Järjestöjen työssä on kysymys ihmisistä

Ihminen, joka on saanut järjestölähtöisellä työllä apua, tukea tai mahdollisuuden osallistua erilaiseen toimintaan. Ihminen, joka on kohdattu ja jolla on ollut paikka jonne mennä, toimintaa johon osallistua ja joko yhteisö johon kuulua tai toinen ihminen, jonka kanssa keskustella.

Vuonna 2023 STEAn avustuksilla toteutettiin yhteensä noin 36 miljoonaa kohtaamista eli noin 7 kohtaamista suomalaista kohden.

Mitä avustettu toiminta on ollut käytännön tasolla? Se on ollut esimerkiksi:

• yksinäisen ikäihmisen ystävä- tai tukitoimintaa
• itsetuhoisen nuoren tukemista chat-palveluilla yömyöhään
• erilaista vapaaehtoistoimintaa lasten ja nuorten kanssa
• kokemusasiantuntijuutta esimerkiksi väkivalta, päihde- ja mielenhyvinvoinnin asioissa
• tukea arjen hallinnan tai jaksamisen kanssa kamppaileville
• nuorten väkivaltaisen käyttäytymisen ehkäisyä
• rikoksettoman elämän tukemista
• turvallisia paikkoja ja kohtaamisia
• väkivalta-, päihde- ja mielenterveystyötä
• olkapäitä, joita vasten hetken nojata
• osallisuutta vahvistavaa toimintaa, arjen iloa ja naurua
• järjestöjen toimintaedellytysten ja erityisryhmien tukemista

Tuloksellisuuden ja ihmisten hyvinvoinnin näkökulmasta sosiaali- ja terveysalan järjestöjen työllä on suuri yhteiskunnallinen merkitys. Järjestöt organisoivat esimerkiksi vapaaehtois- ja vertaistoimintaa, neuvontapalveluita, arjessa selviytymisen apua, yksinäisyyttä ehkäiseviä toimia, kriisitukea sekä erilaista osallisuutta ja elämänhallintaa vahvistavaa toimintaa. Ne tarjoavat matalan kynnyksen tukea, ohjausta ja neuvontaa ja tekevät ihmisoikeusperusteista vaikuttamistyöstä heikommassa asemassa olevien aseman tunnistamiseksi ja edistämiseksi yhteiskunnassa.

Hyvinvointia, demokratiaa ja osallisuutta

Hallituksen periaatepäätöksenä annettu Kansalaisjärjestöstrategia toteaa, että ”kansalaisjärjestöt edistävät ihmisten hyvinvointia, demokratiaa ja osallisuutta, lisäävät luottamusta sekä vahvistavat yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ja kriisinkestävyyttä”. Kansalaisjärjestöillä on Suomessa merkittävä rooli ihmisten arjen hyvinvoinnin rakentajina niin paikallistasoilla, alueellisesti että valtakunnallisesti. Käytännössä järjestöt tarjoavat ihmisille niin lähiyhteisöissä kuin laajemmin yhteiskunnassa kuulumisen ja kiinnittymisen paikkoja. Tämä ennaltaehkäisevä työ syrjäytymisen ehkäisemiseksi heijastuu myös laajemmin yhteiskunnan turvallisuuteen.

Sosiaali- ja terveysalan järjestöt muodostavat entistä useammalle ihmiselle turvaverkon eri elämäntilanteissa. Järjestölähtöinen työ toimii näin ihmisten hyvinvoinnin kovassa ytimessä. Siellä, missä tarvitaan tukitoimia tai mielekästä tekemistä arkeen. Mutta usein myös siellä, minne yhteiskunnan julkisen sektorin palvelut eivät yllä tai ihmisryhmien kanssa, joiden luottamus yhteiskunnan rakenteisiin horjuu.

Järjestölähtöisessä työssä on kysymys ihmisistä.

Tutustu kansalaisjärjestöstrategiaan: