Mielenterveysjärjestöt: Toiminta ja tuotokset

Mielenterveysjärjestöjen toiminta on STEAn arvion mukaan lähes poikkeuksetta tukenut odotettujen tulosten saavuttamista hyvin tai vähintään riittävästi.

Toiminnan ja tuotosten määrässä korostuvat neuvonta ja yksilöllinen tuki. Kokonaisuudesta merkittävä osa koostuu puhelimessa annettavasta avusta, ja tukimuodoissa suurimpana osa-alueena esille nousevat kriisipuhelimet. Kriisikeskustoiminnan (yhdeksän prosenttia kaikista järjestöluokan avustuskohteista) osuus koko järjestöluokan toiminnan ja tuotosten määrästä neuvonnan ja yksilöllisen tuen osalta oli 23 prosenttia.

Ryhmätoiminta on yksilöllisen tuen ohella merkittävä toimintamuoto lähes kaikessa kohtaavassa toiminnassa. Yli 80 prosentissa avustuskohteita raportoitiin ryhmätoimintaa. Muu toiminta -luokka pitää sisällään kohtaamispaikkatoiminnan, verkostotoimintaa ja erilaista vapaamuotoista toimintaa.

Raportoitujen kohtaamiskertojen määrissä korostuvat mielenterveysjärjestöjen yleisavustuksilla rahoitettujen toimintojen viestintä-toimintojen kohtaamiskerrat (noin 13 000 000 kohtaamiskertaa), joihin sisältyy järjestöjen verkkopalvelujen ja some-kanavien kävijä- ja reaktiomääriä. Nämä luvut on poistettu alla olevien kohtaamiskerta-kuvaajien Viestintä-osion kohtaamiskerroista.

Toimintojen ja tuotosten jakaantuminen

Toimintojen ja tuotosten määrä

Kohtaamiskertojen määrä

Kohtaamiskertojen jakautuminen

Miten toiminta on tukenut tulosten saavuttamista

Mielenterveysjärjestöjen toiminta on tukenut aiottujen tulosten aikaansaamista pääosin hyvin tai riittävästi.

Tuloksellisia toimintamuotoja mielenterveyskuntoutujille ja muille mielenterveyden haasteita kokeville suunnatussa osallisuutta ja toimintakykyä vahvistavassa toiminnassa olivat:

• kohtaamispaikkatoiminta (pääasiassa arkisin päiväsaikaan, mutta myös ilta- ja viikonloppuaukioloa sekä etäosallistumismahdollisuuksia)
• ryhmätoiminta (sekä ammattilaisten vetämä että vapaaehtois- ja vertaisvoimin toteutettu)
• yksilöllinen tuki eri muotoisena (muun muassa arjessa pärjäämistä tukeva keskusteluapu, työhön ja opiskeluun suuntautuva tuki, palveluohjauksellinen tuki)
• vertaisohjaajakoulutus
• kokemusasiantuntijatoiminta (koulutus, tuki, työnohjaus)
• viestintä ja tiedotus omasta toiminnasta sidosryhmille ja potentiaaliselle kohderyhmälle

Kriisityössä, jossa ihmisiä autetaan akuuttien kriisien ja elämänmuutosten yli sekä muissa haastavissa elämäntilanteissa, tuloksellisina toimintamuotoina esille nousivat muun muassa:

• kriisiasiakkaiden vastaanotto (myös etätoiminta)
• kriisipuheluihin vastaaminen, verkkokriisityö ja eri kohderyhmille suunnatut chat-palvelut
• ryhmätoiminnat (vertaisryhminä ja ammattilaisten ohjaamina sekä edellisten yhdistelminä)
• vapaaehtoisten koulutus- ja tukitoiminta
• verkostoituminen ja yhteistyö muiden kohderyhmän parissa työskentelevien tahojen kanssa
• koulutus ammattilaisille

Tuloksellisia toimintamuotoja ennaltaehkäisevässä sekä mielenterveystietoa tuottavassa ja levittävässä työssä olivat muun muassa:

• varhainen tuki sekä yksilö- että ryhmämuotoisena
• kohderyhmälähtöisyys ja sisällön monipuolisuus (osallistaminen, erilaiset liikkuvan työn muodot, sosiaalisen median hyödyntäminen, pelillistäminen)
• mielenterveystiedon tuottaminen ja tiedon siirtäminen eri tahoille mielenterveysnäkökulman huomioimiseksi nykyistä paremmin toiminnassa (toimintaympäristöinä esimerkiksi korkeakouluyhteisöt tai liikunta ja urheilu)
• mielenterveysosaamisen vahvistaminen viestinnän, koulutuksen, yhteiskehittämisen ja verkostotyön keinoin eri ikäryhmiä kohtaavilla tahoilla (sote-ala, opetus ja opiskelijahuolto, työpaikat, yrittäjät, vanhemmat)

Raportoitujen toiminnan ja tuotosten tulosten arviointiin vaikuttaa osassa avustuskohteita raportoidun tiedon niukkuus ja se, että tietoja on raportoitu osin hajanaisesti, eikä toimintojen ja tuotosten sisältöä ole raporteissa avattu riittävästi. Osa avustuskohteista on raportoinut suuria määriä toimintoja ja tuotoksia, mutta toimintojen yhteyttä toiminnalle asetettuihin tavoitteisiin ja saavutettuihin tuloksiin ei ole raporteissa tuotu esiin.

Toimintojen tuloksellisuutta edistäneinä tekijöinä esille nostettiin muun muassa seuraavia tekijöitä:

• onnistunut yhteistyö eri toimijoiden kanssa ja hyvät yhteistyöverkostot
• toiminnassa mukana olleiden vapaaehtoisten ja vertaisten työpanos
• kohderyhmien ottaminen mukaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen
• toimintaan sitoutuneet osaavat työntekijät

Korona ja siihen liittyvät rajoitukset vaikuttivat mielenterveysjärjestöjen toimintaan vuonna 2022. Poikkeusolosuhteissa järjestöissä jouduttiin tekemään arkityön ohella jatkuvasti myös suunnittelutyötä. Osallistujamäärän vähäisyyden vuoksi jouduttiin perumaan muun muassa ryhmätoimintoja sekä vapaaehtoisten ja vertaisohjaajien koulutuksia. Muina toiminnan tuloksellisuutta heikentäneinä tekijöinä mainittiin järjestön omien henkilöstöresurssien niukkuus, joka ei aina mahdollistanut asiakaslähtöistä toimintaa ja järjestössä jouduttiin supistamaan toimintayksiköiden aukioloaikoja.

Koronan vuoksi oli myös paljon työntekijöiden sairauspoissaoloja ja samanaikaisesti työntekijöiden vaihtuvuutta, mikä vaikutti osaltaan myös kohderyhmän osallistumisaktiivisuuteen. Toiminnan muuttuminen korona-aikana hybridi-muotoiseksi (lähi- ja etäosallistuminen) ei soveltunut kaikille kohderyhmiin kuuluville (digiosaamisen puute tai arkuus käyttää välineitä). Myöskään toiminnan esittelyjä yhteistyötahojen tiloissa ei voitu koronan vuoksi toteuttaa.

Mielenterveysjärjestöjen yleisavustuksilla rahoitettu toiminta

Mielenterveystyön järjestökokonaisuuteen kuuluu seitsemän yleisavustuskohdetta. Mielenterveysjärjestöille myönnettyjen yleisavustusten kokonaismäärä vuonna 2022 oli noin 3,9 miljoonaa euroa. Yleisavustuksista viisi kohdentui valtakunnalliseen toimintaan (keskusjärjestöjä tai muita valtakunnallisia järjestöjä) ja kaksi laajaa alueellista toimintaa toteuttaviin järjestöihin. Yleisavustuksia ei ole pisteytetty tuloksellisuusarvioinnissa, mutta yleisavustusten toiminnan tuloksellisuusraportit on huomioitu osana järjestöluokan tuloksellisuuden arviointia.

Yleisavustuksilla rahoitettu toiminta on kohdistunut järjestön hallintoon, omaan henkilöstöön, jäsenjärjestöihin, järjestön ensisijaiseen substanssikohderyhmään, ammattilaisiin, päättäjiin, järjestön vapaaehtoisiin sekä suureen yleisöön. Yleisavustuksilla on tehty järjestön kohderyhmän edunvalvontatyötä ja vaikuttamistyötä, viestintää, koulutuksia, tuettu jäsenyhdistysten toimintaa, osallistuttu verkostotyöhön, tehty strategiatyötä sekä laadittu eduskuntavaalitavoitteita.

Yleisavustuksilla aikaansaaduissa tuloksissa korostuvat vahvasti viestinnälliset toimenpiteet ja numeraalinen seuranta-aineisto. Määrällisten tulosten lisäksi on raportoitu muun muassa seuraavia toiminnan tuloksia:

• tieto mielenterveydestä ja sen edistämisestä vahvistunut
• mielenterveyteen liittyvät teemat on huomioitu yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja päätösten valmistelussa

Varsinaisia hyvinvointivaikutuksia  on raportoitu lähinnä yleisavustuskohteissa, joissa on järjestetty ensisijaiselle kohderyhmälle kohtaavaa toimintaa.

Jäsenjärjestöavustuksilla rahoitettu toiminta

Mielenterveysjärjestöjen kokonaisuuteen sisältyi kolme jäsenjärjestöjen tukemiseen kohdistettua avustusta, joiden yhteenlaskettu avustussumma vuonna 2022 oli 147 000 euroa. Jäsenjärjestöavustuksia myönnettiin yhteensä 103 jäsenyhdistyksen toimintaan.

Jäsenyhdistykset ovat käyttäneet jäsenjärjestöavustusta yhdistysten hallinnon kustannuksiin, digitaalisen toiminnan ja viestinnän kehittämiseen, ryhmä- ja virkistystoimintaan, viestintään sekä pienlaitehankintoihin ja muihin materiaalihankintoihin. Jäsenjärjestöille kohdennettujen avustusten tuloksina raportoitiin tyypillisesti erilaista määrällistä tietoa, kuten avustuksilla rahoitettuun toimintaan osallistuneiden henkilöiden lukumääriä tai avustusten eri käyttötarkoituksia (hallinto, laitehankinnat, toiminta). Toiminnan tukemisen jäsenjärjestöavustuksilla voidaan arvioida edistävän pienten järjestöjen toimintamahdollisuuksia ja sen myötä myös alueen ihmisten osallistumismahdollisuuksia.

STEAn arvio: onko toiminta tukenut aiottujen tulosten aikaansaamista

Tuloksellisuuskatsaus koostuu viidestä eri osa-alueesta.

Siirry seuraavaan (Mielenterveysjärjestöt – STEAn arvio tuloksista ja keskeiset havainnot)

Siirry edelliseen (Mielenterveysjärjestöt – Tavoitetut kohderyhmät)