Lapsi- ja perhetyön yleisjärjestöt: STEAn arvio tuloksista ja keskeiset havainnot
Sisällysluettelo
STEAn tekemän avustuskohteiden kokonaisarvion mukaan lapsi- ja perhetyön yleisjärjestöjen avustuskohteiden tuloksellisuus on valtaosassa avustuskohteita hyvä. Järjestöjen toiminta on kohdistunut tarkoituksenmukaisella tavalla ja toimintojen on arvioitu tukevan aiottujen tulosten saavuttamista hyvin tai riittävästi.
Järjestöjen toiminnan raportoituja tuloksia vanhemmille ja perheille suunnatuissa toiminnoissa olivat muun muassa seuraavat:
- vanhemmat jaksoivat arjessa ja haastavissa elämäntilanteissa paremmin, ja heidän voimavaransa toimia vanhempina lisääntyivät ja arjen hallinta parani
- vanhemmat saivat vertaistukea toisilta vanhemmilta ja vanhempien yksinäisyys väheni
- vanhempien ymmärrys lasta kohtaan lisääntyi ja positiivinen vuorovaikutus vanhemman ja lapsen välillä parani
- vanhempien kynnys hakea apua madaltui
- myönteinen asenne perhe-elämää kohtaan kasvoi, perhe-elämään tuli enemmän iloa ja hyvää mieltä. Mielekäs tekeminen arjessa perheen kanssa lisääntyi.
- perheiden hyvinvointi lisääntyi ja osallisuuden kokemus vahvistui
- erotilanteissa vanhempien välinen yhteistyö ja kommunikointi parantui ja vanhemmat sopeutuivat paremmin uuteen elämäntilanteeseen
- uusperheet saivat työkaluja uuteen elämäntilanteeseen, minkä ansiosta uusperheiden perhesuhteet vahvistuivat
- lasta odottavat vanhemmat saivat voimavaroja ja tukea tulevaan vanhemmuuteen
- maahanmuuttajaäitien kielitaito parani, he tutustuivat paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan, heidän sosiaaliset verkostonsa laajentuivat ja osallisuuden kokemus ja itseluottamus kasvoi sekä vanhemmuuden kokemus vahvistui
Lapsille ja nuorille kohdistetussa toiminnassa raportoituja tuloksia olivat muun muassa seuraavat:
- lasten lukuinnokkuus ja lukusujuvuus parani
- lasten koulumotivaatio vahvistui ja vaikutti positiivisesti lapsen koulun käynnin sujumiseen, mikä vaikutti myönteisesti perheiden arjessa jaksamiseen
- lasten ja nuorten vuorovaikutustaidot parantuivat ja itsetunto vahvistui
- nuorten oma kokemus itsetunnosta, mielialasta ja elämänhallinnasta parani ja nuorten tunnetaidot vahvistuivat
Järjestöjen tarjoaman vapaaehtoistoiminnan tuloksena vapaaehtoisten kyky toimia kohderyhmän kokemien haasteiden kanssa parani. Vapaaehtoistoimijat kokivat tekevänsä merkityksellistä työtä, joka lisäsi myös heidän omaa hyvinvointiaan. Vapaaehtoistoiminnassa mukana olevat saivat myös uusia sosiaalisia kontakteja ja heidän osallisuuden kokemuksensa kasvoi.
Lasten ja nuorten sekä perheiden kanssa toimiviin ammattilaisiin kohdistuvassa toiminnassa ammattilaiset saivat uutta tietoa ja toimintamalleja työhönsä, mikä lisäsi heidän ammatillista osaamistaan.
Useassa lapsi- ja perhetyön yleisjärjestössä oli käytössä toimivia tiedonkeruun ja tuloksellisuuden seurannan käytäntöjä. Tulosten seurantaa helpottivat selkeästi asetetut tavoitteet. Lapsi- ja perhetyön yleisjärjestöissä monille avustuskohteille oli asetettu selkeät tavoitteet, joiden toteutumista voitiin myös seurata. Tavoitteille oli myös asetettu realistisia tavoitetasoja ja mittareita, joiden avulla tavoitteiden toteutumista seurattiin.
Lapsi- ja perhetyön yleisjärjestöjen usealla paikallisella toimijalla oli käytössä yhteinen tietojärjestelmä. Tietojärjestelmän avulla oli mahdollista seurata kattavasti toiminnan kohdentumista sekä tavoitteiden toteutumista.
Todennettuja tuloksia on saatu aikaan hyvin tai riittävästi suurimassa osassa arvioiduista avustuskohteista (42/51). Avustuskohteissa on kerätty tietoa toiminnan tuloksellisuudesta tarkoituksenmukaisesti yhtä arvioitua avustuskohdetta lukuun ottamatta kaikissa avustuskohteissa. Tietoa tuloksellisuuden osoittamiseksi on kerätty useimmiten kyselyllä.
Sen sijaan yleisavustuksilla rahoitetun toiminnan tuloksia ei ole järjestöissä seurattu kovin kattavasti. Yleisavustuksilla rahoitettujen toimintojen tuloksina esitettiin erilaisia tunnuslukuja, kuten verkkosivujen kävijämääriä ja someseuraajien määriä. Yhdessä yleisavustuskohteessa toiminnasta tehtiin kyselyitä ja itsearviointia.
Arvio: tukeeko toiminnasta kerätty tieto tulosten osoittamista
Arvio: onko raportoidut tulokset todennettu kerätyllä tiedolla
Tiedon keräämisen tavat
Arvio: onko toiminnalla saavutettu tavoiteltuja tuloksia
Arvio avustuskohteiden toiminnan tuloksellisuudesta
Keskeiset havainnot ja kehittämiskohteet
Lapsi- ja perhetyön yleisjärjestöjen tuloksellisuusraporteissa ja syksyllä 2023 järjestetyssä yhteiskehittämistilaisuudessa tunnistettiin toiminnan tuloksellisuuteen liittyviä kehittämiskohteita. Tähän tuloksellisuuskatsaukseen on nostettu niistä kaksi.
Lapsi- ja perhetyön yleisjärjestöissä tehdään paljon vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoisia on kuitenkin aikaisempaa vaikeampi saada mukaan toimintaan tarvittava määrä. Toimintaan osallistumista on vähentänyt korona-aika ja toisaalta se, etteivät monet halua enää sitoutua pitkäjänteiseen toimintaan. Mahdollisuus löytää vapaaehtoisia mukaan toimintaan on erilainen eri paikkakunnilla ja vaihtelee esimerkiksi paikkakunnan koosta, ikärakenteesta, tulotasosta, elinkeinorakenteesta ja muista tekijöistä riippuen. Samalla myös vapaaehtoistyön kehityssuunta voi olla joillain alueilla myönteisempi ja joillain vähemmän myönteinen.
Toiminnassa mukana olevat vapaaehtoiset kokevat tekevänsä merkittävää ja hyödyllistä työtä sekä hyötyvänsä myös itse vapaaehtoisena toimimisesta. Vapaaehtoistyötä tekevien oma hyvinvointi paranee ja he saavat osallisuuden kokemuksia. Vapaaehtoisten järjestöissä saama koulutus antaa heille mahdollisuuden sekä kehittää omaa osaamistaan että saada aikaan tuloksia.
Kaikissa avustuskohteissa ja järjestöissä ei toiminnassa ole mukana vapaaehtoisia, mutta ainakin osassa avustuskohteista vapaaehtoisten ottamisesta mukaan voisi olla hyötyä. Vapaaehtoistoiminnan tuottamat hyödyt ovat järjestötyössä usein suurempia kuin toiminnan järjestämiseen kuluvat resurssit. Vapaaehtoisten pysyminen mukana toiminnassa pitkäjänteisesti säästää myös järjestön resursseja uusien vapaaehtoisten rekrytoinnissa ja kouluttamisessa.
Vapaaehtoisten saaminen mukaan on monelle järjestötoiminnalle elinehto jatkossakin. Vapaaehtoisten ja heille hyödyllisten roolien ja tehtävien löytäminen ja toimintaan motivoiminen on monelle toiminnalle olennaista myös toiminnan tuloksellisuuden kannalta.
Vapaaehtoisia motivoi osaamisen kehittäminen ja tunne siitä, että toimii merkityksellisenä osana yhteisöä. Myös mahdollisuus vaikuttaa sekä omiin tehtäviin että koko toimintaan lisää motivaatiota aktiiviseen osallistumiseen. Merkityksellisyyden ja osallisuuden kokemusta lisää myös vapaaehtoisille suunnattu viestintä toiminnalla aikaansaaduista todennetuista tuloksista.
Lapsi- ja perhetyön yleisjärjestöt ovat järjestäneet toimintaa kattavasti eri paikkakunnilla ympäri Suomea. Korona vaikeutti toiminnan järjestämistä, koska korona-rajoitukset estivät lähitapaamiset ajoittain jopa täydellisesti. Osa toiminnan kohderyhmiin kuuluvista ei koronarajoitusten poistuttua enää palannut toimintaan. Toisaalta korona-aikana lisääntynyt etäyhteyksin toteutettu toiminta tavoitti myös uusia kohderyhmiä, kuten kauempana kasvukeskuksista asuvia. Etä- ja hybriditoiminnan tapoja on jäänyt järjestöjen käyttöön korona-ajan jälkeen, ja niiden kehittäminen jatkuu edelleen. Etäyhteyksin toimimisessa on sekä vahvuuksia että heikkouksia.
Toiminnan valtakunnallinen kattavuus edellyttää tulevaisuudessakin resurssien tehokasta käyttöä ja paikallisesti oikeiden kohderyhmien tavoittamista niille räätälöidyin menetelmin. Järjestöjen keskinäinen yhteistyö on tärkeässä roolissa toiminnan tuloksellisuuden varmistamisessa eri paikkakunnilla. Tehokkaita ja toimivia menetelmiä esimerkiksi kasvokkaisen toiminnan ja etätoiminnan vuorotteluun löydetään vaihtamalla tietoja ja kokemuksia muiden toimijoiden kanssa. Samoin eri alueiden erilaisiin tilanteisiin liittyvää tietoa vaihtamalla voidaan lisätä paikallisjärjestöjen ja keskusjärjestöjen ymmärrystä esimerkiksi kohderyhmistä, yhteistyökumppaneista (kuten hyvinvointialueet) ja vapaaehtoisista. Oman liittojärjestön ulkopuolinen järjestöyhteistyö tuottaa osin samoja hyötyjä kuin sisarjärjestöissä, mutta lisää myös uusien hyvien käytäntöjen löytämistä ja laajempaa näkökulmaa omaan toimintaan.
Tuloksellisuuskatsaus koostuu viidestä eri osa-alueesta:
Siirry edelliseen (Lapsi- ja perhetyön yleisjärjestöt – Toiminta ja tuotokset)
Siirry Tuloksellisuuskatsaukset 2022 -pääsivulle