Tulokset, vaikutukset ja vaikuttavuusperusteisuuden vahvistaminen
28.03.2025
Miksi? Mitä? Miten? Kuinka paljon? Kenelle? Mitä on saatu aikaan? Näitä kysymyksiä pyörii mielessämme STEAssa varsinkin näin keväisin, kun viime vuoden toiminnasta toimitettujen tuloksellisuusraporttien arviointi on kiivaimmillaan.
Tänä vuonna vastaanotimme reilut 1500 tuloksellisuusraporttia. Näistä noin 500 on tänä vuonna tuloksellisuusarvioinnin kohteena. Arvioidut avustuskohteet saavat meiltä toukokuun aikana palautteena tuloksellisuusarvion. Vaikka kaikista raporteista ei palautteita toimiteta, hyödynnetään niitä tänäkin vuonna syksyn jatkoavustusten valmistelussa.
Tuloksellisuustarkastuksia teemme kevään ja syksyn aikana 20 avustusta saavaan järjestöön. Tarkastuksilla käymme läpi järjestön toiminnastaan keräämää seurantatietoa ja vertaamme sitä raportoituun tietoon.
Tuloksellisuusarvioinnin perustyöt etenevät siis meillä tänäkin vuonna normaaliin tapaan.
Miten avustuksilla aikaansaatuja tuloksia STEAssa arvioidaan?
Avustuksilla rahoitettujen toimintojen tuloksellisuusarviointi on pohjautunut STEAssa jo usean vuoden ajan ns. vaikutusketjuajatteluun ja muutosteoriaan. Lähtökohtana siis on, että järjestöt hakevat avustusta toimintaan, jolla tavoitellaan jotakin muutosta toiminnan kohderyhmän tilanteeseen (tavoitteena voi toki olla myös se, että tilanne ei pahene, vaan säilyy ennallaan). Tuloksellisuusraporteilla järjestöt kuvaavat mitä toimintoja on tehty muutoksen toteutumista varten, mitä tuloksia on saavutettu sekä mitä tulosten aikaansaamista edistäviä ja hidastavia tekijöitä on matkan varrella tunnistettu. STEAn tuloksellisuusarvioinnissa haluamme päästä kiinni myös niihin syntymekanismeihin, jotka tukevat tulosten aikaansaamista.
Tulosten osoittamisen lähtökohtana on vaikutusketju. Vaikutusketjulla kuvataan:
- Mikä on toiminnan tarve ja miten sen on perusteltu?
- Millä muutostavoitteilla tarpeeseen voidaan vastata?
- Mikä on kohderyhmä, joka toimintaa tarvitsee?
- Millä toiminnalla ja tuotoksilla tavoitteissa pyritään etenemään?
- Mitä tuloksia saavutetaan ja miten ne todennetaan?
Kiinnitämme huomiota myös siihen, mitkä ovat keskeiset kehittämistarpeet avustusten ja toimintojen suuntaamisessa tuloksellisuuden näkökulmasta. Arvioimme tavoitteiden toteutumista ja saavutettuja tuloksia vertaamalla tuloksellisuusraportin tietoja hakemuksella kuvattuihin tavoitteisiin. Tarkastelussa on siis tavoiteltu muutos, käytössä olevat resurssit, tavoitetut kohderyhmät, toiminta ja tuotokset ja aikaansaadut tulokset.

Näistä lähtökohdista:
- seuraamme valtionavustusten käytön tuloksellisuutta
- arvioimme, mitä tuloksia avustuksilla saatiin aikaiseksi suhteessa aiottuun muutokseen
- tuotamme tuloksellisuustietoa
Tuotamme avustetun toiminnan tuloksellisuudesta avustuskohdekohtaisten arvioiden lisäksi myös laajempaa tietoa. Tietoa tuotetaan muun muassa erilaisin katsauksin, tietoiskuin ja blogitekstein. Tuloksellisuustietoa hyödynnetään myös avustustoiminnan kehittämiseen liittyvässä työssä ja erilaisissa julkishallinnon yhteistyöryhmissä, joissa STEA on aktiivisesti mukana. Viime vuosien aikana olemme tuottaneet tuloksellisuuskatsauksia erilaisten järjestökokonaisuuksien toiminnoista sekä katsaukset yksinäisyyden vähentämisestä ja vapaaehtoistoiminnasta STEA-avustuksilla rahoitetussa toiminnassa.
