Ikääntyneiden asumis- ja palvelujärjestöt: STEAn arvio tuloksista ja keskeiset havainnot
Sisällysluettelo
Tuloksellisuusraporttien perusteella ikääntyneiden asumis- ja palvelujärjestöjen toiminnan keskeisiä todennettuja tuloksia olivat:
1. yksinäisyyden ja turvattomuuden tunteen väheneminen, sosiaalisten verkostojen vahvistuminen
- Esimerkkeinä voidaan mainita erilaiset koronarajoitusten puitteissa toteutuneet ryhmät, ulkona vapaaehtoisten voimin toteutetut luontotapahtumat, parvekejumpat, lavatanssijumpat tai digitaalisilla välineillä toteutetut ryhmät ovat saaneet aikaan jonkin verran tavoiteltuja tuloksia.
2. vapaaehtoisten jaksamisen ja osaamisen vahvistuminen
- Vapaaehtoisille järjestetyt koulutus- ja virkistystapahtumat ovat lisänneet vapaaehtoisten jaksamista ja heistä suuri osa koki saaneensa lisää elämänsisältöä ja hyvää mieltä toiminnasta (vertaisten)ikäihmisten kanssa. Vaikka osassa kohteissa vapaaehtoistoiminta kärsi osallistujakatoa pandemian takia, osassa kohteista, uusien innovoitujen toimintojen johdosta, vapaaehtoisten määrä jopa kasvoi.
3. Ikääntyneiden hyvinvoinnin lisääminen, arjesta suoriutumisen tukeminen, palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden parantuminen
- Ikääntyneitä on tuettu tietotekniikan käytössä sekä kotiin vietävän avun että ryhmissä annettavan tuen voimin. Osa ikääntyneistä näyttää tuloksellisuusraporttien perusteella innostuneen käyttämään erilaisia digitaalisia alustoja ja saaneen apua tietoteknisiin ongelmiinsa ja osa koki myös uutta intoa tutustua ja opetella digitaalisia välineiden käyttöä. Koska kohderyhmä on tietoteknisten valmiuksiensa kanssa hyvin erilaisilla lähtötasoilla, on palveluiden saatavuuden paranemisen tarkempaa tasoa tuloksellisuusraporttien perusteella vaikea päätellä.
Järjestöjen toiminnoista raportoitiin myös tuloksia, joita ei etukäteen oltu osattu ennakoida. Koronapandemian aiheuttamat tapaamisrajoitukset pakottivat monet toimijat luomaan uusia ulkona tai etänä toteutettavia toimintatapoja, joissa vapaaehtoisilla oli toteuttamisessa avainrooli. Myös monikulttuuristen ikäihmisten tavoittaminen erilaisissa ryhmätoiminnoissa näyttäytyi pandemia-aikana onnistuneena tapana viedä viranomaistietoa kohderyhmälle sekä tuoda kohderyhmää koskevia erityishaasteita viranomaisten tietoon.
Tuloksien saavuttamisesta kertovaa tietoa on kerätty noin puolessa avustuskohteista heikosti. Tavoiteltujen tulosten saavuttamisen näkökulmasta tulosten todentaminen on raporttien perusteella heikkoa noin 2/3 kohteista. Toiminnasta on kerätty erilaista prosessimittaritietoa, pääosin erilaisia toimintojen lukumääriä tai käyntejä, jotka eivät sinällään riitä todentamaan kohderyhmään kuuluvien olosuhteissa tapahtunutta muutosta.
Osa avustuskohteissa oli kerännyt henkilön asenteissa, mielipiteissä tai olosuhteissa tapahtuneisiin muutoksiin liittyviä tietoja, mutta tietoa oli kerätty hyvin pieneltä joukolta suhteessa kokonaisuudessa tavoitettuun kohderyhmään.
Toiminnan tuloksellisuus on arvioitu riittäväksi noin 2/3 avustuskohteista. Arvio perustuu siihen, että monessa toiminnassa tavoitteena on ollut mm. yksinäisyyden tunteen väheneminen tai sosiaalisen aktiivisuuden lisäämisen kaltainen muutos, jonka voi olettaa jossain määrin toteutuneen lukumäärämittarienkin perusteella, vaikka toiminnan vaikutusta tavoiteltavaan muutokseen ei olekaan varsinaisesti seurattu.
Arvio: tukeeko toiminnasta kerätty tieto tulosten osoittamista
Arvio: onko raportoidut tulokset todennettu kerätyllä tiedolla
Arvio: onko toiminnalla saavutettu tavoiteltuja tuloksia
Arvio avustuskohteiden toiminnan tuloksellisuudesta
Keskeiset havainnot
Marinin hallitusohjelmassa on useita erillisiä ikääntyneisiin liittyviä nostoja, joissa painotetaan erityisesti mahdollisimman pitkän kotona asumisen mahdollistamista erilaisin tukitoimin sekä ikääntyneiden mahdollisuuksien ja kykyjen edistämistä digitaalisten palveluiden käyttöönotossa. Monissa ikääntyneiden asumis- ja palvelujärjestöjen avustuskohteissa tehdään jo tämän kaltaista työtä tuloksellisesti.
Ikääntyneiden yksinäisyyden vähenemisen ja sosiaalisten verkostojen vahvistumisen voi arvioida lisäävän myös kotona asumisen mahdollisuuksia. Digitaitojen ja -tuen rooli nousi vuonna 2020 selkeästi toiminnan osa-alueeksi, jota ikääntyneiden kanssa tulisi yhä jatkossa kehittää. Yhä suurempi osa yhteiskunnan palveluista vaatii digitaalisten välineiden perusteiden hallintaa. Samalla on kuitenkin hyvä huomioida, että digitaalisuutta on lähtökohtaisesti syytä kehittää ikäihmiset ja muut vähemmistöt huomioon ottaen.
Järjestökokonaisuuden tuloksellisuusraporttien perusteella aikaansaadut tulokset voidaan jakaa sekä sekä kohderyhmän että toiminnan osalta kahteen eri osa-alueeseen: omissa kodeissaan asuviin ikääntyneisiin ja erilaisten asumispalveluiden piirissä (tai laitoksissa asuviin) ikääntyneisiin.
Koska palveluasumiseen liittyvät rajapinnat ovat julkisen sektorin ja järjestötoiminnan vastuiden jakautumisen osalta osin epäselvät, tulisi rajapinnassa toimivien järjestöjen kuvata jo hakemuksella selkeästi kohdistuuko suunniteltu toiminta nimenomaan asumispalveluiden asiakkaille vai itsenäisesti kotona asuville ikääntyneille.
Toiminnan tulosten todentaminen on ollut heikkoa sellaisissa avustuskohteissa, joissa toiminta on keskittynyt erilaisen verkkoaineiston tuottamiseen, eikä tuotetun materiaalin yhteyttä kohderyhmän kokemaan hyötyyn tai tavoiteltuun muutokseen ole seurattu tai varmennettu.
Koronapandemiaan liittyneet tapaamisrajoitukset vaikuttivat merkittävästi ikääntyneiden asumis- ja palvelujärjestöjen toimintaan. Suuri osa ikääntyneille suunnatuista toiminnoista kärsi osallistujakadosta, jonka vaikutukset voivat olla pitkäaikaisia. Osa ikääntyneistä kokee koronarajoitusten poistuttuakin sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyviä pelkoja tai on jo tottunut kotiin jäämiseen, eikä tilaisuuksiin tai toimintaan osallistuminen enää kuulu päivärutiineihin. Osa järjestöjen avustuskohteista on reagoinut uuteen tilanteeseen muuttamalla toimintoja tai vahvistamalla yhteistyötä esimerkiksi uusien etsivän ja löytävän vanhustyön menetelmien kehittämiseksi.
Kehittämiskohteet
Järjestökokonaisuuden yhteiskehittämisessä tunnistettiin useita toiminnan tuloksellisuuteen liittyviä kehittämiskohteita. Näistä STEA on valinnut avustuskohteiden rahoituksen jatkuvuuden kannalta kaksi keskeisintä kehittämiskohdetta.
Valitut kehittämiskohteet palautuvat tuloksellisuuskatsauksessa tehtyihin havaintoihin.
