Korona testasi ketteryyttä

Nykyinen avustusjärjestelmämme tarvitsee uudistusta, jotta avustusten taso ei rahapelituottojen laskiessa vaihtele hallitsemattomasti. Elokuussa valtioneuvosto asetti työryhmän, jonka tehtävänä on laatia ehdotus uudeksi malliksi rahapelituotoilla kustannettujen toimintojen rahoittamisesta. Työryhmä julkaisee selvityksensä uudesta mallista joulukuussa. Uudistus on tarkoitus toteuttaa vuoden 2024 alusta alkaen.

Ensi vuoden avustusmäärärahojen osalta rahapelituottojen väheneminen kompensoidaan, eli suuriin avustustasojen leikkauksiin ei ole juuri nyt tarvetta. Tulevaisuus selkiytynee joulukuussa, jolloin pääsemme kaikki tutustumaan esitykseen rahapelituottojen uudesta jakomallista. Sen jälkeen pääsemme konkreettisesti suunnittelemaan uutta mallia tulevien vuosien avustustoiminnalle. Rahoitusmallin laatimisen rinnalla merkittävää kehittämistyötä jatketaan myös valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihankkeessa. Jatkossa järjestöjen avustusten tason ennustettavuus auttaa meitä vastaamaan paremmin ihmisten avun ja tuen tarpeisiin. Ei ole liioiteltua sanoa, että poliittisista suhdanteista riippumaton ja elinvoimainen kansalaisyhteiskunta on toimivan hyvinvointiyhteiskunnan edellytys. Toimivassa yhteiskunnassa kaikki saavat äänensä kuuluville, tulevat kohdatuiksi ja kokevat osallisuutta ja osallistumisen mahdollisuuksia. Kääntöpuolella ovat asiat, joiden taklaamisessa järjestöillä on hyvää osaamista: yksinäisyys, eriarvoisuuden ja merkityksettömyyden kokemukset.

Koronatilanteen vaikutukset järjestötoimintaan merkittäviä

Koronapandemian aiheuttamassa hyvin poikkeuksellisessa ajanjaksossa ovat järjestöihin liitetyt mielikuvat ketteryydestä, kyvystä sopeutua muuttuviin olosuhteisiin ja luovuudesta tulleet testatuiksi.

Saimme vuoden 2020 tuloksellisuusraporteilla paljon tietoa siitä, miten koronavirustilanne vaikutti STEA-avustuksilla rahoitettuun toimintaan. Raporttien pohjalta teetimme vaikutuksista erillisen selvityksen, joka on julkaistu verkkosivuillamme. Selvityksen mukaan koronan vaikutukset olivat merkittäviä. Toimintaan osallistuneiden määrä väheni miltei 70 prosentissa avustuskohteista. 74 % avustuskohteista joutui luopumaan jostain toimintamuodosta. Samanaikaisesti 39 % avustuskohteista onnistui löytämään uusia vapaaehtoisia.

Järjestötoiminta siirtyi verkkoon, ja myös muut terveysturvalliset tavat järjestää toimintaa tulivat testatuiksi. On selvää, että kaikkea toimintaa ei pystytty toteuttamaan ja verkkoyhteyksien kautta tehtävä toiminta ei sovi jokaiseen tilanteeseen. Mutta moniin tilanteisiin, kuten ryhmämuotoiseen toimintaan, koulutustoimintaan, konsultointiin ja muiden työtä tukevaan toimintaan löydettiin vaihtoehtoisia toteutustapoja. Tämä edellytti järjestöiltä kokeiluja, testaamista, osaamista ja ennakkoluulottomuutta.

Korona-selvityksen perusteella voi todeta, että yksinkertaisetkin ratkaisut voivat toimia hyvin. Ja että verkkopalvelujen saavutettavuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. On myös hyvä muistaa, että verkkoon siirtymisen soveltuvuudella on rajansa. Selvityksen perusteella voi myös todeta, että korona vaikutti eri järjestöihin eri tavoin, myös silloin kun järjestöjen toiminnan kohderyhmät tai toimintamuodot olivat keskenään saman tyyppisiä.

Uusi tehtäväni STEAssa on avannut itselleni entistä laajemman näkökulman sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan. Yhteiskunnassa käynnissä olevat muutokset tulee toteuttaa siten, että järjestöjen osaaminen saadaan laajasti käyttöön, myös uusilla hyvinvointialueilla.

Muuttuvassa ajassa on entistä tärkeämpää, että järjestöt tekevät laajasti yhteistyötä ja kehittävät toimintaansa yhdessä. Tämä on näkynyt ilahduttavasti STEAn syyskuussa järjestämissä yhteiskehittämistilaisuuksissa, joihin osallistui aktiivinen joukko tuloksellisuusarvioinnin piirissä tänä vuonna olevia järjestöjä. Tilaisuuksien pohjalta syntyvät tuloksellisuuskatsaukset sisältävät myös listan kehittämistoimenpiteistä, joista uskomme olevan hyötyä sekä järjestöissä oman toiminnan että STEAssa laajemmin avustustoiminnan kehittämisessä. Tulevaisuuden rahoitusnäkymien valossa on tärkeää, että avustuksilla rahoitettujen toimintojen tavoitteet, tavoiteltavat tulokset ja toiminnan resurssit ja kustannustaso pohditaan järjestöissä huolella jo avustuksen hakuvaiheessa. Näin myös toiminnan tulosten ja talouden seuranta ja raportointi on etukäteen mietitty. Tässä onnistuaksemme tulemme STEAssa satsaamaan jatkossakin yhteiskehittämiseen sekä järjestämään koulutusta avustusta saaville ja hakeville toimijoille. Näin voimme yhdessä edistää sitä, että järjestötoiminnan tuloksista ja vaikutuksista saadaan myös oikeaa tietoa julkiseen keskusteluun.