Sairausjärjestöt: STEAn arvio tuloksista ja keskeiset havainnot
Sisällysluettelo
Järjestöjen toiminta on kohdistunut tarkoituksenmukaisella tavalla ja toimintojen on arvioitu tukevan aiottujen tulosten saavuttamista hyvin tai riittävästi. Tulosten todentaminen kerätyllä tiedolla on kuitenkin ollut heikkoa tai riittävää suurimmassa osassa avustuskohteita.
Kerättyä tietoa ei ole käytetty riittävällä laajuudella ja tarkkuudella raportoitujen tulosten todentamiseen, esimerkiksi raporteissa ei ole tuotu esille kuinka monen vastaajan näkemykseen esitetyt tulokset perustuvat. Tämän lisäksi tuloksia on raportoitu liian yleisellä tasolla joko tavoitteiden tai kohderyhmien osalta, jolloin raportoidut tulokset ovat kuvailevia tai muutoin epäkonkreettisia.
Tietoa toiminnasta on kerätty, mutta tuloksellisuuden todentamisessa tiedonkeruumuotona painottuu havainnointi. Havainnoinnin merkittävää osuutta selittää se, että usea avustuskohde on raportoinut havainnointina esimerkiksi lehtien levikkejä ja lukijamääriä tai verkkosivujen ja sosiaalisen median kävijämääriä/reaktioita.
Lisäksi kerätty aineisto on määrällisesti niukkaa eli tietoa on kerätty onnistuneesti vain pieneltä osalta tavoitettua kohderyhmää.
Tulosten todentaminen on parhaalla tasolla avustuskohteissa, joissa toimitaan suorassa vuorovaikutuksessa kohderyhmien kanssa. Esimerkiksi ryhmätoiminnan, neuvonnan, vertaistuen ja koulutuksen osalta tulosten todentaminen on muita toimintoja onnistuneempaa.
Todennettuja tuloksia olivat muun muassa:
- toimintaan osallistuneiden voimavarat selviytyä arjessa sairauden kanssa ovat vahvistuneet ja he ovat saaneet tietoa sairaudesta ja sen kanssa elämisestä
- toimintaan osallistuneet ovat oppineet hyväksymään sairautensa ja elämään sen kanssa sekä saaneet tietoa mistä apua voi hakea ja mitä palveluja heille on tarjolla
- toiminnasta saatu vertaistuki on auttanut jaksamaan paremmin arjessa. Vertaistuen myötä myös tunne siitä, ettei sairauden kanssa ole yksin, on vahvistunut
- sairastuneen läheiset ovat saaneet tukea läheisen sairauden kanssa elämiseen ja läheisen tukemiseen. Myös läheiset ovat saaneet tietoa sairaudesta ja heidän jaksamisensa on parantunut saadun vertaistuen avulla
- omahoitoon saatu tuki on auttanut kohderyhmään kuuluvia hoitamaan sairauttaan paremmin ja ymmärtämään itsehoidon tärkeyden
- kohderyhmä on saanut tietoa yleisesti terveyden edistämisestä. Kohderyhmään kuuluvat ovat muuttaneet elintapojaan saadun tiedon ja neuvonnan myötä
- kohderyhmään kuuluvien elämänlaatu on parantunut
- terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaiset ovat saaneet uutta tietoa sairauksista, niihin liittyvistä hoidoista sekä kokeneet voivansa hyödyntää saatua tietoa asiakas- ja potilastyössään.
Arvio: tukeeko toiminnasta kerätty tieto tulosten osoittamista
Arvio: onko raportoidut tulokset todennettu kerätyllä tiedolla
Tiedon keräämisen tavat
Arvio: onko toiminnalla saavutettu tavoiteltuja tuloksia
Arvio avustuskohteiden toiminnan tuloksellisuudesta
Keskeiset havainnot ja kehittämiskohteet
Järjestökokonaisuuden yhteiskehittämisessä tunnistettiin useita toiminnan tuloksellisuuteen liittyviä kehittämiskohteita. Näistä STEA on valinnut avustuskohteiden rahoituksen jatkuvuuden kannalta kaksi keskeisintä kehittämiskohdetta.
Verkkovälitteisten toimintojen yleistyminen on mahdollistanut laajempien ihmismäärien tavoittamisen kerralla, mutta toisaalta hankaloittanut joidenkin järjestöjen keskeisten kohderyhmien tavoittamista. Verkkovälitteisesti järjestettävän toiminnan kehittäminen edellyttää räätälöityä koulutusta sekä järjestöjen työntekijöille, järjestöissä toimiville vapaaehtoisille ja vertaisille että toiminnan kohderyhmille. Verkkovälitteisen toiminnan kehittäminen ja laajentaminen edellyttää myös järjestöjen ymmärrystä ja osaamista helppokäyttöisyydestä. Henkilökohtaisen vuorovaikutuksen ja tiedonvälityksen on oltava saavutettavaa ja selkokielistä.
Seurattavat kehittämistoimenpiteet:
- Kohderyhmille suunnatut koulutukset ja verkossa tarjottavien toimintojen toteutuksen suunnittelu yhdessä kohderyhmän kanssa.
- Verkkovälitteisen toiminnan resursseja vahvistetaan suunnittelemalla ja kehittämällä koulutuksia ja verkossa tarjottavia toimintoja yhdessä toiminnan kohderyhmien kanssa.
Järjestökokonaisuuden arvioinnissa vuonna 2025 erityistä huomiota kiinnitetään tuloksellisuuden näkökulmasta siihen, miten järjestöt ovat kehittäneet verkkovälitteistä toimintaa vuoden 2021 jälkeen.
STEA seuraa arviointikysymysten toteutumista vuosittain. Arviointikysymysten toteutumista seurataan vuosittain, esimerkiksi avustushakemusten ja selvitysten sekä yhteiskehittämisen avulla.
Julkinen sektori ei tunne riittävästi järjestöjen työn sisältöjä eikä sillä aikaansaatuja hyötyjä ammattilaisille ja palveluiden asiakkaille. Yhteistyön kehittämisen keinoina nähtiin nykyistä aktiivisempi osallistuminen erilaisiin verkostoihin, joissa julkinen sektori on edustettuna sekä aktiivinen yhteydenpito järjestön kannalta keskeisiin tahoihin. Tiedon jakaminen järjestöjen toiminnasta sekä viestiminen yhteistyöllä saavutettavasta molemminpuolisesta hyödystä nähtiin myös olennaisena.
Järjestökokonaisuuden arvioinnissa vuonna 2025 erityistä huomiota kiinnitetään tuloksellisuuden näkökulmasta siihen, miten järjestöjen yhteistyö julkisen sektorin kanssa on kehittynyt vuoden 2021 jälkeen.
STEA seuraa toiminnan kehittämistä vuosittain, esimerkiksi avustushakemusten ja selvitysten sekä yhteiskehittämisen avulla.
Tuloksellisuuskatsaus koostuu kuudesta eri osa-alueesta.
Siirry edelliseen osioon (Sairausjärjestöt – Toiminta ja tuotokset)
Siirry takaisin Sairausjärjestöjen etusivulle