STEA-avustusten yhteys Veikkauksen tuottoihin katkaistaan 2024

Samalla tulee ratkaistavaksi myös se, miten jatkossa järjestetään ennustettava, vakaa ja avustuksen saajien autonomian turvaava riittävä rahoitus. Erittäin tärkeää on myös varmistaa, että rahapelihaittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen panostetaan myös jatkossa.

Uusi rahoitusmalli tulossa käyttöön vuoden 2024 alussa

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksen näkökulmasta moni asia on muutoksessa. Parlamentaarisen ratkaisun mukaisesti tähän saakka rahapelitoiminnan tuotoilla rahoitetut järjestöjen avustukset siirtyvät jatkossa osaksi valtion budjettirahoitusta ja hallituskausikohtaisia ratkaisuja. Eduskunnan päätösvalta lisääntyy myös avustustasosta päätettäessä.

Siirtymävaiheessa vuosina 2024-2026 sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksen taso on luvattu säilyttää pääosin nykyisellä tasollaan. Siitä on sovittu kaikkien eduskuntapuolueiden yhteistyönä parlamentaarisessa seurantaryhmässä. 

Rahapelihaittojen ehkäisyn ja vähentämisen tehostamiseksi valmistellaan parhaillaan hallitusohjelman mukaista rahapelipoliittista ohjelmaa. Uudella tähän tarkoitukseen perustettavalla määrärahamomentilla halutaan varmistaa myös näiden toimintojen riittävä rahoitus.

Sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää uuden puitelain valmistelun

Tehty rahoitusmalliratkaisu antaa raamit jatkossa tehtäville uudistuksille ja kehittämistyölle. Sosiaali- ja terveysjärjestöillä ei tällä hetkellä ole esimerkiksi nuorisolakiin verrattavaa puitelainsäädäntöä, vaan järjestöjen avustuksista on säädetty arpajaislaissa. Siksi rahoitusmalliuudistuksen jatkotyönä käynnistetään välittömästi uuden puitelain valmistelu. Uudessa puitelaissa määritellään sosiaali- ja terveysjärjestöille myönnettävien valtionavustusten myöntämiseen, käyttöön ja valvontaan sovellettava lainsäädäntö.

Järjestöillä on paljon tietoa siitä, millaisia järjestölähtöisen tuen tarpeita ihmisillä arjessaan on. Samaan aikaan rahoittajan näkökulmana on arvioida, miten nämä tarpeet näkyvät avustuksilla rahoitettujen toimintojen tavoitteissa ja miten tavoitteiden toteutumista järjestöissä seurataan.  Kun järjestöjen toimintaan haetaan ja myönnetään julkista rahoitusta, on avustuksilla rahoitetun toiminnan tuloksellisuutta jatkossakin seurattava ja toiminnan vaikuttavuuden arviointia entisestään lisättävä.

Puitelain valmistelun yhteydessä mietitään varmasti myös sitä, miten järjestöjen avustustaso voidaan säilyttää ennakoitavana ja miten lainsäädännöllä voidaan turvata elinvoimaisen kansalaisyhteiskunnan toiminta. Valtionavustukset kohdentuvat ennen kaikkea ihmisten arjessa selviytymisen tukemiseen. Tästä muuten kertonee vaikkapa se, että STEA-avustuksella rahoitettuihin toimintoihin rekrytoidaan useimmiten ohjaaja-nimikkeellä olevia työntekijöitä (kts. Tuloksellisuuskatsaus STEAn verkkosivuilla).

STEAn toiminta jatkossa

Avoimeksi jää vielä se, miten STEA itse tulee tulevaisuudessa organisoitumaan. On mahdollista jatkaa toimintaa nykyisen kaltaisella mallilla, mutta vaihtoehtoisia ratkaisujakin on esitelty. Vaihtoehtona voisi olla esimerkiksi uudenlainen organisoituminen sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen, mutta myös uusi järjestöjen avustuskeskus on mainittu.

Olipa valittava organisoitumistapa mikä tahansa, on tärkeää, että STEAn toimintamallin vahvuuksia ei hukata tulevissa ratkaisuissa. Muutosvaiheessa on myös tarkasteltava, miltä osin avustuskäytännöt vaativat uudistamista. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin liittyviä prosesseja, niin avustusten valmistelun, arvioinnin kuin valvonnankin osalta on kehitetty STEAssa merkittävästi viime vuosien aikana hyvin tuloksin. Myös valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihanke (VA-digi) edistää valtioavustuskäytäntöjen yhtenäistämistä, ja tässä kehittämistyössä STEA on mukana.

On selvää, että valtionavustuskäytännöt ovat muutoksessa ja muutosvaiheesta tulee tehdä mahdollisimman sujuva. STEA pitää omalta osaltaan järjestöjä ajan tasalla muutoksen valmistelutyön etenemisestä.