Taloustaidon ja aineellisen avun järjestöt: Tavoitteet ja resurssit

Toiminnalla tavoiteltu muutos ja kohderyhmät

Taloustaidon ja aineellisen avun järjestöjen STEA-avustuksilla vuonna 2022 rahoitettujen avustuskohteiden toiminnan päätavoitteita olivat:

1. Arkielämän helpottaminen ja arjenhallinnan taitojen vahvistaminen

• tuetaan kotona asumisen valmiuksia
• lisätään kotitalous- ja arjenhallinnan tietoja ja taitoja ja helpotetaan terveellisten arjen valintojen tekemistä, jolloin toimintaan osallistuneiden henkinen ja fyysinen hyvinvointi, elämänlaatu ja toimintakyky sekä arjen hallinta paranee
• ehkäistään ihmisten yksinäisyyttä ja lisätään osallisuuden kokemusta toimintaan osallistumisen avulla

2. Taloustaitojen ja taloudenhallinnan vahvistaminen, velkaantumisen ehkäisy ja ylivelkaantuneiden velkaantumiskierteen katkaisu

• tunnistetaan ja tavoitetaan ihmisiä, joilla on riski talousongelmiin
• ehkäistään tai ratkaistaan sosiaalisia tai taloudellisia ongelmia
• vahvistetaan ja edistetään kestävää taloudenhallintaa ja kuluttajataitoja
• helpotetaan ihmisten kokonaiselämäntilannetta erilaisin taloudenhallinnan ja velkaratkaisujen keinoin

3. Ruoka-apua tarvitsevien osallisuuden vahvistaminen

• vahvistetaan yksilöllisellä tuella ruoka-apua tarvitsevia oman elämän toimijuuttaan
• aktivoidaan ja voimaannutetaan ruoka-apua hakevia oman elämänsä toimijoiksi osallisuutta ja yhteisöllisyyttä lisäämällä

Lisäksi järjestöluokkaan kuuluvien toimijoiden toiminnan tavoitteita olivat muun muassa:  

• yhteistyön vahvistaminen kumppaneiden ja muiden alalla toimivien kanssa asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden vahvistamiseksi  ja verkostotyön kehittäminen
• kohderyhmän kanssa toimivien ammattilaisten osaamisen vahvistaminen ja tiedon lisääminen ja siten myös asiakkaiden aseman parantaminen
• vapaaehtoistoimintaan osallistuvien osallistumisvalmiuksien ja -edellytysten lisääminen
• rakentamalla vapaaehtoistoiminnalle toimiva malli, vahvistamalla vapaaehtoistoimijoiden osallisuutta, yhteiskuntaan yhteenkuuluvuutta ja oman hyvinvoinnin rakentumista

Toimintaa suunniteltiin kohdistettavan pääosin seuraaville kohderyhmille:

• arjen- ja taloustaitojen ja elämänhallintaansa tukea tarvitsevat tai taitojen vahvistamisesta hyötyvät henkilöt ja tietyt erityisryhmät (kuten vammaiset, lapsiperheet, ikääntyneet, maahanmuuttajat)
• taloudellisesti haavoittuvassa elämäntilanteessa olevat henkilöt, kuten eri asteisissa talousvaikeuksissa olevat ja/tai ruoka-avun saajat
• vapaaehtoiset
• edellä kuvattuja kohderyhmiä työssään kohtaavat ammattilaiset kaikilla sektoreilla
• yksittäisissä tapauksissa kohderyhminä mainittiin myös päättäjät

Toiminnan resurssit

Toiminnan resursseina arvioinnissa huomioidaan avustusten euromäärä, avustuskohteiden määrä, toimintaan osallistuneiden vapaaehtoisten määrä ja toiminnan yhteistyökumppanit.

Avustusmäärä ja avustuskohteet

Vapaaehtoistoiminta

Vapaaehtoisia oli mukana 16 järjestön (20 avustuskohteen) toiminnassa. Vapaaehtoisten määrä vaihteli laajalti:

• kolmasosassa avustuskohteita vapaaehtoisia oli alle 10
• kolmasosassa avustuskohteita noin 20
• kolmasosassa avustuskohteita vapaaehtoisia oli joitakin satoja

Vapaaehtoistoimijat toimivat järjestöissä tyypillisesti apuna tilaisuuksien järjestämisessä sekä ryhmänohjaajina tai yksilöllisen tuen tehtävissä. Lisäksi vapaaehtoiset ovat tiedottaneet toiminnasta ja osallistuneet erilaisten työryhmien toimintaan.

Yhteistyökumppanit

Tuloksellisuusraporteilla ilmoitettavien yhteistyökumppaneiden lukumäärä oli rajattu kymmeneen, raportilla pyydettiin ilmoittamaan vain avustuskohteen toiminnan kannalta keskeisimmät yhteistyökumppanit.

Yli kolmasosassa avustuskohteita raportoitiin enimmäismäärä 10 yhteistyökumppania. Lähes kolmasosassa avustuskohteita kumppaneita oli mukana toiminnassa enintään viisi ja viidesosassa 6-9.

Yhteistyökumppanuudet liittyivät useimmiten (ja kaikissa avustuskohteissa) erilaisiin ja monia sektoreita koskeviin yhteistyöverkostoihin (87 mainittua kumppanuutta) tai yhteistyöhön toisten STEA-avustusta saavien järjestöjen kanssa (75 mainintaa). Noin puolet avustuskohteista raportoi yhteistyöstä kunnan tai kaupungin kanssa (19 mainittua kuntaa tai kaupunkia). Noin kolmasosa avustuskohteista raportoi yhteistyöstä jonkin sairaanhoitopiirin kanssa (9 mainittua sairaanhoitopiiriä).

Toiminnan tuloksellisuutta edistäneet yhteistyökumppanuudet ovat liittyneet tyypillisesti toiminnan käytännön toteuttamiseen yhteistyössä, jolloin kukin taho on tuonut omaa asiantuntijuuttaan niin toiminnan suunnitteluun kuin erilaisiin tilaisuuksiin osallistumiseen ja siitä tiedottamiseen. Tyypillinen yhteistyön muoto oli myös asiantuntijaosaamisen vaihto, joka perustui erilaisissa yhteistyöverkostoissa tapahtuvaan toiminnan kehittämiseen ja suunnitteluun sekä asiakasohjaus, jota tehtiin joko kumppanilta järjestön toimintaan tai järjestöstä kumppanin palveluihin tai toimintaan.

Tuloksellisuuskatsaus koostuu viidestä eri osa-alueesta.

Siirry seuraavaan (Taloustaidon ja aineellisen avun järjestöt – Tavoitetut kohderyhmät)

Siirry edelliseen (Taloustaidon ja aineellisen avun järjestöt – etusivu)