Vaiheikas vuosi

Myös STEAn käynnistämä uusi avustusohjelma Näkymättömät on herättänyt kiinnostusta. Näkymättömät-​​avustusohjelman tavoitteena on löytää sellaisia väestöryhmiä, jotka jäävät julkisten palveluiden ulkopuolelle ja hyötyisivät siten järjestölähtöisestä auttamistyöstä.

Kesäkuussa STEAssa valmistuivat tänä vuonna tuloksellisuusarvioinnin kohteena olleiden järjestöluokkien alustavat tuloksellisuuskatsaukset syksyn yhteiskehittämistilaisuuksia varten. Valvonnan asiantuntijamme taas käyvät läpi vuosiselvityksiä, joilla avustuksen saajat vuosittain raportoivat avustuksen käytöstä.

STEA-avustusten rahoitusmallin uudistus etenee

STEAn toimintaa säätelevä lainsäädäntö on muutoksessa. Ensi vuoden alussa tulee voimaan laki sosiaali- ja terveysalan yhdistysten ja säätiöiden rahoituksesta, joka korvaa aiemmin avustustoimintaamme säädelleen arpajaislain​. Lakia täydentävän asetuksen valmistelua on tehty alkuvuoden ajan ja tavoitteena on, että asetus lähtee lausuntokierrokselle heti kesälomakauden jälkeen elokuussa. Lausuntoaikaa on kuusi viikkoa.

Lainsäädännön uudistamistarpeet kiinnittyvät rahoitusmalliuudistukseen, jossa Veikkaus Oy:n tuotto käytetään jatkossa yleiskatteellisena, eli ilman määriteltyjä käyttökohteita, valtion talousarvion mukaisiin menoihin. Vaikka laki ja asetus muuttuvat, avustuksia haetaan myös jatkossa STEAsta ja sosiaali- ja terveysministeriö päättää STEA-avustusten myöntämisestä valtion talousarvion määrärahojen puitteissa.

 Järjestötoiminta esillä uudessa hallitusohjelmassa

Tulevien vuosien avustusmäärärahojen taso on ollut tarkastelun kohteena Suomen uuden hallituksen ohjelmatyöskentelyssä. Vuoden 2024 avustusmäärärahoista saamme lisätietoa syksyllä hallituksen budjettiriihen yhteydessä. Voimme kuitenkin jo osaltamme varautua siihen, että myös sosiaali- ja terveysalan järjestöille jaettava avustusmääräraha tulevina vuosina pienenee, jolloin avustuksilla rahoitetun toiminnan tarpeen ja tuloksellisuuden osoittaminen entisestään korostuu.

Suomen uusi hallitus aloitti toimintansa kesäkuussa. Juuri julkaistussa hallitusohjelmassa on näkökulmia myös järjestölähtöisen toiminnan huomioimiseen tulevalla hallituskaudella. Järjestöjen merkitys ja osaaminen on tunnistettu etenkin matalan kynnyksen palveluiden ja mielenterveysavun saatavuudessa sekä ikääntyneiden toimintakyvyn vahvistamisessa. Järjestöjen oma rooli säilyy edelleen myös ruoka-aputyössä.

Aktiivinen kansalaisyhteiskunta hyvinvoinnin perustana

Toimiva hyvinvointiyhteiskunta perustuu luottamukseen ja haluun huolehtia kaikista tasapuolisesti. Tässä juuri järjestöjen toiminta on tärkeässä roolissa. Tiukentuva talous ja kasvavat hyvinvoinnin haasteet voivat pudottaa uusia ihmisryhmiä julkisten palveluiden ulkopuolelle.

Järjestöjen toiminnassa korostuu osallisuuden edistäminen ja ruohonjuuritason kohtaaminen apua ja tukea tarvitsevien kanssa. Järjestöt pystyvät aktiivisesti etsimään, löytämään ja tukemaan niitä ihmisiä, joilla ei ole voimavaroja itse hakeutua avun ja tuen piiriin, tai jotka eivät syystä tai toisesta muuten riittävän varhaisessa vaiheessa saa apua.

Järjestölähtöinen tuki on usein helposti ja nopeasti saavutettavissa ja voi jo itsessään riittää apua ja tukea tarvitsevan tilanteen helpottamisessa. Järjestöjen kautta moni myös löytää tarvitsemiansa muita palveluita. Aktiivista kansalaisyhteiskuntaa tarvitaan hyvinvointiyhteiskunnassamme myös jatkossa. Uuteen hallitusohjelmaan sisältyy myös kansalaisjärjestöstrategian valmistelu.

Paljon mielenkiintoista on siis ilmassa. Palaamme kaikkiin näihin teemoihin viestinnässämme tarkemmin tulevana syksynä.

Me kaikki STEAssa toivotamme sinulle hyvää kesää!