”Rauhoittavia ja luottamusta herättäviä tahoja”

Petteri Orpon hallitusohjelma toteaa, että yhteiskuntamme perustuu demokratiaan. Hallitus vahvistaa demokratiaa, osallisuutta ja luottamusta yhteiskunnassa. Ohjelmaan on kirjattuna myös kansallinen ohjelma demokratian ja osallistumisen edistämiseksi.

Järjestöt toimivat merkittävässä roolissa mahdollistamalla vuoropuhelua ja kanssakäymistä. Ne myös toimivat matalan kynnyksen mahdollistajana olla mukana ja osallinen. THL:n Sokra-hankkeessa osallisuus on määritelty prosessina, jossa ihminen pystyy liittymään yhteiseen toimintaan, saamaan äänensä kuuluville, käyttämään valtaansa ja vaikuttamaan omiin ja yhteisiin asioihin. Osallisuus ei ole vain mukana oloa tai toiveiden kuulemista. Kyse on myös siitä, että ihminen voi olla aktiivinen, hän voi vaikuttaa tekemiseen ja lopputulokseen.

Merkittävässä osassa STEA-avustuksilla toimivista toiminnoista pyritään vahvistamaan ihmisten osallisuutta. Tarjotaan esimerkiksi mahdollisuuksia tavata muita ihmisiä, luodaan polkuja työelämään ja muiden palveluiden piiriin, vahvistetaan kodin ja koulun välistä yhteistyötä tai annetaan omakielistä neuvontaa digiympäristöön liittyen. Hyviä esimerkkejä on myös siitä, miten kohderyhmään kuuluvat ihmiset ovat voimaantuneet toimimaan oman lähiyhteisön hyväksi vahvistaen samalla sekä omaa että lähiyhteisön tilannetta.

Luottamus

Vähemmistöryhmiin kuuluvien järjestöjen keväällä 2023 palautetuilta tuloksellisuusraporteilta nousi selkeästi esille luottamuksen teema. Miten se rakentuu tai mikä estää luottamuksen syntymistä?

Järjestöt korostivat, että monet toimintaan osallistuvat ihmiset tarvitsevat tukea ja pysyvyyttä. Pitkäjänteinen työ ja luottamukselliset suhteet työntekijään tai vapaaehtoisiin ovat tärkeitä. Erityisesti mainittiin omasta yhteisöstä tulleet työntekijät avainhenkilöinä luottamuksen rakentamisessa. Vaitiolovelvollisuus ja ihmisten kohtaaminen heidän arkensa tasolta ovat edesauttaneet voimaantumista ja rohkaisseet heitä osallistumaan.

Yhteiskehittämistilaisuudessa myös vihapuhe nousi keskusteluun. Jotkut järjestöt ovat joutuneet kohtaamaan muiden rasistista kielenkäyttöä. Vihapuhe ei ole missään olosuhteissa hyväksyttävää. Vihapuhe on omiaan heikentämään sen kohteeksi joutuvien vähemmistöryhmien osallisuutta yhteiskunnassa. Se rapauttaa osallisuutta ja luottamusta yhteiskuntaan. Vihapuheen torjuminen vaatii monipuolisia toimia ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Se on myös asia, jossa jokainen voi tehdä oman osansa.

Kansalaisyhteiskunta, demokratia, osallisuus

Demokratian ja avoimen yhteiskunnan perusta on elinvoimainen kansalaisyhteiskunta. Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan (KANE) yhtenä painopisteenä on edistää kaikkien yhdenvertaista ja aktiivista osallistumista. KANE onkin säännöllisesti nostanut esille erityisesti vähemmistöjen ja syrjään jäävien osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuudet. Toisinaan asioista voi antaa palautetta vain sähköisten kanavien kautta, tai asiointikieli on ainoastaan suomi. Tällaiset ratkaisut eivät ole kaikille saavutettavia. On myös havaittu, että eri sukupolvilla on erilaisia osallistumisen ja mielipiteen ilmaisun keinoja. Perinteiset kuulemismenettelyt eivät välttämättä aina tavoita etenkään nuoria.

Kansalaisyhteiskunta ei ole yksiääninen

Kansalaisjärjestöjen yksi olennainen tehtävä on tuoda esille eri yhteiskunnallisten ryhmien ja vähemmistöjen näkemyksiä ja huolenaiheita. Aina välillä kuulee sellaisen toiveen, että joku yksi taho voisi edustaa koko järjestökenttää. Että on liian vaikea aidosti kuulla järjestökenttää, kun siellä on niin monenlaisia ääniä. Olisi kätevämpää kuulla vain yksi mielipide kuin kutsua epälukuinen määrä toimijoita mukaan. Toive on ymmärrettävä mutta epärealistinen.

Elävä järjestökenttä syntyy siitä, että sen on mahdollista olla moniääninen. Kansalaisyhteiskunta on vahvimmillaan, kun siinä on laajasti toimijoita ja ääntä mukana. Näin se myös mahdollistaa ihmisten osallistumisen yhteisten asioiden hoitamiseen tavoilla, jotka kukin kokee itselleen sopiviksi. Moniäänisyys näkyy myös STEA-avustuksissa: arvopohjaltaan erilaiset järjestöt ovat mukana vahvistamassa terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia.

Avain yhteisten asioiden hoitamiseen on dialogisuus! Vuoropuhelun avulla voidaan rakentaa kestävää yhteiskuntaa, jossa on luottamusta ja jossa kaikkien on mahdollista olla osallinen.

*Kiitos otsikosta Emmanuel Sibomana (Paremmin yhdessä ry)!