Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)
Avustuksilla mahdollistetaan miljoonia kohtaamisia vuosittain
18.09.2024
Mitä tuloksellisuusraportit kertovat STEA-avustuksilla rahoitetusta kohtaavasta työstä? Olin kesän harjoittelussa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAssa, ja yhtenä tehtävänäni tarkastelin STEA-avustuksilla rahoitetussa toiminnassa toteutuneiden kohtaamisten määriä.
Avustuksen saajien laatimissa tuloksellisuusraporteissa kuvataan avustushakemuksessa esitettyjen tavoitteiden toteutumista ja toiminnalla aikaansaatuja tuloksia. Vuonna 2023 toiminnan tuloksellisuudesta raportoi 1449 avustuskohdetta yhteensä 742 järjestöstä. Avustuskohteista 144 oli hankkeita (c-avustus), 1148 kohdennettuja toiminta-avustuksia (Ak-avustus) ja 157 yleisavustuskohteita (Ay-avustus). Tuloksellisuusraporttien perusteella STEA-avusteisessa toiminnassa toteutui vuonna 2023 yhteensä noin 36 miljoonaa kohtaamiskertaa.
Avustuksen saajat ovat eri tyyppisiä ja eri kokoisia toimijoita, joiden toimintamuodot ja tapa raportoida toiminnasta myös vaihtelevat keskenään. Siksi onkin hyvä tutustua hieman tarkemmin kohtaamismääriä kuvaaviin lukuihin ja niiden taustalla oleviin toimintoihin.
Kohtaamisten eri muodot ja määrät
Kohtaamiset jaotellaan tuloksellisuusraportilla kuuteen eri toimintamuotoon: ryhmätoiminta, neuvonta ja yksilöllinen tuki, koulutus, edunvalvonta ja vaikuttaminen, viestintä sekä muu toiminta. Viestintään liittyen raportoidaan eniten kohtaamiskertoja, jotka liittyvät usein esimerkiksi sivustojen tai julkaisujen katselukertoihin tai tuotetun materiaalin määriin. Kun jätetään huomioimatta viestintään liittyvät kohtaamiset sekä muutaman avustuskohteen selkeästi väärään luokkaan raportoimat luvut, oli STEA-avustuksilla rahoitetussa toiminnassa toteutuneiden kohtaamisten kokonaismäärä noin 10,4 miljoonaa. Yksittäisessä avustuskohteessa toteutui keskimäärin 7 146 kohtaamista (mediaani 2 981).
STEA luokittelee avustuksen saajat järjestöluokkiin. Järjestöluokka määritellään STEAssa pääasiallisesti järjestön sääntöjen tarkoituspykälän perusteella. Järjestöluokkien yleiskuvaukset on julkaistu STEAn verkkosivuila. Kohtaamismäärillä mitattuna suurimpia järjestöluokkia olivat moniala-, mielenterveys-, eläkeläis- sekä päihde- ja riippuvuusjärjestöt, joista jokaisessa kohtaamisia raportoitiin yli 800 000. Yli puoli miljoonaa kohtaamista raportoivat lisäksi järjestöjen yhteisjärjestöt, lapsi- ja perhetyön yleisjärjestöt sekä vähemmistöryhmien järjestöt.
Kohtaamiset käytännössä
Ryhmätoimintaan liittyviä kohtaamisia toteutui järjestöjen raportoimaan tietoon perustuen noin 3,3 miljoonaa. Ryhmätoimintana raportoitiin muun muassa kerhotoimintaa, tapahtumia, etäryhmiä, kohtaamispaikkoja ja vertaistukitapaamisia. Eniten ryhmätoimintaan liittyviä kohtaamisia toteutui moniala-, mielenterveys- ja eläkeläisjärjestöissä sekä lapsi- ja perhetyön yleisjärjestöissä. Yli 200 000 kohtaamista raportoitiin myös vähemmistöryhmien ja neurologisten sairauksien järjestöluokista.
Neuvontaan ja yksilölliseen tukeen liittyviä kohtaamisia oli tuloksellisuusraporttien perusteella noin 2,2 miljoonaa. Tähän luokkaan raportoitiin paljon eri tyyppistä toimintaa, kuten chat- tai puhelinpalvelujen kautta annettua tukea, kasvokkaista ja verkkovälitteistä ohjausta sekä esimerkiksi ruokajakelun yhteydessä toteutuneita kohtaamisia. Eniten neuvontaan ja yksilölliseen tukeen liittyviä kohtaamisia toteutui mielenterveysjärjestöissä, joissa on paljon erityisesti etäkohtaamista. Järjestöjen yhteisjärjestöissä suuri määrä kohtaamisia liittyy OLKA- ja muuhun vapaaehtoistoimintaan. Yli 100 000 kohtaamista raportoitiin näiden lisäksi monialajärjestöjen, lapsi- ja perhetyön yleisjärjestöjen sekä päihde- ja riippuvuusjärjestöjen luokissa.
Koulutukseen liittyviä kohtaamisia avustuskohteissa raportoitiin noin 760 000. Osa koulutukseen liittyvistä toiminnoista on varsinaisen kohderyhmän sijaan suunnattu eri aloilla työskenteleville ammattilaisille, kuten opettajille, sosiaalityöntekijöille tai terveydenhuollon ammattilaisille. Kun koulutukseen liittyvistä kohtaamisista jätetään pois pelkästään ammattilaisille suunnattu koulutus, oli kohtaamiskertojen lukumäärä noin 680 000. On huomioitava, että tässäkin luvussa on mukana toimintoja, jotka on suunnattu varsinaisen kohderyhmän lisäksi myös ammattilaisille. Esimerkiksi sairausjärjestön toteuttama koulutustilaisuus voi olla suunnattu sekä sairastuneille, läheisille että alan ammattilaisille. Eniten koulutukseen liittyviä kohtaamisia oli vähemmistöryhmien järjestöissä ja mielenterveysjärjestöissä.
Edunvalvontaan ja vaikuttamiseen liittyviä kohtaamiskertoja raportoitiin noin 500 000. Raportoituja toimintamuotoja ovat esimerkiksi erilaiset tilaisuudet ja tapahtumat, yhteistyöt sekä verkosto- ja työryhmätyöskentely. Suurimpia kohtaamismääriä raportoitiin veteraanijärjestöjen luokasta, jossa kohtaamiskerroiksi on ilmoitettu suoran kohtaavan toiminnan ohella arvioita sotaveteraanien edunvalvontatyön kohderyhmän koosta. Myös neurologisten sairauksien järjestöt sekä järjestöjen yhteisjärjestöt raportoivat runsaasti edunvalvontaan ja vaikuttamiseen liittyviä kohtaamisia.
Muuhun järjestöjen toimintaan liittyviä kohtaamisia raportoitiin yhteensä noin 3,5 miljoonaa. Nämä liittyvät hyvin monenlaiseen ja monille eri kohderyhmille suunnattuun toimintaan, kuten tapahtumiin, kampanjoihin, kohtaamispaikkoihin, vapaaehtois- ja lahjoitustoimintaan, jalkautuvaan toimintaan sekä yhdistysten perustoimintaan. Myös muuhun toimintaan liittyviä kohtaamisia oli eniten moniala-, eläkeläis-, päihde- ja riippuvuus- sekä mielenterveysjärjestöissä.
Avustuskohteissa, joiden toimintamuotoihin kuuluu kohtaamispaikkatoiminta (287), raportoitiin yhteensä 3,2 miljoonaa kohtaamiskertaa, kun viestintäluvut jätettiin huomioimatta. Kaikki näistä kohtaamisista eivät kuitenkaan ole toteutuneet kohtaamispaikoissa, sillä avustuskohteisiin liittyy yleensä myös muita toimintamuotoja. Näissä avustuskohteissa muuna toimintana raportoitiin 1,3 miljoonaa, ryhmätoimintana 1,3 miljoonaa, neuvontana ja yksilöllisenä tukena 400 000, koulutuksena 50 000 ja edunvalvontana ja vaikuttamisena 40 000 kohtaamista. Matalan kynnyksen kohtaamispaikkatoiminta korostuu etenkin mielenterveys-, moniala- sekä päihde- ja riippuvuusjärjestöissä. Paljon kohtaamispaikkoihin liittyviä kohtaamisia raportoitiin myös lapsi- ja perhetyön yleisjärjestöjen luokassa, mikä liittyy suurilta osin Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekahvilatoimintaan.
Kohtaamispaikkoihin liittyvää toimintaa raportoitiin
287 avustuskohteessa
Kohtaamiset alueittain
STEA-avustuksilla rahoitettuun toimintaan liittyvistä kohtaamisista lähes puolet toteutuu valtakunnallisesti toimivissa järjestöissä. Avustuskohteista valtakunnallisia on 598, ja näihin liittyen raportoitiin noin 5 miljoonaa kohtaamista.
Suomen viidestä yhteistyöalueesta (ent. erva-alueet) eniten kohtaamisia, noin 1,5 miljoonaa, toteutui Etelä-Suomen yhteistyöalueella. Lähes miljoona kohtaamiskertaa raportoitiin myös Itä-Suomen yhteistyöalueella. Pohjois-, Länsi- ja Sisä-Suomen yhteistyöalueilla kohtaamisia raportoitiin noin 660 000-730 000. Noin 750 000 kohtaamista liittyi avustuskohteisiin, jotka ilmoittivat toiminta-alueekseen kaupunkeja, kuntia tai alueita useammalta kuin yhdeltä yhteistyöalueelta, mutta eivät kuitenkaan toimineet valtakunnallisesti.
Viittä yhteistyöaluetta tarkasteltaessa eniten kohtaamisia asukasmääriin (Tilastokeskus 31.12.2023) suhteutettuna toteutui Itä-Suomen yhteistyöalueella, jossa yhtä asukasta kohden raportoitiin 1,19 kohtaamista. Pohjois-Suomen yhteistyöalueella kohtaamisia raportoitiin 0,99 ja Länsi-Suomen yhteistyöalueella 0,79 yhtä asukasta kohden. Sisä-Suomen yhteistyöalueella järjestöt raportoivat 0,73 ja Etelä-Suomen yhteistyöalueella 0,69 kohtaamista asukasta kohden. On hyvä huomioida, että valtakunnallisesti tai useilla yhteistyöalueilla toimivien kohteiden kohtaamiset jakautuvat useille alueille ja todennäköisesti erityisesti Etelä-Suomeen, mikä vääristää hieman kokonaiskuvaa.
Eniten kohtaamisia asukasmäärään suhteutettuna oli Itä-Suomen yhteistyöalueella.
Tiedon keruu ja tulkinta haastavaa – mutta ei mahdotonta
Tuloksellisuusraportointiin ja kohtaamismääriin tutustuminen on ollut kiinnostava, mutta myös haastava tehtävä. Raportoinnin luonteesta ja siihen liittyvistä väärinymmärryksistä johtuen on mahdotonta esittää täysin todenmukaisia lukuja STEA-avustuksilla rahoitetussa toiminnassa toteutuneista kohtaamisista. Kokonaiskuvan selkeyttämiseksi tästä tarkastelusta on jätetty pois kohtaamismääriä, jotka on raportoitu selkeästi ohjeiden vastaisesti. Esimerkki tällaisesta on erään avustuskohteen tuloksellisuusraportilla ilmoittamat yli 10 miljoonaa neuvontaan ja yksilölliseen tukeen liittyvää kohtaamista, jotka todellisuudessa kuvasivat sosiaalisen median katselukertoja.
On kuitenkin huomioitava, että tässä tarkastelussa huomiotta ovat jääneet vain sellaiset virheelliset luvut, jotka nousivat selkeästi esiin 1449 avustuskohteen joukosta. Kaikkia avustuskohteita, toimintoja ja niihin liittyviä kohtaamismääriä ei ole käyty yksittäin läpi, joten väärinymmärryksistä ja virheraportoinnista johtuvia virheellisiä lukuja on todennäköisesti tässäkin koonnissa mukana. Etenkin viestintään liittyviä kohtaamiskertoja kuvaavat luvut ovat hyvin tulkinnanvaraisia, sillä kohtaamisina on raportoitu sosiaalisen median julkaisujen tai verkkosivujen katselukertoja sekä erilaisten viestien jakelumääriä. Viestintään liittyvät kohtaamiskerrat on siksi jätetty tästä koonnista kokonaan pois. Lisäksi on muistettava, että kaikkia toteutuneita kohtaamisia ei luultavasti ole raportoitu, ja tarkastelun ulkopuolelle saattavat jäädä varsinkin tietyn tyyppiset toiminnot, joihin liittyvien kohtaamismäärien arviointi on haastavaa.
Vaikka kohtaamisiin liittyviä tietoja ei raportoida kaikilta osin tasalaatuisesti ja siksi lukuja tulee tarkastella suuntaa antavina, voimme todeta, että STEA-avustuksilla rahoitettu toiminta mahdollistaa vuosittain miljoonia merkityksellisiä kasvokkain tai etänä toteutuvia kohtaamisia, jotka jakautuvat eri tyyppisiin toimintoihin ja eri puolille Suomea.
Johanna Lehtiö, Harjoittelija
Sisältö liittyy seuraaviin aihealueisiin: