Omaisjärjestöt: Toiminta ja tuotokset

Sisällysluettelo

Mielenterveystyön omaisjärjestöjen sekä ikääntyneiden ja vammaisten omaisjärjestöjen toimintamuodoissa painottui erityisesti neuvonta, yksilöllinen tuki sekä ryhmätoiminnan toimintamuodot.

Ikääntyneiden ja vammaisten omaisjärjestöissä ja muissa omaisjärjestöissä muita yleisiä toimintamuotoja olivat neuvonta ja yksilöllinen tuki sekä ”muu toiminta”, johon sisältyivät mm. OmaisOiva kahvilat- ja kioskit, tapahtumat ja retket, yleinen yhteistyö muiden toimijoiden kanssa sekä vapaaehtoistoiminnan tukeminen.

Kaikissa mielenterveystyön omaisyhdistyksissä toiminnan sisältöinä ovat olleet omaisneuvonta, erilainen vertaisryhmätoiminta sekä muu omaisten hyvinvointia tukeva toiminta, kuten esimerkiksi kurssitoiminta, omaiskahvilat ja muut tapahtumat. Kyseiset osa-alueet linkittyvät myös parhaiten toiminnan tavoitteisiin sekä tukevat tavoitteiden ja aiottujen tulosten saavuttamista. Lisäksi toimintaan on kuulunut myös muille kuin mielenterveysomaisille suunnattua viestintää, koulutusta, edunvalvontaa ja vaikuttamistoimintaa.

Toimintojen ja tuotosten jakaantuminen

Ikääntyneiden ja vammaisten omaisjärjestöt ja muut omaisjärjestöt: Neuvonta tai yksilöllinen tuki 53 %, ryhmätoiminta 10 %, viestintä 13 %, edunvalvonta ja vaikuttaminen 2 %, koulutus 1 %, muu toiminta 21 %. — Tuloksellisuusraporteilla toiminnot ja tuotokset jaetaan kuuteen eri luokkaan.

Mielenterveystyön omaisjärjestöt: Neuvonta tai yksilöllinen tuki 60 %, ryhmätoiminta 10 %, viestintä 11 %, edunvalvonta ja vaikuttaminen 5 %, koulutus 4 %, muu toiminta 10 % — Tuloksellisuusraporteilla toiminnot ja tuotokset jaetaan kuuteen eri luokkaan.

Toimintojen ja tuotosten määrä

Ikääntyneiden ja vammaisten omaisjärjestöt ja muut omaisjärjestöt: Viestintä 5938, ryhmätoiminta 4612, neuvonta tai yksilöllinen tuki 23995, muu toiminta 9348 koulutus 455, edunvalvonta ja vaikuttaminen 624. — Tuloksellisuusraporteilla ilmoitettujen toimintojen ja tuotosten yhteenlaskettu lukumäärä.

Mielenterveystyön omaisjärjestöt Viestintä 1161, ryhmätoiminta 1093, neuvonta tai yksilöllinen tuki 6430, koulutus 394, edunvalvonta ja vaikuttaminen 482, muu toiminta 1069 — Tuloksellisuusraporteilla ilmoitettujen toimintojen ja tuotosten yhteenlaskettu lukumäärä.

Kohtaamiskertojen määrä

Ikääntyneiden ja vammaisten omaisjärjestöjen ja muiden omaisjärjestöjen kohtaamiskertojen raportoinnissa painottuu muu toiminta.

Ikääntyneiden ja vammaisten omaisjärjetöt ja muut omaisjärjestöt: Viestintä 1383, muu toiminta 144215, edunvalvonta ja vaikuttaminen 3786, ryhmätoiminta 33900, neuvonta tai yksilöllinen tuki 29150, koulutus 9165. — Eri toimintaluokissa raportoidut kohtaamiskerrat vuoden 2021 aikana. Kohtaamisiin sisältyy ns. fyysisten kohtaamisten lisäksi myös erilaisia verkkovälitteisiä kohtaamisia ja verkkopalveluiden käyttäjien/kävijöiden lukumääriä.

Mielenterveystyön omaisjärjestöt Viestintä 12940, edunvalvonta ja vaikuttaminen 8710, ryhmätoiminta 19036, neuvonta tai yksilöllinen tuki 13186, koulutus 8581, muu toiminta 13077 — Eri toimintaluokissa raportoidut kohtaamiskerrat vuoden 2021 aikana. Kohtaamisiin sisältyy ns. fyysisten kohtaamisten lisäksi myös erilaisia verkkovälitteisiä kohtaamisia ja verkkopalveluiden käyttäjien/kävijöiden lukumääriä.

Kohtaamiskertojen jakautuminen

Ikääntyneiden ja vammaisten omaisjärjestöt ja muut omaisjärjestöt: Viestintä 1 %, koulutus 4 %, neuvonta tai yksilöllinen tuki 13 %, ryhmätoiminta 15 %, edunvalvonta ja vaikuttaminen 2 %, muu toiminta 65 %. — Järjestökokonaisuuden avustuskohteista raportoitujen kohtaamiskertojen jakautuminen.

Mielenterveystyön omaisjärjestöt Ryhmätoiminta 25 %, edunvalvonta ja vaikuttaminen 12 %, neuvonta tai yksilöllinen tuki 18 %, koulutus 11 %, viestintä 17 %, muu toiminta 17 % — Järjestökokonaisuuden avustuskohteista raportoitujen kohtaamiskertojen jakautuminen.

Miten toiminta on tukenut tulosten saavuttamista

Sekä ikääntyneiden ja vammaisten omaisjärjestöjen että mielenterveystyön omaisjärjestöjen järjestökokonaisuuksissa toiminta on tukenut suunniteltujen tulosten aikaansaamista pääosin hyvin tai riittävästi.

Suoraan omaisiin kohdistuneiden tukimuotojen osalta tuloksellisuutta on pystytty raporteilla osoittamaan paremmin kuin sellaisten toimintojen osalta, joissa tavoitteet on määritelty laveammin, kuten esimerkiksi ”kohderyhmän aseman parantaminen”.

Raporttien perusteella omaishoitajien toimintakyky on vahvistunut paremman tiedonsaannin, ohjauksen, neuvonnan, vertaistoiminnan sekä valmennusten avulla. OmaisOiva –toiminnassa tuloksellisimpia toimintamuotoja ovat olleet omaishoitajien osaamista ja toimijuutta vahvistaneet Ovet-valmennukset, yksilötyö Oiva-hetkien avulla ja vertaisryhmätoiminta. Muita tuloksellisia toimintamuotoja ovat olleet muun muassa erityislapsiperheiden vertaistuki- ja kokemusasiantuntijatoiminta.

Muita toiminnan tuloksellisuutta edistäneitä tekijöitä olivat:

niin sanotut lähelle viedyt toiminnot sekä omaishoitajan ja hoidettavan mahdollisuus osallistua yhdessä toimintaan
omaishoitajien digitaalisten taitojen vahvistamiseen käytetty aika johti onnistuneen etätoiminnan käynnistymiseen
omaishoitajaliiton webinaarit ja muut verkossa järjestettävät tilaisuudet, kokoukset ja koulutukset edistivät kohderyhmän tavoittamista
laajat verkostot ja yhdistyksen tunnettavuus toimialueella, myös kuntien kanssa tehty yhteistyö oli merkittävää tiedottamisen kannalta
aktiivinen monikanavainen viestintä sekä rohkeus kokeilla uusia viestimisen ja tiedottamisen tapoja
nuorten kohderyhmän tavoittaminen oli tehokasta somen kautta

Lisäksi toiminnan tuloksellisuutta edistäneinä tekijöinä mainittiin muun muassa:

kumppanit, mm. Kelan palveluneuvojat, kuntien palveluohjaajat ovat lisänneet kohderyhmän mielenkiintoa toimintaa kohtaan
kohtaamisia järjestettiin ulkona turvarajoituksia noudattaen
muiden toimijoiden hyvien käytäntöjen hyödyntäminen omassa toiminnassa
omaishoidon kokemusasiantuntijatoiminnan kautta edistetty omaishoidon tunnettavuutta ja näkyvyyttä
yhdistystoimijoilta systemaattisesti kerätty palaute ja sen käsittely auttoivat toiminnan kehittämisessä ja tuotosten aikaansaamisessa

Mielenterveystyön omaisjärjestöjen raporteissa mainittuja toimintojen ja tuotosten tuloksellisuutta edistäviä tekijöitä olivat muun muassa:

toiminnan tarve on suuri
järjestöt ovat verkostoituneet tehokkaasti omalla toiminta-alueellaan
toiminnan dialogisuus houkuttelee kumppaneita yhteiseen kehittämiseen (mm. pilottikokeilut, työ- ja oppimispajat)
hyvät tukimateriaalit (luennot, koulutukset)
omaisten osaamisen ja kokemuksen hyödyntäminen toiminnan suunnittelussa
järjestöjä arvostetaan luotettavina yhteistyökumppaneina
mielenterveystyön omaisjärjestöjen vahva brändi ja maine

Merkittävimpänä toiminnan tuloksellisuutta heikentävänä tekijänä mainittiin korona ja siihen liittyvät lieveilmiöt:

suunniteltuja tapahtumia jouduttiin perumaan
yhteistyötilojen saaminen toiminnalle oli rajoitusten takia haasteellista
kohderyhmän kyllästyminen verkossa tapahtuviin tilaisuuksiin ja osallistumisen haasteet karsivat osallistujia näistä toiminnoista

Kohderyhmien tavoittamista koronapandemian aikana ovat haitanneet myös kohderyhmiin kuuluvien henkilöiden digitaitojen puute. Verkkotilaisuudet ja tapahtumat eivät tavoittaneet kaikkia. Myöskään verkkoviestintä ei tavoittanut osaa kohderyhmiin kuuluvista, eivätkä esimerkiksi kaikki kohderyhmiin kuuluvat käyttäneet sosiaalisen median kanavia. Näiden lisäksi myös raskas ja sitova omaishoitotilanne on vaikeuttanut toimintaan osallistumista. Esimerkiksi mahdollisuudet saada hoidettava hoitoon tilaisuuteen osallistumisen ajaksi olivat rajatummat koronan vuoksi. Myös kulkemisen haasteet mm. Lapin harvaan asutulla alueella aiheuttivat ongelmia.

Muita toiminnan tuloksellisuutta haittaavia tekijöitä olivat:

vapaaehtoisten saaminen mukaan toimintaan
pienissä kunnissa perheiden osallistumisen esteeksi saattoi muodostua leimaantumisen pelko
haasteet kunnan yhteistyöhenkilöiden kanssa tehdyssä yhteistyössä
järjestöjen maantieteellisen toiminta-alueen laajuus haastaa melko pieniä työntekijäresursseja
yhteistyötahojen työntekijöiden vaihtuvuus vaikeutti pitkäjänteistä toimintaa
järjestöjen toiminnasta tiedottaminen on vielä osin liian vähäistä

Omaisjärjestöjen yleisavustuksilla rahoitettu toiminta

Ikääntyneiden ja vammaisten järjestökokonaisuuden kolmessa yleisavustuskohteessa painottuivat viestintään ja edunvalvontaan sekä muuhun vaikuttamistyöhön tehdyt panostukset. Toimintaa edisti kehittynyt hybriditoiminta, jonka myötä järjestöillä sekä toiminnan kohderyhmillä oli enemmän osaamista toimia verkossa. Tämä koski erityisesti omaishoitajia ja hoidettavia sekä jäsenyhdistysten toimijoita.

Yleisavustuksilla rahoitettujen avustuskohteiden vaikuttamistyö tavoitti määrällisesti hyvin sekä omaishoitajia ja hoidettavia että päättäjiä, kuten virkamiehiä ja poliittisia päättäjiä eri tasoilla. Viestintä tavoitti myös aiempaa enemmän suurta yleisöä, toiminnan saadessa näkyvyyttä laajalevikkisissä medioissa. Aiempina vuosina vahvistunut vaikuttamistyö näkyi lisääntyneinä kyselyinä lainvalmistelussa ja toimeenpanon seurannassa. Väestön ikääntyminen kasvattaa omaishoitoon kohdistuvaa kysyntää, mikä on lisännyt toiminnan medianäkyvyyttä. Toiminnan haasteeksi koettiin tukitoimien kasvavaan kysyntään vastaaminen.

Mielenterveystyön omaisjärjestöjen järjestöluokassa on yksi yleisavustus. Yleisavustuksella rahoitettua toimintaa on kohdennettu vuonna 2021 jäsenyhdistyksiin, mielenterveysomaisille, ammattilaisille, poliittisille päättäjille ja virkamiehille, toimittajille ja mediavaikuttajille, kuntavaaliehdokkaille sekä suurelle yleisölle. Raportoituja toimintoja olivat muun muassa webinaarit, muut tilaisuudet, erilaisen viestintämateriaalin levittäminen, tiedotteet, lausunnot ja mielipidekirjoitukset, sisällöntuotanto verkkosivuille, viestintä ja vaikuttaminen sosiaalisessa mediassa sekä esiintymiset eri medioissa. Viestinnällisiä sekä edunvalvontaan ja vaikuttamistoimintaan liittyviä tavoitteita on seurattu verkkopalveluiden ja some-viestinnän tavoittavuudella, kampanjoiden vaikutuksilla viestinnän tavoittavuuteen, omaisten huomioimisella eduskunnan keskusteluissa sekä jäsenyhdistysten tavoittamien omaisten määrällä. Laaja monikanavainen viestintä ja aktiivinen vaikuttamistyö tuo omaisteemaa esille eri foorumeilla. Seurantatiedon perusteella osassa käytettyjä viestintäkanavia näkyi kasvua (keskusliiton verkkosivut ja eduskuntakeskustelu) ja osassa laskua (sosiaalinen media). Järjestön jäsenyhdistykset tavoittivat hyvin omaisia – yli puolet yhdistyksistä enemmän kuin vuotta aiemmin.

Jäsenjärjestöavustuksilla rahoitettu toiminta omaisjärjestöissä

Ikääntyneiden ja vammaisten omaisjärjestöillä jäsenjärjestöavustusta sai 13 jäsenjärjestöä. Jäsenjärjestöavustusta käytettiin yhdistysten hallintoon ja perustehtävien toteuttamiseen, kuten taloushallinnon, viestinnän, edunvalvonnan, sidosryhmätyön, virkistys- ja vertaistoiminnan sekä koulutustilaisuuksien ja muiden omaishoitajia tukevien toimintojen kustannuksiin.

Jäsenjärjestöavustuksilla on myös tuettu jäsenjärjestöjen verkkotoimintoja, kuten yhteinen Yhdistysverkko- ja Teams-kokouksiin osallistumista sekä yhdistysten omien verkkotapahtumien järjestämistä.