Vapaaehtoistoiminta on järjestöille erittäin oleellinen ja tärkeä tekijä. Kyse ei ole vain vapaaehtoisista resurssina, vaan monelle kyse on osallisuutta, hyvinvointia, merkityksellisyyttä ja iloa tuottavasta toiminnasta. Vapaaehtoistoiminnassa tulisi pyrkiä hyödyntämään monipuolisesti esimerkiksi vastikään eläkkeelle jääneiden vapaaehtoisten ammatillista osaamista. Lisäksi tulee tarkastella sekä järjestötoimintaan että STEA-avusteiseen toimintaan liittyvän hallinnon keventämisen ja yhteistyön mahdollisuuksia. Vapaaehtoistoiminnan uudenlaiseen ”brändäykseen” ja järjestöjen väliseen sekä muiden toimijoiden kanssa tapahtuvaan koordinointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. (Kehittämisagenda, keskeiset toimijat: ikääntyneiden asumis- ja palvelujärjestöt, STEA)
Seurattavat kehittämistoimenpiteet:
- vapaaehtoisten jaksamisen ja koulutus-/tukitarpeiden aktiivinen seuraaminen
- yhteistyö vapaaehtoisten koulutuksen ja vapaaehtoisille tarjottavan tukitoiminnan ja -materiaalin osalta
Järjestökokonaisuuden arvioinnissa vuonna 2024 erityistä huomiota kiinnitetään seuraaviin tuloksellisuuden näkökulmasta oleellisiin arviointikysymyksiin:
- Miten vapaaehtoisten määrä on kehittynyt vuoden 2020 jälkeen?
- Miten vapaaehtoistoiminta on edistänyt toiminnan tuloksellisuutta vuoden 2020 jälkeen?
STEA seuraa arviointikysymysten toteutumista määrällisten tietojen avulla vuosittain. Arviointikysymysten toteutumista seurataan avustushakemusten ja selvitysten sekä yhteiskehittämisen avulla.
Toiminnan kohderyhmä on moninainen ja heterogeeninen niin iältään, toimintakyvyltään, asumismuodoiltaan kuin elinolosuhteiltaan. Tällöin korostuu toiminnan osuvuuden kehittäminen siten, että toiminta on eri kohderyhmien tarpeita vastaavaa, ehkäisevää ja oikea-aikaista. Näin voidaan lisätä toimintakykyä, vähentää yksinäisyyttä ja ehkäistä syrjäytymistä. Tämä edellyttää kumppanuuksia sekä etsivää ja löytävää työtä. (Kehittämisagenda, keskeiset toimijat: ikääntyneiden asumis- palvelujärjestöt)
Seurattavat kehittämistoimenpiteet:
- toimintatapojen ja tulosten jaottelu hakemuksille sekä raportoiminen sen mukaan, ovatko kohderyhmät asumispalveluiden tai -laitosten asiakkaita vai itsenäisesti asuntokannassa asuvia
- kuntien, hyvinvointialueiden ja paikallistason kanssa tehtävän järjestö- ja yritysyhteistyön selkeämpi kuvaaminen tuloksellisuusraporteilla siten, että käy ilmi, mikä on sen yhteistyön merkitys toiminnan tuloksellisuuden kannalta
Järjestökokonaisuuden arvioinnissa vuonna 2024 erityistä huomiota kiinnitetään seuraaviin tuloksellisuuden näkökulmasta oleellisiin arviointikysymyksiin:
- Onko toiminnan kohteena olleet kohderyhmät yksilöitävissä riittävän selkeästi, esimerkiksi hakemuksella mainitun kohderyhmäjaottelun, ikäryhmä tms. perusteella, jotta tiedetään tarkemmin, mihin kohderyhmiin toiminta lopulta kohdistuu?
- Kuinka paljon yhteistoimintaa on kuntien, hyvinvointialueiden ja yritystoiminnan kanssa?
STEA seuraa arviointikysymysten toteutumista määrällisten tietojen avulla vuosittain. Arviointikysymysten toteutumista seurataan avustushakemusten ja selvitysten sekä yhteiskehittämisen avulla.
Tuloksellisuuskatsaus koostuu kuudesta eri osa-alueesta. Tutustu katsauksen muihin osioihin alla olevien linkkien kautta: