Sijaishuollon järjestöt ja muut lapsi- ja perhetyön järjestöt: STEAn arvio tuloksista ja keskeiset havainnot
Sisällysluettelo
STEAn tekemän avustuskohteiden kokonaisarvion mukaan sijaishuollon järjestöjen ja muiden lapsi- ja perhetyön järjestöjen avustuskohteiden tuloksellisuus on suurimmassa osassa avustuskohteista hyvä. Järjestöjen toiminta on kohdistunut tarkoituksenmukaisella tavalla ja toimintojen on arvioitu tukevan aiottujen tulosten saavuttamista pääosin hyvin tai riittävästi.
Järjestöjen toiminnasta keräämä tieto tuki tulosten osoittamista pääosin riittävästi tai hyvin. Raportoidut tiedot on todennettu kerätyllä tiedolla riittävästi tai hyvin yli 80 prosentissa avustuskohteista. Todennettuja tuloksia on saatu aikaan STEAn arvion mukaan riittävästi 49 prosentissa arvioiduista avustuskohteista ja hyvin noin 30 prosentissa arvioiduista avustuskohteista.
Raportoituja tuloksia lapsiin ja nuoriin kohdistuvista toiminnoista olivat muun muassa seuraavat:
- lapset ja nuoret saivat tukea ja neuvontaa lukuisiin eri tarpeisiin ja haasteisiin, kuten sosiaalisiin haasteisiin, yksinäisyyden kokemukseen, turvattomuuden ja uhkan kokemuksiin, väkivaltatilanteisiin, oppimisen haasteisiin, terveydellisiin haasteisiin, koulunkäynnin haasteisiin, työelämään pääsyn tukemiseksi ja esimerkiksi vanhempien erotilanteeseen liittyen
- toimintaan osallistuneiden yksinäisyyden kokemus väheni
- haastavien elämäntilanteiden käsittely helpottui ja vuorovaikutustaidot sekä tunnetaidot kehittyivät
- elämänhallinta ja osallisuuden kokemus lisääntyivät ja oma toimijuus vahvistui
- yhdenvertaisuus kasvuyhteisöissä (muun muassa päiväkodit, koulut) vahvistui
- lapset ja nuoret saivat myös mieluisaa toimintaa, kuten ryhmä- ja harrastustoimintaa
- lapset ja nuoret saivat tarvitsemaansa tietoa heille sopivista palveluista ja toiminnoista, saatavilla olevasta tuesta ja omista oikeuksista
- osallisuus vahvistui ottamalla lapset ja nuoret mukaan toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Esimerkiksi lastensuojelun ja sijaishuollon toimenpiteitä kehitettiin yhdessä lasten ja nuorten kanssa.
Perheisiin sekä lasten ja nuorten vanhempiin ja huoltajiin kohdistuneiden toimintojen tuloksia olivat muun muassa seuraavat:
- vanhemmat ja huoltajat saivat tietoa, tukea ja neuvontaa vanhemmuuteen, parisuhteeseen, erotilanteisiin ja adoptioon liittyen, sekä lasten ja nuorten erilaisiin haasteisiin liittyen muun muassa koulutusten, työpajojen ja tuotettujen materiaalien kautta
- vanhemmat ja huoltajat saivat tietoa perheille suunnatuista palveluista ja heille saatavilla olevasta tuesta
- vanhempien osallisuus lapsiinsa vaikuttavissa asioissa lisääntyi (esimerkiksi kouluissa tai sijaishuollon asioissa)
- vanhempien hyvinvointi ja arjen sujuvuus lisääntyi
- perheet saivat tukea kriisitilanteisiin, kuten vanhempien eroon tai lapsen huostaanottoon liittyvät tilanteet
- vanhemmat kokivat, että lasten hyvinvointi parani ja lasten haastaviin tilanteisiin saatiin apua
Lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimiviin sote-alan ammattilaisiin kohdistuvissa toiminnoissa työntekijät saivat työnsä tueksi tietoa muun muassa kohderyhmien tuen tarpeista ja kehitetyistä menetelmistä. Ammattilaisten kanssa työskenneltiin yhteiskehittämisen, työryhmien, mentoroinnin, työpajojen ja koulutusten kautta. Ammattilaisten lisäksi mukana oli joissain toiminnoissa sosiaali- ja terveysalan ammattiin opiskelevia.
Järjestöjen toiminnassa mukana oleville vapaaehtoisille järjestetyt koulutukset ja valmennukset sekä muu tuki ja virkistystoiminta lisäsivät vapaaehtoistoimintaan osallistuvien kokemusta oman toimintansa merkityksellisyydestä. Myös vapaaehtoistoimijoiden toimintaedellytykset ja sitoutuminen toimintaan lisääntyi. Kokemusasiantuntijoiden rooli toiminnan toteuttamisessa ja kehittämisessä vahvistui, mikä lisäsi toiminnan tuloksellisuutta.
Avustuskohteissa, joissa toiminnan tuloksellisuus on arvioitu heikoksi, haasteet liittyvät tyypillisesti tiedonkeruun tai raportoinnin heikkouksiin. Tuloksien sijaan raporteissa oli kuvattu toimintaa, tai raportoitu toiminta ja tulokset poikkesivat merkittävästi avustushakemuksessa esitetyistä tavoitteista. Tietoa toiminnasta on myös voitu kerätä vain vähän, tai toiminnan kohderyhmältä ei ole kerätty tai saatu lainkaan tai riittävästi palautetta tulosten todentamista varten. Osassa tuloksellisuusraporteista kerrotaan tehdyn kyselyitä, mutta raportissa ei kuvata kyselyiden tuloksia. On myös raportoitu tulosten havainnoinnista, mutta havainnoinnin tuloksia ei todenneta. Osassa tuloksellisuusraporteista on kerätty tietoa muutoksesta tai tuloksista kohderyhmän kanssa työskenteleviltä ammattilaisilta ja vapaaehtoisilta, mutta ei kohderyhmältä itseltään, joskus tiedonkeruu kohderyhmältä on olosuhteiden takia haastavaa.
Arvio: tukeeko toiminnasta kerätty tieto tulosten osoittamista
Tiedon keräämisen tavat
Arvio: onko raportoidut tulokset todennettu kerätyllä tiedolla
Arvio: onko toiminnalla saavutettu tavoiteltuja tuloksia
Arvio avustuskohteiden toiminnan tuloksellisuudesta
Keskeiset havainnot ja kehittämiskohteet
Järjestökokonaisuuteen kuuluvien järjestöjen tuloksellisuusraporteissa ja syksyllä 2023 järjestetyssä yhteiskehittämistilaisuudessa tunnistettiin toiminnan tuloksellisuuteen liittyviä kehittämiskohteita. Tähän tuloksellisuuskatsaukseen on nostettu niistä kaksi.
Vertaistuki ja kokemusasiantuntijuus olivat keskeisessä roolissa monessa avustuskohteessa. Vertaistuen ja kokemusasiantuntijuuden sisällyttäminen toimintaan muun muassa madalsi kohderyhmien osallistumisen kynnystä ja helpotti luottamuksen rakentamista järjestön toiminnan ja kohderyhmiin kuuluvien välillä.
Vertaistukihenkilöt ja kokemusasiantuntijat tarvitsevat vahvaa ammatillista ohjausta, eikä sitoutuminen toimintaan ole aina mutkatonta. Vertaistukihenkilö voi esimerkiksi jäädä äkillisesti pois toiminnasta esimerkiksi elämäntilanteen muuttuessa, millä voi olla negatiivisa vaikutuksia toimintaan osallistuvan, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevan kohderyhmän kannalta, kun tärkeäksi koettu tukisuhde päättyy ennen aikojaan. Vertaistukijoiden ja kokemusasiantuntijoiden toimiessa vapaaehtoisina heidän löytämisensä, sitouttamisensa sekä ohjaamisensa ja motivoimisensa vaatii järjestöltä työtä.
Kokemusasiantuntijoiden rooli koettiin useassa avustuskohteessa toiminnan kehittämisessä tärkeäksi, ja roolia haluttiin edelleen vahvistaa. Vertaistukeen ja kokemusasiantuntijuuteen liittyvien toimintojen kehittämisessä on hyödyllistä verrata omia toimintatapoja muiden järjestöjen hyviin käytäntöihin.
Järjestökokonaisuuteen kuuluvien toimijoiden tuloksellisuusraporteista saa yleisesti ottaen kuvan tarkoituksenmukaisesta ja tuloksellisesta toiminnasta kohderyhmien kanssa. Aikaansaadut muutokset ja tulokset on tärkeä saada myös todennettua.
Tulosten todentamisessa on erilaisia haasteita. Järjestöt kertoivat tuloksellisuusraporteissaan esimerkiksi keränneensä tietoa kyselyiden tai havainnoinnin avulla. Saatuja tuloksia ei kuitenkaan aina avata tuloksellisuusraporteissa konkreettisesti, vaan tulosten kuvailu jää raporteissa ylätasoiseksi. Joskus taas järjestöt keräsivät tietoa toiminnalla aikaansaaduista muutoksista kohderyhmän kanssa työskenteleviltä ammattilaisilta tai vapaaehtoisilta, sen sijaan että tietoa olisi kerätty kohderyhmältä itseltään. Joissain tapauksissa kohderyhmältä on esimerkiksi toimintamuodon vuoksi hankala kerätä palautetta ja muutostietoa. Kohderyhmien vastausprosentti kyselyihin voi myös jäädä hyvin matalaksi, mikä heikentää tulosten todentamista.
Todennettujen tulosten ei tarvitse aina olla hyviä, toivottuja tuloksia. Myös sellaiset tulokset, jotka osoittavat toiminnan muutos- tai kehittämistarpeita, ovat tärkeitä. Oman toiminnan kriittinen arviointi onkin osa laadukasta tuloksellisuuden arviointia ja kehittämistä.
Toiminnan tulosten seurannan suunnitelmallisuus edistää tulosten todentamista ja aikaansaatujen tulosten raportointia. Seurattavien asioiden tulee olla sellaisia, joilla toiminnalle asetetut tavoitteet ja tavoitteiden suuntainen muutos saadaan esille. Suunnittelussa huomioidaan mitä asioita seurataan ja/tai kysytään kohderyhmiltä, mitkä asiat tai tekijät kertovat halutun muutoksen toteutumisesta tai toteutumatta jäämisestä.
Tuloksellisuuskatsaus koostuu viidestä eri osa-alueesta:
Siirry Tuloksellisuuskatsaukset 2022 -pääsivulle