Ketterät sosiaali- ja terveysjärjestöt muutosten tuulessa
28.12.2020
Toimintaympäristömme muuttuu ennennäkemättömän nopeasti. Me STEAssa pyrimme siihen, että sekä STEA että järjestöt ovat muutoksista hyötyvien joukossa. Ennakoimalla muutoksia tähtäämme kestävän hyvinvoinnin vahvistamiseen Suomessa.
STEA hyödyntää toimintaympäristötietoa kaikessa toiminnassaan: avustusehdotuksen valmistelussa, avustuksiin liittyvien prosessien ja henkilöstön kehittämisessä, viestinnässä sekä päätöksenteossa. Vuonna 2020 kartoitimme sosiaali- ja terveysjärjestöissä toimivien henkilöiden näkemyksiä siitä, miten toimintaympäristön muutokset vaikuttavat sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan nyt ja tulevaisuudessa. Vastauksia kertyi lähes 500 kappaletta. Tulokset sekä vahvistivat omia ajatuksiamme että herättivät meidät näkemään heikkoja signaaleja mahdollisista muutoksista.
Vastauksia saatiin kattavasti ympäri Suomen ja eri kokoisia ja eri toimialalla toimivia järjestöjä edustavilta henkilöiltä. Lisätietoja kyselyyn vastanneista ja vastauksista STEAn aineistopankissa julkaistussa PDF-dokumentissa.
Ennakointi edellyttää tämänhetkisen tilanteen ymmärtämistä
Muuttuva toimintaympäristö tuo järjestöille samanaikaisesti mahdollisuuksia ja uhkia. Toiminnan toteutumisen kannalta keskeisiksi riskeiksi koetaan erityisesti taloudelliset riskit, nopeasti muuttuva toimintaympäristö sekä osaavan henkilökunnan tai vapaaehtoistoimijoiden löytäminen. Lisäksi vastauksissa korostuvat huoli tietoturvauhkien lisääntymisestä ja sosiaalisen median mahdollisista negatiivisista vaikutuksista yksittäisen järjestön tai koko järjestökentän maineeseen.
Mahdollisuuksina nähdään esimerkiksi järjestöjen vankka osaaminen, aidot kohtaamiset, kattavat yhteistyöverkostot, sote-uudistus ja uudet vapaaehtoistyön muodot, kuten projektiluonteinen pop-up-toiminta.
Kapuloita sosiaali- ja terveysjärjestöjen rattaisiin
Poliittisen ilmapiirin ja kulloisenkin maan hallituskokoonpanon nähdään vaikuttavan järjestöjen toimintamahdollisuuksiin merkittävästi. Liiallista säätelyä, byrokratiaa ja kilpailua pidetään toimintaa vaikeuttavina tekijöinä.
Vastaajat kokevat huolta järjestötyön arvostuksen puutteesta. Päättäjien ja kansalaisten pelätään etääntyvän järjestötyön ytimestä: aidoista ongelmista, joita järjestöt ratkovat. Etääntymisen pelätään johtavan pahimmassa tapauksessa järjestötyön arvostuksen katoon ja rahoituksen leikkaamiseen. Vaikka sosiaali- ja terveysjärjestöjen työn merkityksen luulisi olevan itsestäänselvyys, kansalaisjärjestöt kaipaavat niin sanottua uutta tulemista. Sellaista, joka houkuttelisi uusia ja vanhoja rahoittajia sekä tärkeän työn jatkajia.
Muuttuva toimintaympäristö edellyttää muutosvalmiutta
Suuri osa vastaajista näkee, että järjestöjen tärkein tehtävä säilyy tulevaisuudessa nykyisellään, mutta samaan aikaan se mukautuu vastaamaan vahvistuviin yhteiskunnallisiin ilmiöihin kuten monikulttuurisuuteen, ilmastonmuutokseen, digisyrjäytymiseen, väestön ikääntymiseen ja vastakkainasettelun kulttuuriin. Toisaalta vastauksissa nousee vahvasti esiin myös kehitys, jossa järjestöt ammattimaistuvat entisestään ja painotus siirtyy edunvalvonnasta palveluntuottoon.
Yli puolet vastaajista kokee, että järjestöillä on tarvittava kyky vastata uusiin yhteiskunnallisiin ongelmiin ja muutoksiin. Koronapandemian nähdään tarjoavan järjestöille mahdollisuuksia: järjestöt voivat paikata etätyöskentelyn lisääntymisestä syntyneen sosiaalisen kanssakäymisen puutteen aukon tarjoamalla ihmisille tuen ohella aitoja kohtaamisia ja elämyksiä. Ylipäätään järjestöjen ketterät toimintatavat pandemian aikana ovat osoittaneet, että järjestöiltä löytyy muutosvalmiutta ja kykyä vastata muuttuvan toimintaympäristön tarpeisiin.
Viimeistään nyt organisaatioiden kannattaisi alkaa panostaa toimintaympäristötiedon järjestelmälliseen keräämiseen, jäsentämiseen ja hyödyntämiseen päätöksenteossa. Parhaimmillaan näin tekevä pystyy hyötymään muutoksista ja vaikuttamaan tulevaisuuden suuntaan haluamallaan tavalla.
Jos kiinnostuit toimintaympäristötiedon keruusta ja prosessoinnista, allekirjoittanut suosittelee työkaluksi esimerkiksi Viimaa (viima.com(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)). Lisää ideoita voi saada esimerkiksi A-Klinikkasäätiön toimintaympäristötyöskentelystä päihde- ja mielenterveystyön parista.(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Annalotta Saarikoski, suunnittelija
Sisältö liittyy seuraaviin aihealueisiin: