisesta ohjauksesta ja neuvonnasta on saatu apua muistiin liittyvissä asioissa.
  
  Ikääntyneet ovat muuttaneet ruokailutottumuksiaan terveellisimmäksi ja liikuntaa on lisätty arjessa. Päivittäin liikkuvien osuus nousi toimintaan osallistumisen myötä ja osallistujat valitsevat ruokavalioonsa esimerkiksi sydänmerkkituotteita.

Niin sanottuna ei-suunniteltuna tuloksena voidaan raporttien perusteella myös mainita, että järjestötoiminnassa mukana olleiden vapaaehtoisten ja ikääntyneiden taidot käyttää etäyhteyksiä osallistumiseen ovat vahvistuneet, ja kynnys käyttää digilaitteita on madaltunut. Näin tapahtui etenkin avustuskohteissa, joiden toiminta perustui kasvokkain tapahtuvaan kohtaamiseen, mutta jotka eivät pandemian vuoksi kyenneet toteuttamaan ryhmätoimintoja.

Tulosten saavuttamista on edesauttanut:

• tavoitteellinen yhteistyö kunnan kanssa kohderyhmien tavoittamiseksi ja toiminnan toteuttamiseksi
• kohderyhmien ja vapaaehtoisten näkökulmasta toiminta, joka on mielekästä, ja johon on helppo osallistua
• selkeät tulostavoitteet, joiden saavuttamista seurataan
• ystävätoiminnassa on pystytty osoittamaan yksinäisyyttä lieventäviä tuloksia etenkin silloin, kun toiminta on ollut vapaaehtoisten ja ikääntyneen näkökulmasta säännöllistä ja selkeästi strukturoitua
• koronapandemia on vauhdittanut sekä järjestöjen että kohderyhmien digiloikkaa

Toiminnan tarkoituksenmukaista kohdentumista ei ole kuitenkaan seurattu ja arvioitu säännöllisesti. Haastavimpien kohderyhmien tavoittaminen ei ole onnistunut aiotusti, minkä vuoksi tuloksiakaan tämän kohderyhmän osalta ei ole. Näitä kohderyhmiä ovat esimerkiksi henkilöt, jotka eivät osaa käyttää digilaitteita lainkaan, sosioekonomisesti heikoimmassa asemassa olevat ikääntyneet ja muuten haasteellisessa elämäntilanteessa olevat ikääntyneet.

Ravitsemustottumuksiin liittyviä tuloksia on raportoitu selkeästi vähemmän kuin terveysliikunnalla aikaansaatuja tuloksia. Myös avustuskohteissa tuotetun materiaalin rooli suhteessa julkisten ja yksityisten toimijoiden tarjoamaan ravitsemustietoon (esim. viralliset ravitsemussuositukset) ja ravitsemusneuvontaan jäi epäselväksi.

Digituen tuloksellisuutta suhteessa ikääntyneiden osallisuuden tunteeseen ei ole avustuskohteissa seurattu riittävästi. Digituen osalta ei raporteista käynyt selkeästi ilmi, miten annettu tuki on vaikuttanut ikääntyneiden osallisuuden tunteeseen, eli pystyykö ikääntynyt hoitamaan omat arkiaskareensa annetun tuen ja neuvonnan avulla.

Arvio: tukeeko toiminnasta kerätty tieto tulosten osoittamista

Arvio: onko raportoidut tulokset todennettu kerätyllä tiedolla

Arvio: onko toiminnalla saavutettu tavoiteltuja tuloksia

Arvio avustuskohteiden toiminnan tuloksellisuudesta

Raportoidut tulokset on todennettu kerätyllä tiedolla hyvin tai riittävästi alle kolmasosassa
kohteista (8/32). Tarkoituksenmukaisen tiedon kerääminen tulosten osoittamisen näkökulmasta on tuloksellisuusraporttien perusteella suurimmaksi osaksi heikkoa tai ei arvioitavissa. Vaikka tietoa on kerätty, ei raportilta ei käy ilmi, kuinka monelta asiasta on kysytty ja kuinka monen näkemyksiin esitetyt tulokset perustuvat. Tällöin tulosten laajuuden arviointi ei ole mahdollista.

Raportoitu tieto ei usein palvele toiminnalla aikaansaatujen tulosten osoittamista (esimerkiksi kerätty tyytyväisyystieto).

Avustuskohteet, joissa raportoidut tulokset on todennettu hyvin tai riittävästi (23/32), ovat raportillaan selkeästi tuoneet esiin kuinka monelta asiaa on kysytty, kuinka moni vastasi ja minkä tavoitteen saavuttamista tulos kuvaa. Arvio tuloksellisuudesta voi olla riittävä silloin, kun aiottua kohderyhmää on tavoitettu riittävästi ja toiminnot tukevat aiottujen tulosten aikaansaamista riittävästi. Arvio tuloksellisuudesta on hyvä silloin, kun raportoidut tulokset ovat aiotun mukaisia ja tulokset perustuvat
kerättyyn tietoon.

Näissä avustuskohteissa tuloksia on raporttien perusteella todennettu kohderyhmälle ja vapaaehtoisille tehdyillä kyselyillä, ikääntyneille tehdyillä toimintakykyä mittaavilla testeillä, yhteistyökumppaneille tehdyillä kyselyillä ja kartoituksilla ja asiakirja-analyyseillä (esimerkiksi erilaiset valtakunnallisen tason ohjelma-asiakirjat ja kuntastrategiat sekä kunnan muu viestintä).

Keskeiset havainnot

Ikääntyneiden toiminnallisten järjestöjen toiminta on kohdentunut tarkoituksenmukaisesti aiottuun kohderyhmään ja toiminnot tukevat aiottujen tulosten saavuttamista hyvin. Järjestökokonaisuuden tuloksellisuutta heikentää se, että aiottuja tuloksia on määritelty heikosti eikä tulosten saavuttamista seurata riittävästi. Tuloksina raportoidaan usein toimintaa. Tuloksellisuutta voidaan vahvistaa määrittelemällä selkeät tulostavoitteet ja kytkemällä myös viestintätoimet osaksi vaikutusketjua.

Toiminnalla on pystytty vahvistamaan ikääntyneiden kokemaa osallisuuden tunnetta ja toimintakykyä sekä lievittämään koettua yksinäisyyttä. Tulosten saavuttamisen näkökulmasta keskeistä on ollut tavoitteellinen yhteistyö kuntien ja järjestöjen välillä sekä mielekkäiden ja kohdennettujen sisältöjen tarjoaminen sekä kohderyhmälle että vapaaehtoisille.

Tuloksia on aikaansaatu erityisesti silloin, kun toiminnassa on yhdistynyt tavoitteellisuus ja kohderyhmän näkökulmasta mielekäs, helposti lähestyttävä toiminta. Esimerkiksi liikuntaryhmät ovat kohderyhmälle harrastamisen paikkoja, mutta samalla ne palvelevat ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitoa ja tukevat tätä kautta kotona asumista.

Strukturoidulla vapaaehtoistoiminnalla on tuloksellisuutta vauhdittava ja edistävä vaikutus. Vertaisilta saatu apu ja tuki on raporttien perusteella tuloksellista. Vapaaehtoisten avulla voidaan toimintaa levittää ja laajentaa tehokkaasti. Raporttien perusteella ei käynyt ilmi, että vapaaehtoisten tarjoama apua ja tuki olisi kohderyhmälle vähemmän tuloksellista kuin ammattilaisen tarjoama tuki. Koetut hyödyt kohdistuvat usein myös vapaaehtoisiin, jolloin hankkeen tulokset myös laajenevat.

Tuloksia on saatu aikaiseksi heikosti tai ei lainkaan sellaisissa toiminnoissa, joita ei ole selkeästi kohdennettu tietylle kohderyhmälle tai joissa tuotetun materiaalin (esim. verkkosivut) ja kohderyhmän välillä ei ole mielekästä toimintaa / selkeää kytköstä, joka edesauttaisi materiaalin käyttöä ja soveltamista kohderyhmän keskuudessa. Toisaalta STEA-avustuksilla toteutettua materiaalia kannattaisi hyödyntää mahdollisimman laajasti, jotta jokaisen toimijan ei tarvitse tehdä omia materiaalejaan.

Viestinnällisten toimintojen kohdentumista on seurattu hyvin vähän. Aikaansaaduista tuloksista ei voida tehdä tulkintaa, jos tavoitetusta kohderyhmästä ja verkkosivujen käyttötavasta ei ole näyttöä.

Haasteena on toiminnan laadullisen kohdentumisen osoittaminen. Raporteilta ei aina käynyt selkeästi ilmi, oliko toiminnalla tavoitettu juuri aiottu kohderyhmä (esimerkiksi ne, jolla on tunnistettu olevan erityisiä haasteita tietyllä osa-alueella). Tulosten arvioinnin näkökulmasta toiminnan tarkoituksenmukainen kohdentuminen on avainasemassa.

Kehittämiskohteet

Järjestökokonaisuuden yhteiskehittämisessä tunnistettiin useita toiminnan tuloksellisuuteen liittyviä kehittämiskohteita. Näistä STEA on valinnut avustuskohteiden rahoituksen jatkuvuuden kannalta kaksi keskeisintä kehittämiskohdetta.

Valitut kehittämiskohteet palautuvat tuloksellisuuskatsauksessa tehtyihin havaintoihin.

Seurattavat kehittämistoimenpiteet:

• tavoitetun kohderyhmän seurannan kehittäminen siten, että hakemuksella esitetyn kohderyhmän tavoittamista voidaan seurata ja arvioida sekä laadullisesta (tavoitettiinko juuri ne, jotka piti) että määrällisestä (tavoitettiinko niin paljon kuin piti) näkökulmasta.

• haastavampien ja nykyisellään aiottua heikommin tavoitettujen (esimerkiksi haastavassa elämäntilanteessa olevat ja sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevat ikääntyneet) kohderyhmien tavoittamisen ja tavoittamisen keinojen kehittäminen. 

Järjestökokonaisuuden arvioinnissa vuonna 2024 erityistä huomiota kiinnitetään seuraaviin tuloksellisuuden näkökulmasta oleellisiin arviointikysymyksiin:

• Miten haastavampia ja nykyisellään aiottua heikommin tavoitettuja kohderyhmiä on tavoitettu laadullisesta ja määrällisestä näkökulmasta vuoden 2020 jälkeen. Haastaviin kohderyhmiin kuuluvat esim. haavoittuvassa ja heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevat, yksinäiset, iäkkäät, joilla on toiminta- tai liikkumiskyvyn rajoitteita, palveluiden ulkopuolella olevat ja henkilöt, joilla on heikot digitaaliset taidot.
• Mitkä keinot ovat erityisesti edistäneet em. kohderyhmien tavoittamista vuoden 2020 jälkeen?

STEA seuraa arviointikysymysten toteutumista määrällisten tietojen avulla vuosittain. Arviointikysymysten toteutumista seurataan avustushakemusten ja selvitysten sekä yhteiskehittämisen avulla.

Seurattavat kehittämistoimenpiteet:

• hyväksi ja toimivaksi havaittujen kuntien ja järjestöjen välisten yhteistyörakenteiden ja –toimintatapojen tunnistaminen ja hyödyntäminen muillakin toimialoilla (esimerkiksi mielenterveys, ravitsemus jne.). Näitä yhteistyörakenteita on ollut esimerkiksi ikääntyneiden terveysliikunnan ja osallisuuden vahvistamisen toimialalla

Järjestökokonaisuuden arvioinnissa vuonna 2024 erityistä huomiota kiinnitetään seuraaviin tuloksellisuuden näkökulmasta oleellisiin arviointikysymyksiin:

• Miten järjestöt ovat omalta osaltaan onnistuneet luomaan ja vakiinnuttamaan yhteistyörakenteita kuntiin ja hyvinvointialueisiin eri sektoreilla?
• Miten yhteistyö on edistänyt toimintojen tuloksellisuutta?

STEA seuraa arviointikysymysten toteutumista määrällisten tietojen avulla vuosittain. Arviointikysymysten toteutumista seurataan avustushakemusten ja selvitysten sekä yhteiskehittämisen avulla.

Tuloksellisuuskatsaus koostuu kuudesta eri osa-alueesta. Tutustu katsauksen muihin osioihin alla olevien linkkien kautta: