Tuloksellisuuskatsaukset 2022

Yleiskatsaus vuonna 2022 STEA-avustuksilla rahoitettuun toimintaan

STEA-avustuksia myönnetään sosiaali- ja terveysjärjestöjen ja säätiöiden yleishyödylliseen terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistävään toimintaan. Vuonna 2022 avustusta myönnettiin 784 toimijalle ja 1778 avustuskohteen toimintaan yhteensä 373,6 miljoonaa euroa.

Kaikki avustusta saavat toimijat raportoivat avustuksen käytöstä vuosittain. Avustuksilla rahoitetun toiminnan tuloksellisuudesta raportoivat pääsääntöisesti kaikki yleisavustusta, kohdennettua toiminta-avustusta ja hankeavustusta saavat toimijat. Poikkeuksena tästä ovat esimerkiksi Paikka auki -avustusohjelman hankeavustukset sekä ESR- ja AMIF-osarahoituksiin liittyvät STEA- avustukset.

Vuoden 2022 toiminnasta raportoineista avustuskohteista STEA arvioi 402 järjestön 730 kohdetta. Arvioitujen avustuskohteiden toiminta oli monipuolista ja kohdistui usealle eri kohderyhmälle. Kolme suurinta arvioitua järjestöluokkaa olivat mielenterveysjärjestöt (103 avustuskohdetta), vähemmistöryhmien järjestöt (64 avustuskohdetta) sekä järjestöjen yhteisjärjestöjen ja asukasyhdistykset järjestökokonaisuus (34 avustuskohdetta). Näiden järjestöjen yhteenlaskettu osuus oli noin puolet kaikista vuonna 2023 arvioiduista järjestöistä. Arvioiduista järjestökokonaisuuksista tuotettiin STEAssa yhdeksän tuloksellisuuskatsausta (linkit katsauksiin sivun lopussa).

Tähän yleiskatsaukseen on koottu yleistietoa kaikkien vuonna 2022 STEA-avustusta saaneiden toimijoiden vuosiselvitys- ja tuloksellisuusraporteista.

Avustusta saaneiden järjestöjen resurssit

Avustusta saavilla toimijoilla STEA-​avustus on tyypillisesti yksi useista toiminnan rahoitukseen käytettävistä rahoituslähteistä. Noin neljäsosalla avustuksen saajista STEA-​avustuksen määrä jää alle 20 prosenttiin toiminnan kaikista tuotoista. Noin kolmasosalla avustuksen saajista STEA-​avustuksen määrä vastaa kuitenkin noin 80-100 prosenttia kaikista toimintaan saaduista tuotoista (vuosiselvitykset 2022).

Kuvassa STEA-avustusta vuonna 2022 saaneiden järjestöjen kaikki tuotot euroina tuottojen lähteen mukaan (vuosiselvitykset 2022).

Avustuksen saajien kesken tuottojen jakautumisessa on suuria eroja. Noin 60 prosentilla avustuksen saajista ei ole palvelutuotantoa ja siitä syntyviä tuottoja. 

STEA-avustukset kohdentuvat henkilöstökuluihin, toimintakuluihin, toimitilakuluihin ja yleiskuluihin. Avustuksen saajien kulujakaumassa kulut kohdistuvat erityisesti henkilöstökuluihin (67 %) ja toimintakuluihin (24 %). Avustusten kohdentumista tarkasteltaessa on hyvä huomioida, että yleisavustusta saavat toimijat eivät raportoi yksittäisistä avustuskohteista yleiskuluja, koska järjestön kaikkien avustuskohteiden yleiskulut katetaan yleisavustuksella.

Henkilöstökulujen suurta osuutta selittää avustuksilla rahoitetun toiminnan painottuminen ihmislähtöiseen ja henkilökohtaisiin kohtaamisiin perustuvaan toimintaan. Henkilöstökuluista suurin osuus kohdistuu palkkoihin (76 %). Muita henkilöstökuluja olivat eläkekulut, vapaaehtoiset henkilösivukulut, lomapalkat, lakisääteiset henkilösivukulut, tuntipalkat ja palkkiot.

Toimintakulut jakautuvat muihin toimintakuluihin, ulkopuolisiin palveluihin, eteenpäin siirrettyihin avustuksiin, hankintoihin ja matkakuluihin.

Työntekijät

STEA-​avustuksilla rahoitetuissa avustuskohteissa työskenteli vuonna 2022 yhteensä noin 8 350 työntekijää noin 5 120 henkilötyövuoden verran. Vuonna 2021 henkilötyövuosia oli noin 5160 eli hivenen enemmän kuin vuonna 2022. Työntekijöistä kokoaikaisia oli noin 2 800. Osa työntekijöistä työskenteli useassa avustuskohteessa osa-aikaisesti. (Vuosiselvitykset 2022.)  

Yleisimmät tehtävänimikkeet STEA-​avustuksilla rahoitetuissa työtehtävissä olivat ohjaaja, työntekijä ja koordinaattori (vuosiselvitykset 2022).

Ohjaaja-​tehtävänimikkeellä työskenteli esimerkiksi toiminnanohjaajia, vastaavia ohjaajia, sosiaaliohjaajia, palveluohjaajia, muistiohjaajia ja vertaisohjaajia.

Työntekijä-nimikkeellä työskentelivät muun muassa projektityöntekijät, hanketyöntekijät, kriisityöntekijät, järjestötyöntekijät, toimistotyöntekijät, yhteisötyöntekijät, väkivaltatyöntekijät ja perhetyöntekijät. 

Koordinaattori-nimikkeellä työskentelivät esimerkiksi hankekoordinaattorit, toiminnan koordinaattorit, aluekoordinaattorit, perhetoiminnan koordinaattorit, vapaaehtoistyön koordinaattorit ja päivystystyön koordinaattorit. Muita yleisiä nimikkeitä olivat muun muassa asiantuntija, suunnittelija ja päällikkö.

Vapaaehtoiset

Vapaaehtoisilla on merkittävä rooli STEA-​avustusta saavien järjestöjen toiminnassa. Vuonna 2022 avustusta saavien järjestöjen toimintaan osallistui yhteensä 187 205 vapaaehtoista. Vuonna 2021 vastaava luku oli 190 084 ja vuonna 2020 yhteensä 223 346. (Vuosiselvitykset 2022.)

Vapaaehtoisia on eniten mukana monialajärjestöjen toiminnassa (noin 39 500), lapsi ja perhetyön yleisjärjestöissä (noin 30 500), muissa lapsi- ja perhetyön järjestöissä (noin 18 200) ja eläkeläisjärjestöissä (noin 13 800). (Vuosiselvitykset 2022.) 

Vapaaehtoiset ovatkin useassa järjestössä merkittävä voimavara. Vapaaehtoisten määrä ja osallistumisaktiivisuus vaikuttavat osassa toimintoja suoraan siihen, mitä toimintaa järjestö voi kohderyhmilleen tarjota, ja missä laajuudessa. 

Esimerkiksi mielenterveysjärjestöissä vapaaehtoisten merkitys on erityisen suuri. Vapaaehtoistyö liittyy usein myös toimintaan osallistuvan henkilön omaan kuntoutumisprosessiin ja toteutuu eri rooleissa, kuten vertaisohjaajan/-tukijan tai kokemusasiantuntijan tehtävissä. Mielenterveysjärjestöjen kriisikeskustoiminnan avustuskohteissa työskentelee yhteensä yli 1 300 vapaaehtoista.

Vapaaehtoiset ovat järjestöjen toiminnassa mukana monissa eri tehtävissä. Vapaaehtoiset toimivat esimerkiksi ryhmien vetäjinä järjestöjen vertaistukiryhmissä, harrasteryhmissä ja digilaitteiden käyttöön opastavissa ryhmissä, ja tukevat ja auttavat ihmisiä arjessa esimerkiksi kauppa-​ ja asiointiapuna ja tukiystävinä. Vapaaehtoisia on mukana myös erilaisten kohtaamispaikkojen emäntinä ja isäntinä sekä erilaisissa tilaisuuksissa saattajina ja apukäsinä. Vapaaehtoisten rooli on tärkeä myös järjestöjen chat- ja puhelinpalvelujen toiminnassa ja yleisesti vertaistuen tarjoamisessa haastavissa elämäntilanteissa. Maahanmuuttajajärjestöissä vapaaehtoiset tarjosivat neuvontaa ja tukea omalla kielellään – tämä korostui esimerkiksi koronatilanteessa ja Venäjän hyökkäyssodan alkaessa Ukrainasta paenneiden auttamisessa.

Sen lisäksi, että vapaaehtoistoimijat mahdollistavat monien sosiaali-​ ja terveysjärjestöjen tukimuotojen toimintaa, on vapaaehtoistoiminta myös vapaaehtoisille itselleen tärkeä omaa hyvinvointia edistävä tekijä. Vapaaehtoistoiminta on tuonut toimijoiden omaan arkeen iloa, tuonut ystäviä ja vähentänyt yksinäisyyttä sekä antanut mahdollisuuksia kehittää itseään ja omaa osaamistaan.

Yhteistyökumppanit

Järjestöt raportoivat tuloksellisuusraportilla avustuksilla rahoitettujen toimintojen toiminnassa mukana olevista yhteistyökumppaneista.

Tuloksellisuusraporttien perusteella järjestöt tekevät yhteistyötä laajasti ja monipuolisesti eri kumppaneiden kanssa. Toimintansa tuloksellisuuden kannalta tärkeimpinä yhteistyökumppaneina järjestöt pitivät toisia STEA-​avustusta saavia järjestöjä, kuntia ja laajasti muita yhteistyökumppaneita kuten oppilaitoksia, yliopistoja, yrityksiä, kuntayhtymiä, virastoja, ministeriöitä ja aluehallintoviranomaisia. Vuonna 2022 yhteistyötä lähdettiin tekemään myös uusien vasta muodostumassa olevien hyvinvointialueiden kanssa.

Tavoitetut kohderyhmät

STEA-​avustusta saavat sosiaali-​ ja terveysalan järjestöt tavoittivat vuonna 2022 laajasti erilaisia kohderyhmiä.

Tuloksellisuusarvioinnin kohteena olleiden järjestökokonaisuuksien avustuskohteissa yleisimpiä tavoitettuja kohderyhmiä olivat muun muassa:

• erilaiset ja eri tilanteissa olevat lapsiperheet
• maahanmuuttajat
• mielenterveyskuntoutujat
• talousvaikeuksissa olevat
• ruoka-apua tarvitsevat
• työttömät
• seksuaalivähemmistöt
• laaja joukko erityistä tukea tarvitsevia ihmisiä.

Merkittävimpiä kohderyhmien tavoittamista edistäneitä seikkoja olivat tuloksellisuusarviointien kohteena olevien osalta esimerkiksi järjestöjen vakiintunut toiminta, hyvät verkostot ja kumppanuudet sekä hyvä yhteistyö asiakasohjausta tekevien kumppaneiden kanssa.

Tuloksellisuusraporteilla raportoitiin STEA-​avustuksilla rahoitettujen avustuskohteiden toiminnoissa kohdattujen kohderyhmien lukumääriä. Eri toimijoiden tavoittamien kohderyhmien yhteenlaskettu lukumäärä nousee helposti useisiin kymmeniin miljooniin. Koska tavoitetuissa kohderyhmissä on osin myös päällekkäisyyksiä (usea ihminen voi osallistua usean eri toimijan toimintaan) ja lukuihin sisältyy kasvokkaisten kohtaamisten lisäksi paljon erilaisia verkkovälitteisiä kohtaamisia sekä esimerkiksi verkkopalvelujen käyttäjien sosiaalisen median tai verkkosivuilla kävijöiden lukumääriä, ei tavoitettujen kohderyhmien raportoituja lukumääriä ole koostettu yhteen tähän yleiskatsaukseen.

Tietoa eri järjestöluokkiin kuuluvien toimijoiden tavoittamista kohderyhmistä on julkaistu järjestökokonaisuuksien omissa tuloksellisuuskatsauksissa.

Toimintamuodot ja kohtaamiset

Avustusta saaneiden järjestöjen toiminta on ollut laajaa ja monipuolista. STEA-avustuksista raportoitaessa toiminnot jaetaan kuuteen toimintamuotoon: viestintä, edunvalvonta ja vaikuttaminen, ryhmätoiminta ja yksilöllinen tuki ja neuvonta.

Erilaisia ryhmätoimintoja järjestettiin arvioinnin kohteena olleissa avustuskohteissa vuoden 2022 aikana yhteensä noin 388 000 (144 000 vuonna 2021). Ryhmätoiminnassa kohtaamisia kohderyhmien kanssa oli noin 3 miljoonaa. (1,9 miljoonaa vuonna 2021 ja 1,7 miljoonaa vuonna 2020). Voidaan todeta, että koronapandemialla on ollut merkittävä vaikutus toteutuneiden ryhmätoimintojen määriin ja kohderyhmien kohtaamisiin erityisesti vuosina 2020 ja 2021.

Ryhmätoiminnoilla vastataan erilaisten kohderyhmien tarpeisiin. Esimerkiksi arjen hyvinvointiin ja elämänhallintaan, vertaistukeen ja virkistymiseen tarkoitettuja ryhmiä olivat muun muassa vanhemmuuden tukiryhmät, nuorten chat-ryhmät, maahanmuuttajien vertaisryhmät, lasten ja nuorten kaveritoiminta ja mielenterveyskuntoutujien kohtaamispaikkatoiminta. Ryhmätoiminnalla oli tärkeä rooli myös lasten lomatoiminnassa.

Yksilöllisen neuvonnan ja tuen kohtaamisia kohderyhmien kanssa raportoitiin vuodelta 2022 yhteensä 16,6 miljoonaa (9,9 miljoonaa vuonna 2021). Osa avustuskohteista raportoi yksilöllisinä kohtaamisina myös sosiaalisen median kautta kohdattujen kohderyhmien määriä.

Yksilöllisen tuen kohtaamisiin sisältyi sekä kasvokkain annettua yksilöllistä tukea että verkossa ja puhelimitse annettua tukea. Yksilöllisenä tukena raportoitu toiminta on ollut esimerkiksi vapaaehtoisen tai työntekijöiden tarjoamaa neuvontaa, ohjausta ja muuta tukea, kuten esimerkiksi ystävätoimintaa tai tukihenkilötoimintaa. Tukea ja neuvontaa tarjottiin järjestöjen omien verkkokanavien ja tilojen ohella myös esimerkiksi sairaaloissa (OLKA-toiminta), kouluissa, erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa.

Viestinnästä, edunvalvonnasta ja vaikuttamistoiminnoista raportoidut tuotokset ja kohtaamiskerrat ovat suuria. Viestinnän toiminnoissa kohtaamisina on raportoitu verkkosivujen-​ ja palveluiden käyttäjämääriä ja sivustojen katselumääriä, sosiaalisen median seuraajien määriä sekä erilaisten julkaisujen, uutis-​ ja jäsenkirjeiden, lehtien ja muun tuotetun materiaalin määriä. Edunvalvontaa ja vaikuttamistoimintaa sekä erilaisia viestinnällisiä toimenpiteitä tehdään suuressa osassa avustuskohteita. Näillä toiminnoilla edistetään haavoittuvassa asemassa olevien kohderyhmien asemaa yhteiskunnassa ja luodaan edellytyksiä järjestöjen omalle toiminnalle, kuten vaikutetaan lainsäädäntöön tai vahvistetaan toimintaedellytyksiä paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti.

Merkittävimpinä kohderyhmien tavoittamista ja toiminnan tuloksellisuutta edistäneinä tekijöinä järjestöt raportoivat muun muassa seuraavia:

• toiminnan kohderyhmälähtöisyys ja monipuolisuus
• järjestöjen hyvät yhteistyöverkostot
• hybridiosallistumisen mahdollisuus
• toiminnan tunnettuus ja luotettavuus
• saavutettavuus
• kulttuurisensitiivisyys
• anonyymi osallistumismahdollisuus
• työntekijöiden osaaminen.

Kohderyhmien tavoittamista haittasivat muun muassa koronatilanne, joka vaikutti vielä 2022 moniin järjestölähtöisiin toimintoihin, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, vapaaehtoisten saatavuus ja työntekijöiden vaihtuvuus.

Noin puolet järjestöistä raportoi toimintaan osallistuneista tarkemmin myös ikä- ja sukupuolijakauman mukaan. Osallistuneiden ikä- ja sukupuolijakauman raportointi oli vapaaehtoista, koska kaikista toiminnoista tiedon kerääminen ei ole mahdollista tai toiminnan tuloksellisuuden seurannan kannalta oleellista. Tällaisia toimintoja voivat esimerkiksi olla erilaiset kohtaamispaikat tai yksittäisiin kohtaamiskertoihin perustuvat toimintamuodot sekä anonyymisti apua ja tukea tarjoavat verkkopalvelut ja toiminnot.   

Ikä- ja sukupuolijakaumasta raportoineiden avustuskohteiden (54 %) toimintaan osallistuneista suurin osa, 60 % oli naisia. Miehiä oli 39 % ja sukupuolekseen jonkin muun ilmoitti 1% osallistujista.

Arvioitujen avustuskohteiden tuloksellisuus

STEAn tekemän tuloksellisuusarvioinnin perusteella vuonna 2022 arvioitujen avustuskohteiden kokonaistuloksellisuus oli riittävä 50 %:ssa ja hyvä 47 %:ssa arvioiduista kohteista. STEAn arvio tuloksellisuudesta on riittävä silloin, kun suunniteltua kohderyhmää on tavoitettu riittävästi ja toiminnan arvioidaan tukeneen suunniteltujen tulosten aikaansaamista riittävästi. Tuloksellisuus arvioidaan hyväksi silloin, kun raportoidut tulokset ovat suunnitellun mukaisia ja tulokset perustuvat toiminnasta kerättyyn tietoon. Lisäksi hyväksi arvioiduissa avustuskohteissa järjestöt seuraavat toimintansa tuloksellisuutta tarkoituksenmukaisella tavalla kohderyhmän määrällisen ja laadullisen tavoittamisen sekä toimintojen kytköksen osalta aiottuihin tuloksiin.

STEAn arvion mukaan toteutunut toiminta on tukenut aiottujen tulosten aikaansaamista tyypillisimmin hyvin (52 % arvioiduista) tai riittävästi (42 %). Toimintaa ei enää ole haastanut aiempien vuosien tapaan koronarajoitukset ja toisaalta hybriditoiminnan osaaminen on vahvistunut.

Noin 80 % avustuskohteista on kerännyt tietoa toiminnan tulosten osoittamiseksi. Sen sijaan kolmasosassa arvioiduista avustuskohteista raportoidut tulokset on todennettu heikosti. Näin ollen tietoa näytöksi raportoiduille tuloksille on olemassa, mutta seurantatietoa ei ole käytetty STEAn tuloksellisuusarvioinnin näkökulmasta tulosten raportoinnin yhteydessä riittävän kattavasti, jotta raportoidut tulokset olisi voitu arvioida tarpeeksi luotettaviksi. Toiminnalla aikaansaatuja suunniteltuja tuloksia on STEAn arvioin mukaan saavutettu riittävästi 42 prosentissa avustuskohteista, hyvin 16 prosentissa avustuskohteista ja heikosti 40 prosentissa avustuskohteista.

Tuloksellisuusarvioinnin kohteena olevat järjestöt raportoivat ja saavuttivat monia eri kohderyhmien hyvinvointia edistäneitä tuloksia. Eri tavoin haastavassa elämäntilanteessa olevien ihmisten hyvinvointi ja jaksaminen arjessa parantui. Esimerkiksi erilaisissa perhetilanteissa ja niihin liittyvissä muutoksissa olevat perheet, mielenterveyden haasteita kohtaavat tai taloudellisesti haastavassa elämäntilanteessa olevat ihmiset saivat tukea ja myös heidän arjenhallintansa ja voimavaransa vahvistuivat.

Yhteiskehittäminen osana STEAn tekemää tuloksellisuusarviointia

STEA on järjestänyt vuosittain 2021-2023 yhteiskehittämistilaisuuksia osana järjestökokonaisuuksien tuloksellisuusarviointia. Tuloksellisen kansalaisjärjestötoiminnan yhteiskehittämiseen kutsuttiin kesäkuussa 2023 mukaan edustajia kaikista tänä vuonna tuloksellisuusarvioinnin kohteena olleista avustuskohteista.

Yhteiskehittäminen toteutettiin kolmessa vaiheessa. Järjestöt saivat kesäkuussa tutustuttavakseen järjestökokonaisuuskohtaisen alustavan tuloksellisuuskatsauksen ja ennakkokutsun yhteiskehittämistilaisuuksiin. Elokuussa kutsutut vastasivat toiminnan kehittämiseen liittyviin ennakkotehtäviin sähköisessä kyselyssä. Ennakkotehtävistä osa oli kaikkien järjestökokonaisuuksien edustajille samoja ja osa oli vastaavasti räätälöity alustavista tilannekuvista nousseiden keskeisten havaintojen perusteella järjestökokonaisuuksittain. Kolmannessa vaiheessa kutsutut kokoontuivat STEAn kanssa verkkovälitteisesti toteutettuihin työpajoihin, joita järjestettiin tänä vuonna seitsemän.

Työpajoissa keskustelun pääteemoina käsiteltiin pääsääntöisesti kahta kuhunkin alustavaan tuloksellisuuskatsaukseen perustuvaa ja keskeisesti tuloksellisuuteen kytkeytyvää havaintoa, joihin vastaamiseen työpajassa etsittiin konkreettisia ja toteutettavissa olevia järjestöjen toimenpiteitä tuloksellisuuden vahvistamiseksi.

Selvä enemmistö yhteiskehittämiseen osallistuneille lähetettyyn palautekyselyyn vastanneista järjestöosallistujista (N=143) jakoi STEAn tuloksellisuusraporttien perusteella tekemät keskeiset havainnot oman järjestökokonaisuutensa toiminnasta. Vastaajista 77 % oli joko melko tai täysin samaa mieltä siitä, että alustavan tuloksellisuuskatsauksen keskeiset havainnot vastasivat heidän käsityksiänsä oman järjestöluokan toiminnasta. Vain kahdeksan prosenttia vastanneista oli tämän väittämän kanssa eri mieltä.

Työpajojen toteutuksessa huomioitiin vuosien 2020 ja 2021 yhteiskehittämisestä saadut kokemukset ja osallistujilta saadut palautteet ja kehittämisehdotukset. Tilaisuuksista jätettiin pois edellisenä vuonna esitettyjen vaikutusketjujen käsittely. STEAn arviointikoulutukset toimivat niiden läpikäynnille hyödyllisempänä tilaisuutena, sillä ne vastaavat juuri tuloksellisuusraportoinnin käytäntöihin liittyviin kysymyksiin. Lisäksi arviointikoulutusten ajankohta alkuvuodesta edistää vaikutusketjuesimerkeistä saatavaa tietoa tuloksellisuusraportointiin, kun tuloksellisuusraportointi on järjestöissä juuri silloin ajankohtaista yhteiskehittämistilaisuuksien ajankohdan sijaan. Tilaisuudet pidettiin edelleen verkkovälitteisesti, mikä edisti laajaa osallistumista tilaisuuksiin mistä päin Suomea tahansa. Lisäksi työpajoissa käyty keskustelu niin kirjallisesti kuin suullisestikin edisti erilaisten osallistujien mahdollisuuksia esittää näkemyksiään. Uutena toimintatapana kahdessa tilaisuudessa osallistujia jaettiin tilaisuuden aikana pienempiin ryhmiin suuren osallistujamäärän vuoksi. Näin pienryhmissä pystyttiin käsittelemään niitä keskeisiä havaintoja, jotka kullekin pienryhmälle olivat ominaisia.

Palautekyselyssä kysyttiin lisäksi, miten yhteiskehittämisen prosessia tulisi kehittää, jotta sen avulla voitaisiin vielä paremmin edesauttaa avustusvarojen kohdentumista tulokselliseen kansalaisjärjestötoimintaan STEAn strategian mukaisesti. Eniten esitettiin toiveita ja ajatuksia käydä yhteiskehittämistä jatkuvaluonteisena prosessina erilaisin menetelmin yksittäisten työpajojen sijaan. Tähän liittyen mainittiin tarve käydä keskustelua ja saada työkaluja itse tuloksellisuusraportointiin tai esimerkiksi mittareiden valintoihin liittyen.

Vastauksissa toistui myös tarve ja toive päästä työstämään erilaisia teemoja nykyistä yksityiskohtaisemmin. Vaihtoehdoiksi pohdittiin muun muassa yhteiskehittämistä teemoitellen esimerkiksi samankaltaista toimintaa tekevien tai samanlaisia kohderyhmiä tavoittavien kesken järjestökokonaisuuksiin rakentuvan tavan sijaan. Palautteissa nousi myös toiveita yhteiskehittämiselle pienemmällä osallistujamäärällä.

Palautekyselyn vastauksissa todettiin usein, että tilaisuuksissa sai jaettua omia kokemuksiaan ja hyviä käytäntöjä toisille. Vähintään yhtä merkittävää oli, että sai itse tietoa ja kokemuksia toisilta omaan työhön ja havaita, että samat pohdinnat myös yhdistävät.

STEA-avustusten tuloksellisuusarviointi vuosina 2021–2023

STEAn tuloksellisuusarvioinnin lähtökohtana on valtionavustuslaki, jonka mukaan valtionapuviranomaisen on sopivalla tavalla seurattava myöntämiensä valtionavustusten käytön tuloksellisuutta.

Tuloksellisuusarvioinnin tavoitteena on myös avustusvarojen kohdentaminen STEAn strategian mukaisesti tulokselliseen toimintaan. Vuosien 2021-2023 aikana STEAn tuloksellisuusarvioinnissa on tehty avustuskohdekohtaisia tuloksellisuusarviointeja, tuloksellisuuskatsauksia ja tuloksellisuustarkastuksia. Järjestöjen kanssa pidetyissä yhteiskehittämistilaisuuksissa on testattu tuloksellisuuskatsauksissa esiin nousseita havaintoja.

Viimeisen kolmen vuoden aikana STEA on tehnyt avustuskohdekohtaisen tuloksellisuusarvioinnin kaikkien STEA-avustusta saaneiden järjestöjen kaikista avustuskohteista.

Vuonna 2021 arvioinnin kohteena olivat:

• nuorisoasumisen järjestöt
• nuorisoalan toiminnalliset järjestöt
• ikääntyneiden asumis- ja palvelujärjestöt
• ikääntyneiden toiminnalliset järjestöt
• kehitysvammajärjestöt
• päihde- ja riippuvuusjärjestöt
• eläkeläisjärjestöt
• invalidijärjestöt
• neurologisten sairauksien järjestöt
• pelastusalan vapaaehtoisjärjestöt.

Vuonna 2022 arvioinnin kohteena olivat:

• aistivammajärjestöt
• ensi- ja turvakodit
• hyvinvoinnin ja kuntoutuksen kehittämisjärjestöt
• iho-, allergia ja hengitysjärjestöt
• ikääntyneiden ja vammaisten omaisjärjestöt
• kansanterveysjärjestöt
• kriminaalityön järjestöt
• mielenterveystyön omaisjärjestöt
• monialajärjestöt
• muut omaisjärjestöt
• syöpäjärjestöt
• tuki- ja liikuntaelinjärjestöt
• muut yleisen terveyden ja hyvinvoinnin järjestöt
• muut sairausjärjestöt.

Kuluvana vuonna 2023 tuloksellisuusarviointi tehtiin 402 järjestön 730 avustuskohteesta. Näitä järjestöjä olivat:

STEA-avustusten tuloksellisuusarviointi jatkossa

Vuonna 2024 STEA siirtyy avustuskohdekohtaisesta ja järjestöluokittain tehdystä tuloksellisuusarvioinnista teemoittain tehtävään tulosten ja vaikutusten arviointiin. Jatkossa arvioitavat avustuskohteet valitaan vuosittain ja avustuksilla rahoitetun järjestötoiminnan tuloksellisuutta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta tarkastellaan suhteessa ajankohtaisiin sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden teemoihin ja ilmiöihin. Näitä teemoja käsitellään myös yhdessä avustusta saavien toimijoiden kanssa käytävissä keskusteluissa, joita pyritään järjestämään eri aihepiireistä eri alueilla ja eri kohderyhmien parissa toimivien järjestöjen kanssa tulevina vuosina säännöllisin väliajoin.

Kaikkien avustuskohteiden raportoimaa tuloksellisuustietoa hyödynnetään myös osana STEAn vuotuisen avustusehdotuksen valmistelua. Tuloksellisuustiedon merkityksen ja painoarvon voidaan arvioida entisestään lisääntyvän tulevina vuosina, kun avustusmäärärahojen suunta kääntyy laskevaksi.

Vuoden 2023 toiminnasta raportoidaan STEAlle tuloksellisuusraportilla vuoden 2024 alussa, tuloksellisuusraporttitehtävät toimitetaan avustusta saaneille järjestöille verkkoasiointiin (asiointi.stea.fi) tammikuun alkupuolella. Raportointiaika päättyy perjantaina 1.3.2024.

Tutustu myös: