Eläkeläisjärjestöt: STEAn arvio tuloksista ja keskeiset havainnot

Tuloksellisuusraporttien perusteella toiminnan tuloksia on saavutettu seuraavilta toiminnan osa-alueilta:

• ikäihmisten osallisuuden vahvistuminen ja yksinäisyyden lieventäminen, sosiaalisia kontakteja ja osallistumismahdollisuuksia lisäämällä
• kohderyhmien koettu hyvinvointi on toiminnan ansiosta lisääntynyt. Kohderyhmä kokee tulevansa kuulluksi.
• ikääntyneiden digi ja mediataitojen vahvistaminen, koronatilanne on vauhdittanut sekä järjestöjen että kohderyhmien digiloikkaa. Myös keskusjärjestöt ovat tukeneet piiri- ja jäsenjärjestöjä digitaalisen infrastruktuurin käyttöönotossa.
• vapaaehtoistoimijoiden jaksamisen tukeminen ja osaamisen kehittäminen. Vapaaehtoisilla on monipuolisesti mahdollisuuksia kehittää omaa osaamistaan ja olla vuorovaikutuksessa keskenään. Vapaaehtoiset ovat myös saaneet mielekästä tekemistä.

Toiminnan tuloksellisuuden osoittamisessa oli useissa raporteissa kuitenkin haasteita. Tietoa tuloksista ja toiminnan laadullisesta kohdentumisesta ei ole kerätty riittävästi eikä tiedonkeruuta ollut suunniteltu vastaamaan toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen arviointiin.

Silloin kun järjestetyn toiminnan tuloksista on kerätty tietoa toiminnan kohderyhmiltä, on raporteilta usein puuttunut tarkennus siitä, millaiselta ryhmältä ja mistä toiminnasta tietoa on saatu.

Arvio: tukeeko toiminnasta kerätty tieto tulosten osoittamista

Arvio: onko raportoidut tulokset todennettu kerätyllä tiedolla

Arvio: onko toiminnalla saavutettu tavoiteltuja tuloksia

Arvio avustuskohteiden toiminnan tuloksellisuudesta

Varsinaisia todennettavissa olevia tuloksia on raportoitu riittävästi tai heikosti lähes kaikissa eläkeläisjärjestöjen avustuskohteissa. Noin 2/3 kohteista toiminnan tuloksellisuuden arvioiminen riittäväksi perustuu määrällisiin prosessimittareihin ja siihen, että toiminta on luonteeltaan sellaista, että se tukee yksinäisyyden vähenemistä ja osallisuuden tunteen vahvistumista. Tulosten todentamiseen ei ole käytetty toimintaan sopivia mittareita.

Tulosten osoittamisen näkökulmasta tarkoituksenmukaisen tiedon kerääminen on tuloksellisuusraporttien perusteella suurimmaksi osaksi heikkoa tai ei arvioitavissa. Joissain tapauksissa tietoa on kerätty toiminnan kohderyhmiltä, mutta raporteilta ei käy ilmi esimerkiksi kuinka monelta kohderyhmästä asiasta on kysytty ja kuinka monen näkemyksiin esitetyt tulokset perustuvat. Tällöin toiminnan tulosten laajuuden arviointi ei ole mahdollista. Kaikki toiminnasta kerätty tieto ei myöskään aina palvele toiminnalla aikaansaatujen tulosten osoittamista, esimerkiksi tilaisuuksista kerätty tyytyväisyystieto.

Avustuskohteet, joissa raportoidut tulokset on todennettu hyvin tai riittävästi, ovat tuoneet raporteillaan selkeästi esiin, kuinka monelta kohderyhmästä asiaa on kysytty, kuinka moni vastasi ja minkä hakemuksella ilmi tuodun tavoitteen saavuttamista raportoitu tulos kuvaa.

Varsinaisiin toiminnan kohderyhmiin kohdistuvia tuloksia on raportoitu vähäisesti, mikä johtuu siitä, että toimintaa on koronatilanteen vuoksi järjestetty kohderyhmälle varsin vähän. Tuloksellisuusraporttien pohjalta voidaan myös arvioida, että Eläkeläisliittojen etujärjestö EETUn kautta tehtävä vaikuttamisyhteistyö ei vaikuta eri järjestöjen osalta tasamittaiselta ja eikä siitä koituvia hyötyjä voida selkeästi todentaa.

Keskeiset havainnot

Tuloksellisuusraporttien perusteella tehdyt keskeiset havainnot eläkeläisjärjestöjen STEA-avustusten kokonaisuudesta:

• eläkeläisjärjestöjen jäsenjärjestöavustuksilla tavoitetaan tuloksellisuusselvitysten perusteella paljon kohderyhmiin kuuluvia
• jäsenjärjestöavustuksilla tehdystä toiminnasta ja toiminnan vaikutuksista tavoitetun kohderyhmän hyvinvointiin ei ole raporteilta saatavissa riittävästi tietoa
• tuloksellisuusselvityksillä raportoitu toiminta vaikuttaa kohdistuvan lähtökohtaisesti kohtuullisen hyvinvoivaan, kohtuullisen terveeseen ja toimintakykyiseen väestöön, joka on eläkkeellä tai eläkeiän kynnyksellä
• ns. haastavien kohderyhmien tavoittamisesta ei ole raporteilta saatavissa riittävästi tietoa

Suuri osa analysoidusta toiminnasta on piiri- tai paikallisjärjestöjen järjestöaktiivien tukemista tai piiri- tai paikallisjärjestöjen vapaaehtoisten tukemista. Raporteilta ei aukea näkymää siihen, miten järjestörakenne tuottaa hyvinvointia yksittäisille järjestöihin kuulumattomille eläkeläisille. 

Kehittämiskohteet

Järjestökokonaisuuden yhteiskehittämisessä tunnistettiin useita toiminnan tuloksellisuuteen liittyviä kehittämiskohteita. Näistä STEA on valinnut avustuskohteiden rahoituksen jatkuvuuden kannalta kaksi keskeisintä kehittämiskohdetta.

Valitut kehittämiskohteet palautuvat tuloksellisuuskatsauksessa tehtyihin havaintoihin.

Seurattavat kehittämistoimenpiteet:

• eläkeläisjärjestöjen aiottujen vaikuttamistoimenpiteiden ja toimenpiteillä aikaansaatavien tulosten selkeämpi kuvaaminen hakemuksilla sekä aiottujen toimenpiteiden ja tulosten toteutumisen selkeämpi kuvaaminen raporteilla
• kuntien, hyvinvointialueiden ja paikallistason kanssa tehtävän vaikuttamistoiminnan selkeämpi kuvaaminen raporteilla siten, että käy ilmi, mikä on sen merkitys toiminnan tuloksellisuuden kannalta

Järjestökokonaisuuden arvioinnissa vuonna 2024 erityistä huomiota kiinnitetään seuraaviin tuloksellisuuden näkökulmasta oleellisiin arviointikysymyksiin:

• Onko EETU/PIOn kautta organisoitu eläkeläisjärjestöjen yhteistoiminta ja sen tuloksellisuus esitetty selkeästi?
• Onko eläkeläisjärjestöjen oman ja yhteistyössä tehtävän vaikuttamistyön tuloksellisuus osoitettu selkeästi?

STEA seuraa arviointikysymysten toteutumista määrällisten tietojen avulla vuosittain. Arviointikysymysten toteutumista seurataan avustushakemusten ja selvitysten sekä yhteiskehittämisen avulla.

Seurattavat kehittämistoimenpiteet:

• erilaisten hakemuksilla mainittujen heikommassa tai vähemmistöasemassa olevien eläkeläiskohderyhmien saaminen mukaan toimintaan

• tavoitetun kohderyhmän seurannan kehittäminen siten, että hakemuksella esitetyn kohderyhmän tavoittamista voidaan seurata ja arvioida sekä laadullisesta (tavoitettiinko juuri ne, jotka piti) että määrällisestä (tavoitettiinko niin paljon kuin piti) näkökulmasta

Järjestökokonaisuuden arvioinnissa vuonna 2024 erityistä huomiota kiinnitetään seuraaviin tuloksellisuuden näkökulmasta oleellisiin kysymyksiin:

• Miten yhteiskunnallisesti haavoittuvassa asemassa olevia eläkeläiskohderyhmiä (esim. yksinäiset, heikossa taloudellisessa tilanteessa oleva eläkeläiset, mielenterveyden tai digitaitojen osalta haasteita kokevat) on tavoitettu (laadullinen ja määrällinen näkökulma) vuoden 2020 jälkeen?
• Mitkä keinot ja uudet toimintatavat ovat erityisesti edistäneet em. kohderyhmien tavoittamista vuoden 2020 jälkeen?

STEA seuraa arviointikysymysten toteutumista määrällisten tietojen avulla vuosittain. Arviointikysymysten toteutumista seurataan avustushakemusten ja selvitysten sekä yhteiskehittämisen avulla.

Tuloksellisuuskatsaus koostuu kuudesta eri osa-alueesta. Tutustu katsauksen muihin osioihin alla olevien linkkien kautta.