Tutustu katsauksiin stea.fi-verkkosivuilla
Kun järjestöt raportoivat meille yksittäisten avustuskohteiden toiminnan tuloksellisuudesta, tarkastelemme STEAssa avustuksilla rahoitetun toiminnan tuloksia myös erilaisina kokonaisuuksina. Avustusmäärärahojen vähentyessä kiinnitämme STEAssa entistä enemmän huomiota siihen, miten avustustoiminnan tuloksia ja vaikutuksia voidaan yhä paremmin seurata ja arvioida sekä tuoda esiin.
Tuloksellisuus vai vaikuttavuus – mihin olemme matkalla?
Vuoden alussa julkaistussa STEA-avustuksiin liittyvässä selvityksessä ehdotettiin, että STEA- avustuksilla rahoitetun toiminnan vaikuttavuusperusteisuutta voitaisiin vahvistaa sillä, että avustuksista merkittävä osa kohdistettaisiin etukäteen päätettyihin teemoihin liittyvään toimintaan.
Näille teemoille määriteltäisiin yhteisiä vaikuttavuustavoitteita, joiden toteutumista seurattaisiin yhteisillä mittareilla. Ensimmäisiksi teemoiksi selvityksessä ehdotetaan muun muassa ikääntyneiden toimintakyvyn tukemista ja yksinäisyyden vähentämistä ja osallisuuden vahvistamista.
Teemaperusteinen avustusten kohdistaminen on herättänyt järjestökentässä ymmärrettävästi huolta – kysymyksiä on herännyt mm. siitä, miten uusi malli huomioisi apua ja tukea tarvitsevat kohderyhmät, jotka eivät istu valtionhallinnossa ylätasolla päätettyihin teemoihin ja miten kävisi pienten ja paikallisten järjestöjen toiminnan jatkossa.
Teemaperusteiseen malliin siirtyminen tarkoittaisi järjestöille merkittävää muutosta, jota pitäisi valmistella huolella etukäteen. Vaikuttavuustavoitteiden yhteiseen määrittelyyn, vaikutusten arviointiin ja mittaamiseen siirtymisessä tulisi myös huomioida valtionapuviranomaisten yhteisten toimintakäytänteiden kehittämisen suunnat.
Näkökulmastamme nykyinen käytäntö, jossa seuraamme avustuksilla rahoitetun toiminnan tuloksia ja vaikutuksia järjestö- ja avustuskohdekohtaisella tasolla, on toimiva. Avustusohjelmatoimintaa lukuun ottamatta emme ole määritelleet yhteisiä vaikuttavuustavoitteita järjestötoiminnoille emmekä yhteisiä mittareita toiminnan tulosten seuraamiselle.
Nykyisessä mallissa avustusta saavat järjestöt kuvaavat oman toimintansa vaikutusketjun ja määrittelevät toiminnalleen tavoitteet. Avustushakemuksessa on kuvattava myös tulokset, joita toiminnalla aiotaan saavuttaa. STEA käsittelee hakemukset ja käyttää avustusehdotuksen valmistelussa kokonaisharkintaa, jossa otetaan huomioon myös mm. toimintaympäristöön liittyvä muu tieto, kuten toiminnalle todettu tarve, kohderyhmälle jo tarjottava muu tuki ja apu sekä alueelliset erityispiirteet.
Muutoksia nykykäytäntöön on STEAssa suunniteltu toteutettavaksi osana valtionapuviranomaisten yhteisten toimintamallien ja Valtiokonttorin verkkopalvelujen käyttöönottoprosessia. Valtionhallinnon yhteisenä tavoitteena on ollut jo pitkään, että valtionavustusten vaikuttavuus ja vaikutusten arviointi vahvistuu kaikilla sektoreilla.
Valtionavustustoiminnan vaikuttavuuden esiin saaminen vaatii myös meiltä valtionapuviranomaisilta jatkuvaa toiminnan kehittämistä ja reagointia muuttuvaan toimintaympäristöön. Olemme STEAssa jo pitkään tehneet töitä avustuksilla rahoitetun toiminnan tulosten seurannan ja vaikutusten arvioinnin kehittämiseksi. Avustusten vaikuttavuusperusteisuutta voidaan hyvin vahvistaa ilman teemaperusteiseen malliin siirtymistäkin. Avustusten myöntämisen kriteerien tarkastelu on jatkossa entistä tärkeämmässä roolissa avustusmäärärahojen vähenemisen myötä. Valtionapuviranomaisten yhteisen vaikutusten arviointimallien käyttöönotto, nykyisen tuloksellisuustarkastusmallin kehittäminen sekä panostaminen avustusta hakevien ja saavien järjestöjen neuvontaan ja koulutukseen ovat ensimmäisiä askeleita, joilla toimintaa voidaan edelleen kehittää.
Mona Särkelä, Arviointipäällikkö
Sisältö liittyy seuraaviin aihealueisiin: