Sosiaali- ja terveysministeriön järjestöavustuksia on käytetty tulokselliseen toimintaan

STEAn strategiassa 2020–2023 avustustoiminnalle asetettiin kolme strategista tavoitetta:

1. Yhdenvertaisuutta – Avustustoiminta lisää yhdenvertaisuutta ja osallisuutta ihmisten elämäntilanteet ja tausta huomioiden ja vähentää eriarvoisuutta.
2. Kohtaamisia – Avustustoiminta vahvistaa yhteisöllisyyttä ja suvaitsevaisuutta, lisää erilaisten ihmisten kohtaamista ja keskinäistä ymmärrystä.
3. Voimavaroja – Avustustoiminta vahvistaa ihmisten voimavaroja, auttaa pitämään huolta itsestä, toisista ja ympäristöstä. 

Avustetun toiminnan tuloksellisuutta arvioitiin vuosittain kohdekohtaisilla tuloksellisuusarvioinneilla järjestökokonaisuuksittain. Arvioiden perusteella järjestöjen toiminta on ollut avustustoiminnalle asetettujen strategisten tavoitteiden näkökulmasta tuloksellista.

Mitä tuloksia STEA-avustuksilla on kolmen vuoden arviointijaksolla saavutettu?

Avustuksilla aikaansaatuja tuloksia voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta. Tässä kirjoituksessani raportoituja tuloksia on koottu toiminnan tavoitteiden mukaisten yleisotsikoiden alle.

Toiminta on vahvistanut ihmisten osallisuutta

Osallisuuden tunne on vahvistunut, osallisuuden ja yhdenvertaisuuden kokemukset ovat parantuneet ja toimintaan osallistuneiden vaikutusmahdollisuudet ovat parantuneet. Osallistumisen kynnys on madaltunut. Yhteiskuntaan kiinnittyminen on lisääntynyt ja toimijuus vahvistunut.

Toiminta on lisännyt kohderyhmien tai järjestöjen kuulluksi tulemista

Järjestöjen toiminnan eri kohderyhmien näkyvyys on lisääntynyt ja toimintaan osallistuneiden kuulluksi tulemisen tunne on vahvistunut. Järjestöjen näkemysten kuuleminen on lisääntynyt ja järjestöjen asiantuntemus tunnistetaan eri sidosryhmien keskuudessa paremmin.

Kokemusasiantuntijoiden rooli on vahvistunut. Myös vertaistuen saamisen mahdollisuudet ovat lisääntyneet.

Järjestöjen toiminta on mahdollistanut itsenäistä asumista, tuettuun asumiseen palaamisen ja vähentänyt asumiseen liittyviä ongelmia.

Toiminta on edistänyt ihmisten mahdollisuutta saada palveluita ja tukea

Järjestöjen toiminta on esimerkiksi ehkäissyt lastensuojelun kiireellisiä sijoituksia, auttanut tunnistamaan omaishoitotilanteen ja työelämäpoluilla eteenpäin. Esimerkiksi nuorten työelämäpolulla etenemistä on tuettu. Avun hakemisen kynnys on madaltunut ja rohkeus hakea apua lisääntynyt. Taito käyttää yhteiskunnan eri palveluita on parantunut.

Toiminta on lisännyt ihmisten sosiaalisia kontakteja ja vähentänyt yksinäisyyttä

Toimintaan osallistuneet ovat rakentaneet uusia ihmissuhteita, yksinäisyyden tunne ja kokemukset yksinäisyydestä ovat vähentyneet. Sosiaaliset tukiverkostot ja perhesuhteet ovat vahvistuneet, samoin yhteenkuuluvuuden eli joukkoon kuulumisen tunne. Yhteisöllisyys vahvistui.

Toiminta on vahvistanut ihmisten sosiaalisia taitoja

Lasten tunteiden ilmaisu on lisääntynyt, lapsen ja vanhemman vuorovaikutus parantunut. Kyky käsitellä ongelmia on parantunut, itsetuntemus on vahvistunut. Vuorovaikutustaidot ovat vahvistuneet, identiteetti ja kulttuuri-identiteetti ovat vahvistuneet. Väkivaltainen käytös on vähentynyt.

Toiminta on vaikuttanut jaksamiseen tai mielialan kohenemiseen.

Jaksaminen ja voimavarat ovat vahvistuneet. Toiminta on lisännyt ihmisten toiveikkuutta ja tulevaisuususkoa. Toiveikkuus tulevaisuuden suhteen ja tulevaisuuden suunnittelu on lisääntynyt. Toiminnasta on saatu iloa elämään. Toiminta on vahvistanut ihmisten toimintakykyä tai hyvinvointia.

Toimintakyky on vahvistunut, esimerkiksi psyykkistä ja fyysistä toimintakykyä on tuettu.

Toiminta on muuttanut elintapoja terveellisemmiksi

Päihteiden käyttö, pelaaminen ja pelihaitat ovat vähentyneet. Kyky hoitaa omaa sairautta on parantunut. Liikkuminen on lisääntynyt. Itsehoidon tärkeys ymmärretään paremmin.

Toiminta on lisännyt ihmisten tietoja ja taitoja

Järjestöjen toimintaan osallistuneet ovat saaneet neuvoja ja tietoja arjessa pärjäämiseen, ja tietoja ja taitoja esimerkiksi menetykseen sopeutumiseen. Ymmärrys lähisuhdeväkivallasta ja vainosta on lisääntynyt. Tieto tapaturmien ehkäisystä, sairauksista, terveyden edistämisestä, saatavilla olevasta tuesta on lisääntynyt. Kyky tehdä omaa tilannetta koskevia ratkaisuja on parantunut. Osallistujien tunne- ja turvataidot, digitaidot, arjen taidot, asumistaidot ja kuluttajataidot ovat parantuneet sekä taloudenhallintataidot vahvistuneet.

Toiminta on parantanut ihmisten elämäntilannetta

Toiminta on vaikuttanut arjenhallintaan tai arjen sujuvuuteen. Osallistujat ovat saaneet sisältöä, virkistystä ja voimavaroja arkeen. Apua uuteen elämäntilanteeseen sopeutumisessa. Elämänhallintataidot ovat parantuneet. Arjenhallinta on parantunut, tunne arjen hallinnasta on vahvistunut ja arjenhallinnan keinot lisääntyneet. Elämänlaatu on parantunut. Toiminta on vaikuttanut väkivallan vähentymiseen ja turvallisuuden tunteen lisääntymiseen.

Toiminta on vahvistanut järjestön omaa toimintaa

Järjestöjen toimintaedellytykset, verkostot ja yhteistyörakenteet ovat vahvistuneet. Järjestöjen toiminta on tullut tutuksi yhä useammille ja tieto järjestöjen tarjoamasta avustusta ja tuesta on tavoittanut eri kohderyhmiä hyvin. Toiminta on tarjonnut paikkoja vapaaehtoisena toimimiselle ja lisännyt vapaaehtoisten omaa hyvinvointia.

Kolme vuotta poikkeusoloja

Vuonna 2020 alkanut koronapandemia vaikutti STEA-avustuksilla rahoitettujen avustuskohteiden toimintaan laajasti. Myös Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja Suomen heikentynyt taloustilanne näkyivät järjestöjen tuloksellisuusraporteissa. Vuosien 2020–2022 aikana toiminnassa oli raportoituja kohtaamisia yhteensä 36,2 miljoonaa. Vapaaehtoisia oli järjestöjen toiminnassa mukana vuodesta riippuen reilusta 187 000 reiluun 223 000.

Toimintaa oli järjestämässä vuosien 2020–2022 aikana yli 970 eri järjestöä.

Järjestöissä työskenteli vuosittain yli 8000 ammattilaista.

STEAn päivitetyssä strategiassa samat yhdenvertaisuuteen, kohtaamisiin ja voimavaroihin linkittyvät teemat näkyvät edelleen. STEA mahdollistaa myös tulevaisuudessa sosiaali- ja terveysjärjestöjen vaikuttavaa kansalaisjärjestötoimintaa, joka vähentää eriarvoisuutta, lisää osallisuutta ja vahvistaa ihmisten voimavaroja.