Tuloksellisuuskatsaus 2022
Mielenterveysjärjestöt
Mielenterveysjärjestöt: Tavoitteet ja resurssit
Sisällysluettelo
Toiminnalla tavoiteltu muutos ja kohderyhmät
Mielenterveysjärjestöjen STEA-avustuksilla vuonna 2022 rahoitettujen avustuskohteiden toiminnan päätavoitteita olivat muun muassa:
- mielenterveyskuntoutujien ja muiden mielenterveyden haasteita kokeneiden osallisuuden, yhteisöllisyyden ja arjen hallinnan vahvistaminen, työ- ja toimintakyvyn parantaminen, opiskelu – ja työmahdollisuuksien edistäminen
- äkillisiä elämänkriisejä kohdanneiden ja vaikeissa elämäntilanteissa elävien selviytyminen, toimintakyvyn vahvistuminen ja hyvinvoinnin lisääntyminen sekä selviytymisen helpottuminen ryhmämuotoisen vertaistuen avulla
- vapaaehtoistyön mahdollisuuksien tarjoaminen ja työn kautta merkityksellisyyden luominen ihmisille
- mielenterveysosaamisen kehittäminen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla, muilla mielenterveysasioiden ja -asiakkaiden kanssa työskentelevillä sekä kansalaisilla
- mielenterveyden vahvistaminen eri toimintaympäristöissä tuottamalla tietoa ja työkaluja toimijoille
- mielenterveysasioiden tuominen suuren yleisön tietoisuuteen ja keskustelun ylläpitäminen mielenterveyteen ja mielen sairauksiin liittyvän stigman purkamiseksi
Toimintaa suunniteltiin kohdistettavan erityisesti seuraaville kohderyhmille:
- mielenterveyskuntoutujat kuntoutumisen eri vaiheissa ja muut mielenterveyden haasteita kohdanneet (toimintaan osallistuminen ei pääosin perustu sairausdiagnooseihin, mukana on kuitenkin myös diagnoosiin pohjautuvia toimintoja, joissa kohderyhminä ovat muun muassa syömishäiriöistä kärsivät, kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat tai masentuneet)
- ihmiset erilaisissa akuuteissa elämän kriisitilanteissa
- muina ensisijaisina kohderyhminä olivat muun muassa ääniä kuulevat, narsistien uhrit ja turvapaikanhakijat sekä oleskeluluvan saaneet
- vapaaehtoiset, vertaiset ja kokemusasiantuntijat osana edellisiä ryhmiä
- myös läheiset kohderyhmänä osassa toimintaa (mielenterveysomaisten toimintaa on käsitelty laajemmin STEA-avustuksissa erillisenä järjestökokonaisuutena).
- sosiaali- ja terveys- sekä muiden alojen ammattilaiset
- koulujen ja oppilaitosten työntekijät ja oppilaat/opiskelijat
- muiden järjestöjen ja järjestöverkostojen työntekijät
- päättäjät valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla
- suuri yleisö
Toiminnan resurssit
Toiminnan resursseina arvioinnissa huomioidaan avustusten euromäärä, avustuskohteiden määrä, toimintaan osallistuneiden vapaaehtoisten määrä ja toiminnan yhteistyökumppanit.
Mielenterveysjärjestöjen kokonaisuuteen kuului 204 avustuskohdetta, joiden yhteenlaskettu avustusten määrä vuonna 2022 oli noin 41 miljoonaa euroa.
Avustusmäärä ja avustuskohteet
Vapaaehtoistoiminta
Mielenterveysjärjestöjen toimintaan osallistui vuoden 2022 aikana yhteensä 7626 vapaaehtoistoimijaa (vuosiselvitykset 2022).
Vapaaehtoisia toimi 155 avustuskohteessa (75 % avustuskohteista). Vapaaehtoiset toimivat muun muassa seuraavissa tehtävissä:
- ryhmänohjaajina (vertaisohjaus ja muu ryhmänohjaus)
- vertaistukijoina ja tukihenkilöinä (esim. vertaisdigituki, tukihenkilönä sairaalassa)
- kokemusasiantuntijoina (esim. kouluttajina tai työparityöskentelyssä asiakastyössä)
- puhelinpäivystäjinä (kriisipäivystys ja muut tukipuhelimet, -chatit ym.)
- työparina ammattilaisen kanssa kriisikeskusteluissa
- sosiaalisen median kanavissa niiden ylläpitotehtävissä
- erilaisissa käytännön työtehtävissä järjestöjen toimintayksiköissä
- hallituksen jäseninä
Mielenterveysjärjestöissä vapaaehtoistoiminta voidaan jakaa kahteen ryhmään:
1. vapaaehtoistyöstä kiinnostuneiden osallistumiseen, joka toteutuu muun muassa järjestöjen ylläpitämissä vapaaehtoistoiminnan keskuksissa ja kriisikeskuksissa
2. vapaaehtoistyöhön, joka liittyy henkilön omaan kuntoutumisprosessiin ja toteutuu eri rooleissa, kuten vertaisohjaajan/-tukijan tai kokemusasiantuntijan tehtävissä
Vapaaehtoistoiminnan merkitys on mielenterveysjärjestöissä suuri. Esimerkiksi kriisikeskustoiminnassa kaikissa avustuskohteissa työskentelee vapaaehtoisia (raportoitu yhteensä 1 364 vapaaehtoista).
Vertais- ja kokemusasiantuntijatoiminnan laajuudesta ei tuloksellisuusraporteista saada luotettavaa tietoa, koska vain osa avustuskohteista on raportoinut niistä numeraalista tietoa.
Yhteistyökumppanit
Miltei kaikkien avustuskohteiden (98 %) toiminnassa oli mukana yhteistyökumppaneita. Yhteistyökumppaneiden yhteenlaskettu määrä oli 1 596.
Tuloksellisuusraporteilla ilmoitettavien yhteistyökumppaneiden lukumäärä oli rajattu kymmeneen, raportilla pyydettiin ilmoittamaan vain avustuskohteen toiminnan kannalta keskeisimmät yhteistyökumppanit.
Raportoidun perusteella mielenterveysjärjestöjen tekemä yhteistyö on ollut runsasta ja monipuolista. Yhteistyökumppaneita oli raportoitu 8-10 noin 65 %:ssa avustuskohteista.
Yleisin raportoitu yhteistyökumppani-luokka oli Muu yhteistyökumppani (623 kirjausta raporteissa), seuraavina STEA-avustusta saava järjestö (586), kunta (204) ja sairaanhoitopiiri tai erva-alue (102).
Muu-luokassa raportoituja yhteistyökumppaneita olivat muun muassa koulut ja oppilaitokset, erilaiset julkiset toimijat eri sektoreilta sekä järjestöjen verkostot.
Yhteistyömuodoista yleisimmät olivat asiantuntijaosaamisen vaihto (963), asiakkaiden ohjaus (810), tapahtumien järjestämisyhteistyö (696) ja viestinnällinen yhteistyö (637).
Mielenterveystyön järjestöjen keskeisiä kumppaneita olivat kunnat, joiden kanssa yhteistyötä tehtiin muun muassa asiakkaiden ohjauksessa (molemminpuolista). Kuntien kanssa toimimisessa korostui myös taloudellinen yhteistyö, joka ilmeni yleisimmin tilojen osoittamisena toimintaan vastikkeetta sekä toimintaan myönnettyinä järjestöavustuksina. Myös viestinnällistä ja erilaisiin tapahtumiin liittyvää yhteistyötä tehtiin kuntien kanssa runsaasti.
Julkisen sektorin toimijoiden, kuten sote-palvelujen tarjoajien ja muiden mielenterveystoimijoiden kohderyhmää tavoittavien organisaatioiden (Kela tai nuorten kohderyhmää palvelevat Ohjaamot), kanssa yhteistyömuotoina olivat tyypillisesti asiakkaiden ohjaus (molemminpuolinen), viestinnällinen yhteistyö toiminnan tunnettuuden lisäämiseksi sekä muu asiantuntijaosaamisen vaihto.
Yhteistyö erilaisten oppilaitosten ja alueellisten koulutusorganisaatioiden kanssa oli hyvin monitasoista ja molemminpuolista hyötyä tuottavaa; järjestöt saivat toimintaansa esille ja opiskelijoiden mielenterveystietoutta voitiin lisätä. Järjestöt tarjosivat opiskelijoille paikkoja suorittaa harjoittelujaksoja tai tehdä opinnäytetöitä – sekä myös saada tukea, mikäli ilmeni mielenterveyden haasteita.
Järjestöjen ja järjestöverkostojen sekä valtakunnallisten keskusjärjestöjen kanssa tehdystä yhteistyöstä on raporteissa nostettu esiin sekä alueellisia että johonkin tiettyyn toimintaan liittyviä verkostoja, kuten klubitalo- tai kulttuuripajaverkosto.
Tuloksellisuuskatsaus koostuu viidestä eri osa-alueesta.
Siirry seuraavaan (Mielenterveysjärjestöt – Tavoitetut kohderyhmät)
Siirry edelliseen (Mielenterveysjärjestöt – etusivu)
Sisältö liittyy seuraaviin aihealueisiin: