Mielenterveysjärjestöt: Tavoitetut kohderyhmät
Avustuskohteiden toiminta tavoitti vuoden 2022 aikana yhteensä noin 10 miljoonaa ihmistä. Tavoitettujen henkilöiden lukumäärissä on merkittävä määrä erilaisin viestintätoimenpiteiden kautta tavoitettuja ja esimerkiksi verkkosivujen tai some-kanavien katselu- ja kävijämääriä. Luvuissa voidaan olettaa olevan myös päällekkäisyyksiä.
Mielenterveysjärjestöt ovat tavoittaneet toiminnan kohderyhmänsä lukumäärällisesti pääosin hyvin tai riittävästi. Järjestöjen toiminnot myös kohdentuivat lähes poikkeuksetta hyvin tai riittävästi niihin kohderyhmiin, joita järjestöt avustushakemuksellaan esittivät. Avustushakemuksissa arvioidun ja tuloksellisuusraporteissa raportoidun kohderyhmän määrän ero selittyy hyvin pitkälti muutaman avustuskohteen hakemuksen ja raportin sisältämillä eroilla.
Hyvä tavoittavuus pitää kuitenkin sisällään joitakin huomionarvoisia seikkoja. Esimerkiksi kriisityössä tavoitettiin kohderyhmiä hyvin noin kahdessa kolmasosassa avustuskohteita. Mielenterveyskuntoutujia ja muita mielenterveyden haasteita kokeneita tavoitettiin hyvin erilaisessa kohtaavassa toiminnassa reilussa kolmasosassa avustuskohteita. Sosiaali- ja terveysalan sekä muiden alojen ammattilaisia tavoitettiin vaihtelevasti (verkkotoiminnoissa pääasiassa hyvin ja kasvokkain hieman heikommin).
Kohderyhmät määriteltiin melko usein eri tavoin avustushakemuksessa ja tuloksellisuusraportissa, mikä osaltaan vaikeutti tavoittamisen arviointia. Joissain tapauksissa järjestön itsensä asettamat tavoitteet olivat STEAn arvion mukaan epärealistisen korkeita muun muassa avustuskohteen toiminnan resursointiin nähden.
Tavoitetut kohderyhmät hakemuksissa ja raporteilla
Noin puolet avustuskohteista raportoi tavoitettujen kohderyhmien ikäjakaumasta ja sukupuolesta. Näiden tietojen raportoiminen oli vapaaehtoista. Avustuskohteissa, joissa on kerätty tietoa osallistujien ikä- ja sukupuolijakaumasta, raportoitiin seuraavia tietoja:
- kriisikeskustoiminnassa kohderyhmästä 50–75 % on naisia ja heistä suurimpana ikäryhmänä 30–62-vuotiaat (miesten tavoittamiseksi tehdään muun muassa hanketyötä)
- mielenterveyskuntoutujille suunnatuissa matalan kynnyksen toiminnoissa (kohtaamispaikat, klubitalot, kulttuuripajat) sukupuolten välillä ei ole systemaattista eikä merkittävää eroa. Mielenterveyskuntoutujien kohtaamispaikat ja klubitalot tavoittavat pääasiassa 30–62 -vuotiaiden ikäryhmää (65–80 % osallistujista) tai sitä vanhempia.
- nuorempien ikäryhmien osallistuminen keskittyy erityisesti heille suunnattuihin toimintoihin (kulttuuripajat, mediapajat, ystäväkahvilat).
- vanhempien ja toimintakyvyltään heikompien tavoittaminen on jatkuvasti haaste, mikä raportoidun perusteella korostui koronatilanteen aikana poikkeusoloissa
Kohderyhmien tavoittamista edistäneitä tekijöitä olivat erityisesti:
- toiminnan monikanavainen markkinointi ja tiedotus sekä ensisijaiselle kohderyhmälle että yhteistyökumppaneille
- toimivat yhteistyökumppanuudet ja -verkostot
- toiminnan osallistujalähtöisyys
- etäosallistumismahdollisuus (lisäsi usein varsinkin ammattilaisten tavoittamista)
- toiminnan tunnettuus
- kohderyhmälle ei ollut muuta vastaavanlaista toimintaa tarjolla
Korona-aika vaikutti myös kohderyhmien tavoittamiseen. Toimintaan osallistumisessa oli arkuutta alkuvuonna 2022 rajoitusten jälkeen ja osalla kohderyhmästä myös vointi oli korona-aikana heikentynyt niin, että se esti toimintaan osallistumisen.
STEAn arvio mielenterveysjärjestöjen toiminnan kohdentumisesta tavoiteltuun kohderyhmään
STEAn arvio mielenterveysjärjestöjen toiminnan tavoittavuudesta
Tuloksellisuuskatsaus koostuu viidestä eri osa-alueesta.
Siirry seuraavaan osioon (Mielenterveysjärjestöt – Toiminta ja tuotokset)
Siirry edelliseen osioon (Mielenterveysjärjestöt – Tavoitteet ja resurssit)