Lomajärjestöt: Tavoitteet ja resurssit

Toiminnalla tavoiteltu muutos ja kohderyhmät

Lomajärjestöjen ja lasten lomajärjestöjen STEA-avustuksilla vuonna 2022 rahoitettujen avustuskohteiden toiminnan tavoitteita olivat muun muassa:

• haavoittuvassa asemassa olevien lasten, nuorten ja lapsiperheiden arjessa jaksamisen vahvistaminen
• haasteellisessa elämäntilanteessa elävien vähävaraisten ihmisten tukeminen ja henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin ja jaksamisen parantaminen 

Toimintaa suunniteltiin kohdistettavan erityisesti:

• lapsille ja lapsiperheille
• omaishoitajille
• erityisryhmille, kuten potilas- ja sairaus- ja vammaryhmille 
• ikäihmisille
• maaseudun perheille ja maaseutuyrittäjille

Lomien osallistujat valitaan asiakasvalintaa käyttäen. Asiakasvalinnassa otetaan huomioon tuen tarvetta osoittavat sosiaaliset, terveydelliset tai taloudelliset tekijät. Lomajärjestöillä (pois lukien lasten lomajärjestöt) on yhteinen lomahakujärjestelmä (LOTU).

Lasten lomatoiminnan kohderyhmiä olivat lapset, nuoret ja heidän perheensä. Kohderyhmissä korostuu perheiden pienituloisuus.

Toiminnan resurssit

Toiminnan resursseina arvioinnissa huomioidaan avustusten euromäärä, avustuskohteiden määrä, toimintaan osallistuneiden vapaaehtoisten määrä ja toiminnan yhteistyökumppanit.

Avustusmäärä ja avustuskohteet

Vapaaehtoistoiminta

Vapaaehtoisia toimi noin puolessa avustuskohteista. Lasten lomajärjestöissä vapaaehtoistoimijoita oli mukana neljässä kohteessa kymmenestä. Muissa lomajärjestöissä vapaaehtoisia oli mukana viidessä avustuskohteessa. 

Osassa avustuskohteista vapaaehtoistoimijoilla oli merkittävä rooli. Esimerkiksi Maaseudun tukihenkilöverkon toiminta perustui vapaaehtoisten tekemään tukihenkilötoimintaan ja koordinoituun koulutukseen. Monessa järjestössä sekä järjestön omat että yhteistyökumppanijärjestöjen vapaaehtoiset järjestivät lomille osallistuville toimintaa.

Vapaaehtoiset osallistuivat myös lomaleirien ohjelmien sisällön suunnitteluun ja toteutukseen. Lisäksi he toimivat leireillä ohjaajina. Osalla leireistä oli määritetty tavoitetaso vapaaehtoisten ja muiden ohjaajien määrälle. Järjestöjen yhteistyö oli tärkeää myös vapaaehtoisten rekrytoinnissa.

Vapaaehtoiset ja vertaistukihenkilöt olivat joko lomajärjestön itsensä tai järjestön yhteistyökumppaneiden kouluttamia. Suuri osa mukana olleista vapaaehtoisista oli hyvin sitoutuneita toimintaan, ja moni heistä osallistui kahteen tai useampaan leirikokonaisuuteen.

Yhteistyökumppanit

Tuloksellisuusraporteilla ilmoitettavien yhteistyökumppaneiden lukumäärä oli rajattu kymmeneen. Raportilla pyydettiin ilmoittamaan vain avustuskohteen toiminnan kannalta keskeisimmät yhteistyökumppanit.

Lomajärjestöjen keskeisimpiä yhteistyökumppaneita olivat toiset järjestöt (54 %), kunnat (13 %) sekä ns. muut toimijat (32 %).  Julkiseen sektoriin kuuluvat yhteistyötahot olivat tyypillisesti kuntia ja kuntien tai valtionhallinnon yksiköitä.

Merkittävin yhteistyömuoto oli viestinnällinen yhteistyö (28 %), asiakkaiden ohjaus (25 %) sekä muu asiantuntijaosaamisen vaihto (23 %). 

Maaseutuyrittäjille, lapsiperheille sekä nuorille kohdentuvassa vapaaehtoispohjaisessa tukihenkilöverkoston toiminnassa oli laaja yhteistyökumppaneiden verkosto.

Yhteistyön keskiössä olivat verkostoituminen ja kehittämistyö. Viestinnällinen ja muu yhteistyö lasten ja perheiden parissa toimivien tahojen kanssa edisti kohderyhmän tavoittamista. Erityisesti yhteistyö näkyi maahanmuuttajataustaisten henkilöiden tavoittamisessa.  Yhteiskumppanit vastasivat omalta osaltaan lomien markkinoinnista sekä lomien ohjelmien toteuttamisesta.

Lomajärjestöjen välinen yhteistyö oli merkittävää, esimerkiksi molemmilla lomajärjestöryhmillä on yhteiset verkkosivut.

Tuloksellisuuskatsaus koostuu viidestä eri osa-alueesta.

Siirry seuraavaan (Lomajärjestöt – Tavoitetut kohderyhmät)

Siirry edelliseen (Lomajärjestöt – etusivu)