Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen vähenevien valtionavustusten aikakaudella – mahdoton yhtälö vai haaste, johon yritämme vastata?

Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä halutaan vahvistaa yhteiskunnassamme useilla eri toimenpiteillä, joista monet jäävät avustusten leikkauksiin ja määrärahojen pienenemiseen liittyvän keskustelun varjoon. Muutoksia ja meneillään olevia asioita ja työryhmiä on kuitenkin paljon – niin paljon, että kokonaisuuden hahmottaminen voi olla jopa vaikeaa.

Kansalaisjärjestöstrategia purkaa toiminnan esteitä oikeusministeriön johdolla

Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksien kehittäminen on luonnollisesti monen eri ministeriön vastuulla ja tehtävä. Oikeusministeriö on vastannut kesällä 2024 julkaistun kansalaisjärjestöstrategian valmistelusta. Mukana työssä ovat olleet kuitenkin kaikki ministeriöt, myös STEA sosiaali- ja terveysministeriön edustajana.

Kansalaisjärjestöstrategian toimeenpanoon sisältyy kansalaisjärjestöille osoitettavien lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentaminen tietyin ehdoin ja rajoituksin, valtionavustuslain ja valtionavustuskäytänteiden uudistamista sekä kansalaisyhteiskuntavision muodostamista. Hankkeen toimikausi päättyy 17.4.2027 ja strategian toimeenpanossa eri kokonaisuuksien osalta päävastuu on oikeusministeriöllä ja valtionvarainministeriöllä.

Hankkeessa keskiössä on kansalaisjärjestöjen oman varainhankinnan edellytysten vahvistaminen, mutta syystä, jota emme STEAssakaan tiedä, kokonaisuudesta on tässä vaiheessa jätetty pois sosiaali- ja terveysjärjestöt, lukuun ottamatta tiettyjä lapsijärjestöjä. On vaikea löytää perusteita sille, että oman varainhankinnan kokonaisuudesta on suljettu osa järjestöistä pois, ja haluamme omalta osaltamme jatkaa keskustelua asian korjaamisesta.

Kansalaisjärjestöstrategian toimeenpanoon liittyy myös muita tavoitteita. Toimeenpanovaiheessa selvitetään keinoja keventää kansalaisjärjestöjen hallinnollista taakkaa ja valtionavustustoiminnan monikanavaisuutta sekä valtionavustustoiminnan tuottavuuden parantamista. Tavoitteena on myös hallitusohjelman mukaisesti painottaa valtionavustusten eri avustuslajeista yleisavustuksia, nykyisin tyypillisten hankeavustusten sijaan. Näitä samoja teemoja käsitellään myös muissa valtionhallinnon työryhmissä ja neuvottelukunnissa.

STEAssa yleisavustusten osuus nousee merkittävästi jo ensi vuonna. Yleisavustuksia (ns. Ay- ja Ak-avustukset) haettiin syksyn avustushaussa yhteensä noin 322 miljoonaa euroa. Keväällä hankeavustusta haettiin 197 miljoonaa euroa. Yleisavustuksia tullaan ensi vuonna myöntämään noin 284 miljoonaa euroa ja hankeavustuksia vain noin 20 miljoonaa euroa. 

Osana kansalaisjärjestöstrategian toimeenpanoa on oikeusministeriö asettanut myös selvityshenkilön, jonka tehtävä on selvittää järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan lainsäädännöllisiä esteitä. Oikeustieteen lisensiaatti Juha Viertola tekee selvityshenkilönä ehdotuksia näihin aiheisiin liittyvän sääntelyn kehittämiseksi. Selvityshenkilön raportti julkaistaan alkuvuodesta 2025.

Valtiovarainministeriö ja Valtiokonttori jatkavat valtionavustustoiminnan käytäntöjen kehittämistä

Valtiovarainministeriön vuosina 2019–2023 hallinnoimassa Valtionavustustoiminnan kehittäminen ja digitalisointi -hankkeessa on luotu pohjaa valtionavustustoiminnan yhtenäisille käytännöille. Hankkeen työtä on jatkettu tänä vuonna Valtionkonttorissa.

Valtionavustuskäytäntöjen yhtenäistäminen edellyttää tiedolla johtamisen vahvistamista ja vaikuttavuuden lisäämistä hallintorajat ylittäen. Myös valtionavustusten tuottavuuden lisääminen on tärkeä tavoite toiminnan kehittämisessä.  Yhteiset käytännöt valtionavustusten hallinnoinnissa ja avustuksiin liittyvissä käytännöissä palvelevat sekä meitä valtionapuviranomaisia että järjestöjä, jotka asioivat useiden eri valtionavustusten myöntäjien kanssa. Myös tässä työssä tarkastellaan avustusten hallinnoinnin tehokkuutta ja käytäntöjen keventämistä.

Valtiovarainministeriön lähtökohtana on, että valtionavustukset on kohdennettava tehokkaasti ja käytettävä tuloksellisella ja vaikuttavalla tavalla hyvän hallinnon ja taloudenhoidon mukaisesti. Valtionapuviranomaisilta edellytetään tehokkuutta sekä tarkoituksenmukaisia ja läpinäkyviä toimintatapoja.

Valtionavustusten hallinnoinnin periaatteita -oppaassa (linkki avaa valtioneuvoston julkaisut -sivuston)(siirryt toiseen palveluun) on avattu hyvin sitä, millaisia asioita myös STEAn avustusvalmistelussa, -seurannassa ja laillisuusvalvonnassa tulee ottaa huomioon. Avustuksilla rahoitetun toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden näkökulmat tulee huomioida valtionavustusten hallinnoinnissa systemaattisesti.

Oppaassa kuvataan myös hyvin valtionapuviranomaisen harkintavaltaa ja sen rajoja. Esimerkiksi tasapuolisen kohtelun periaatteesta johtuen saman valtionavustuksen hakijoita ja saajia on samassa avustushaussa ja samankaltaisissa tilanteissa kohdeltava aina tasapuolisesti. Tämä teema on nostettu keskeiseksi arvoksi myös STEAn strategiassa : Olemme sosiaalisesti oikeudenmukaisia, avoimia ja tasapuolisia. Huomioimme toimijoiden erilaiset tarpeet ja osaamisen. Toimintatapamme ovat yhdenmukaisia ja läpinäkyviä.

Valtiovarainministeriössä toimii strategisen ohjaamisen yhteistyöryhmä valtionavustustoiminnan yhteiskehittämiseksi ja yhteisten valtionavustuspalvelujen kehittämiseksi. Yhteistyöryhmän toiminta alkoi helmikuussa. Ryhmä on tehnyt tänä syksynä ehdotuksen erillisen jaoston asettamisesta valtionavustuskäytänteiden uudistamiseksi. Uuden jaoston tehtävänä olisi varmistaa aiempaa vaikuttavampi ja läpinäkyvämpi valtionavustustoiminta. Jaosto tarkastelisi myös osaltaan mahdollisuuksia painottaa valtionavustustoimintaa yleisavustuksiin sekä vähentää hallinnollista taakkaa, vähentää valtionavustustoiminnan monikanavaisuutta ja parantaa toiminnan vaikuttavuutta. Osana työtä käynnistetään myös valtionavustuslain uudistaminen vuoden 2024 aikana. Lisätietoja jaostosta julkaistaan myöhemmin syksyllä yhteistyöryhmän hankesivuilla.

Jokainen valtionapuviranomainen voi toki myös itse tarkastella sitä, kuinka hallinnollista taakkaa voi keventää omissa prosesseissaan.

Toimiva ja monipuolisesti palveleva verkkoasiointi on STEAssa ollut käytössä jo vuosia, ja keventänyt osaltaan esimerkiksi jatkoavustushakemusten hakuprosessia esitäytettyjen hakemuslomakkeiden avulla. Myös STEAn muutoksenhakuprosesseja on tarkasteltu sekä eri hakemus- ja raportointilomakkeiden päällekkäisiä tietoja karsittu jo vuosikymmenen alussa. Viimeksi tänä vuonna kevensimme tuloksellisuusraportoinnin käytäntöjä hankeavustusten osalta ja vielä suunnitelmissa on STEA-avustusten takaisinperintäprosessien virtaviivaistaminen vuoden vaihteessa.

Valtiokonttorin digitaaliset palvelut viranomaisten yhtenäisen toiminnan ajurina

Digitaalisia ratkaisuja eri viranomaisten yhteisiin valtionavustuspalveluihin on kehitetty jo pitkään. Näistä käytössä ovat nyt haeavustuksia.fi, tutkiavustuksia.fi sekä hallinnoiavustuksia.fi -verkkopalvelut.

Myös me STEAssa olemme mukana tässä kehittämistyössä ja toimitamme tietoja sekä haeavustuksia.fi että tutkiavustuksia.fi -palveluihin. Tutkiavustuksia.fi palvelu täydentää STEAn oma avustustietokantaa (avustukset.stea.fi), josta on saatavilla yksityiskohtaisempaa tietoa STEA-avustuksista.

Olemme myös etenemässä kohti hallinnoiavustuksia.fi -palvelun käyttöönottoa, mutta koska käytössämme on tälläkin hetkellä toimiva verkkoasiointi, ja siirtyminen toiseen järjestelmään tulee olemaan merkittävä muutos myös STEA-avustusten hakijoille ja saajille, emme ole asiointipalvelun vaihtamisen kanssa etulinjoissa.

Parlamentaarinen neuvottelukunta kehittää rahoitusta ja vaikutusten arviointia

Valtiovarainministeriö on myös asettanut parlamentaarisen neuvottelukunnan kehittämään yleishyödyllisten yhteisöjen rahoitusta ja toimintaa. Tämä neuvottelukunta työskentelee 31.12.2027 saakka.

Neuvottelukunnan tarkoituksena on tukea yleishyödyllisille yhteisöille myönnettävien valtionavustusten kehittämistä, käyttöä ja kohdentamista valtionhallinnossa eduskunnan lainsäädäntö- ja finanssivallan näkökulmasta. Neuvottelukunnan tavoitteena on tukea yleishyödyllisiä yhteisöjä koskevan valtionavustustoiminnan vaikuttavuutta, läpinäkyvyyttä, tehokkuutta ja yhdenmukaisuutta.

Neuvottelukunnalla on neuvoa-antava rooli yleishyödyllisiä yhteisöjä koskevan valtionavustustoiminnan kehittämisessä, mutta sillä ei ole välitöntä ohjaavaa roolia. Yleishyödyllisten yhteisöjen rahoituksen ja toiminnan kehittämisen parlamentaarinen neuvottelukunta on kevään 2024 kokouksessa todennut, että esimerkiksi hallinnon keventämistä päätöksentekoprosessien, avustusten hakijoiden ja myöntäjien osalta on yritetty ratkoa jo ainakin 10 vuotta, joten odotukset asiaan liittyvien ratkaisuehdotusten valmistumiseen ovat korkealla.

Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää STEA-avustusten kohdistamista

Helmi-maaliskuussa tänä vuonna järjestimme STEAssa Ajankohtaista avustuksista -tilaisuuksia, joissa esittelimme päivitettyä STEAn strategiaa ja kävimme keskusteluja siitä, millaista varautumista pieneneviin avustusmäärärahoihin ja tulevaan oli tehtävissä.

Vielä tuolloin emme tienneet, että sosiaali- ja terveysjärjestöille myönnettäviin avustuksiin kohdistuvat leikkaukset olisivat suuria jo ensi vuonna. Hallituksen kehysriihen jälkeen jouduimme STEAssa arvioimaan uudelleen, millaisella prosessilla muuttuneessa tilanteessa vuoden 2025 avustusvalmistelua tekisimme. Emme nähneet parhaaksi ratkaisuksi sitä, että avustusmäärärahojen leikkaus olisi kohdistettu kaikkiin avustuksen saajiin ns. juustohöylämallilla. Tämä olisi ollut etenkin pienille paikallisille järjestöille kohtuutonta.

Tavoitteenamme oli myös, että tulevien vuosien avustusmäärärahojen kohdistumisesta olisi tehty päätöksiä jo vuonna 2024 niin, että vuosien 2026 ja 2027 ohjeelliset avustussuunnitelmat olisi voitu sisällyttää STEAn ensi vuoden avustusehdotukseen. Näin avustuksen saajat olisivat voineet omalta osaltaan varautua tuleviin vuosiin, jolloin määrärahojen leikkauksia tulee lisää.

Tämä suunnitelmamme muuttui kesällä, kun hallituspuolueissa päädyttiin siihen, että STEA-avustusten tulevaa kohdistumista tarkastellaan erillisen selvityshenkilön avulla. Sosiaali- ja terveysministeri nimitti tehtävään Mika Pyykön, jonka tehtävä on käynnistynyt elokuussa. Selvityshenkilölle osoitettiin työn tueksi myös STEAsta asiantuntija, jonka tehtävät kiinnittyvät asiantuntijatiedon tuomiseen selvitystyöhön. Muuten STEAlla ei ole itse selvitystyön toteuttamisessa roolia. Selvityshenkilön työ päättyy joulukuussa, ja odotamme hallituspuolueiden tekevän päätöksiä tulevien vuosien avustusten kohdistamisesta vuoden 2025 alussa. 

Vuoden 2025 avustusehdotus valmistuu joulukuun alussa

Koska tietoa tulevien vuosien avustusten kohdistamisen linjauksista ei tänä syksynä ole, toimimme vuoden 2025 avustusehdotuksen valmistelussa nyt päätettyjen – ja siis vain vuotta 2025 koskevien – linjausten mukaisesti. Ensi vuonna avustusmäärärahoista tehtävät säästöt kohdentuvat siis ensisijaisesti uusien avustusten hakijoihin ja tämänhetkisen arvion mukaan noin neljäsosaan nykyisistä avustuksen saajista.

Tulevien vuosien STEA-avustuksiin tulevat vaikuttamaan sekä koko valtionhallinnon tasolla toimivien työryhmien ja neuvottelukuntien työ, mutta myös oman sosiaali- ja terveysalamme näkymät. Miten toteutamme muutokset valtionavustuskäytännöissä, täytämme avustuksille asetetut tuottavuus- ja vaikuttavuusodotukset sekä samanaikaisesti kohdistamme leikkauksia nykyisiin avustuksilla rahoitettuihin toimintoihin, vaikka tarve toiminnalle on monella sektorilla vieläpä kasvussa?

Tämän yhtälön ratkaiseminen ei tule olemaan helppoa, mutta osallistumme STEAssa ratkaisujen etsimiseen tehden aktiivisesti yhteistyötä avustusten saajien lisäksi eri ministeriöiden ja virastojen työryhmissä – ja omalta osaltamme nyt vuoden 2025 avustusehdotuksen valmistelua tehdessämme.