Asumiseen liittyvien avustusten siirtoa STEAlta ARAlle selvitetään
10.10.2023
Petteri Orpon hallitusohjelmassa etsitään keinoja pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi. Yhtenä toimenpiteenä esitetään asunnottomuuden vähentämisen päävastuun osoittamista selkeästi ympäristöministeriölle ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAlle. Tässä yhteydessä hallitusohjelma nostaa esiin asumiseen liittyvien avustusten siirron STEAlta ARAn vastuulle.
Hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti selvitämme nyt nopealla aikataululla, miten suunniteltu asumiseen liittyvien avustusten siirto STEAlta ARAlle voidaan toteuttaa. STEA ja ARA ovat käyneet jo pitkään keskusteluja STEAn investointiavustamisen kokonaisuudesta. STEAn vastaanottamien investointihakemusten määrä on vähentynyt huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden ajan. Vuodelle 2023 investointiavustusta haki 33 järjestöä 35 avustuskohteelle yhteensä 14,1 miljoonaa euroa. Avustuksia myönnettiin 16 järjestölle ja avustuskohteelle yhteensä 9 miljoonaa euroa. Näistä 7,5 miljoonaa euroa myönnettiin kolmelle järjestölle tukiasuntojen hankintaan.
Asuntohankintoja rahoittaa tällä hetkellä usea eri taho useilla eri ehdoilla, mikä aiheuttaa haasteita sekä kohderyhmän näkökulmasta että hallinnollisesti. Yksi ARAn ja STEAn välisistä eroista liittyy asuntohankintojen avustamiseen. ARAn rahoitusmalli edellyttää, että avustuksen saajalla on tiedossa kohde, jolle rahoitusta haetaan ja tämä puolestaan asettaa omat reunaehtonsa asunnon hankintaan. STEA-avustuksia taas on voitu myöntää, vaikka tarkka kohde ei olisi vielä tiedossa. STEA-avustusten vahvuus on ollut siinä, että järjestöillä on jo ennen asunnon hankintaa tiedossa budjetti ja he voivat tehdä kaupat löydettyään hinta-laatusuhteeltaan sopivan asunnon.
Muutoksen etuja
Investointiavustusten siirto STEAlta ARAlle mahdollistaisi molempien keskusten keskittymisen omaan ydinosaamiseensa: ARA asumisen hankintojen ja korjaamisen rahoittamiseen ja STEA järjestölähtöisten asumisen tukitoimintojen rahoittamiseen.
ARAlla on erittäin vahvaa osaamista asumisen asioiden kokonaisuudesta ja investointiavustusten käsittelyssä tarvittavaa asiantuntemusta – myös investointeihin erikoistuneita työntekijöitä ja rakentamiseen perehtyneitä insinöörejä. Olisikin luontevaa hyödyntää entistä paremmin ARAn asiantuntemusta esimerkiksi STEAlta haettavien peruskorjauksiin liittyvien investointiavustusten käsittelyssä.
STEAlla taas on osaamista ja asiantuntemusta asumiseen liittyvän järjestölähtöisen ja kohderyhmien tarpeet huomioivan asumisen toiminnallisen tuen avustamisesta. Hallitusohjelmaan sisältyvien uudistusten myötä STEA-avustusten osalta painopiste asumisen tuessa voisi jatkossakin olla juuri järjestöjen eri tavoin toteuttaman asumisen toiminnallisen tuen ja sen kehittämisen rahoittamisessa. Tällä hetkellä suoraan asunnottomille tarjottuja STEA-avustuksilla rahoitettuja toimintoja ovat esimerkiksi matalan kynnyksen ja kynnyksettömät kohtaamispaikat, mutta myös yksilöllinen tuki, jossa autetaan asunnon löytämisessä, tuetaan viranomaisasioinnissa ja asunnon saaneita asumisessa sekä asumisneuvonta ja asumistaitokurssitoiminta. Epäsuoremmin asunnottomien tilanteeseen vaikutetaan järjestöissä esimerkiksi kokemusasiantuntijatietoa koordinoimalla ja erilaisella vaikuttamistyöllä.
Kohderyhmien etu edellä päätöksiin
Asumisen ongelmiin liittyviä ratkaisuja etsittäessä ja resursseja kohdennettaessa STEA-avustukset ovat yksi kanava. On tärkeää aktiivisesti etsiä vastauksia siihen, mikä on kohderyhmien ja toimijoiden kannalta paras ja järkevin työnjako valtion avustusten jakamisen suhteen. Tästä näkökulmasta STEAn investointiavustusten siirtoa ARAlle kannattaa harkita ja selvittää. Siirron toteutuessa on huolehdittava käytäntöjen toimivuudesta myös tuen saajien näkökulmasta. Muutoksen tulee toteutuessaan tuoda kevennystä hallinnollisiin prosesseihin, mutta myös ottaa entistä paremmin huomioon kohderyhmän tarpeet.
Hanna Heinonen, johtaja
Sisältö liittyy seuraaviin aihealueisiin: