Omaisjärjestöt: Tavoitetut kohderyhmät
Sisällysluettelo
Tuloksellisuusraporttien mukaan avustuskohteiden toiminta tavoitti vuoden 2021 aikana yhteensä noin kaksi miljoonaa ihmistä. Lukuun sisältyy sekä kasvokkain kohdattujen että verkon ja median kautta tavoitettujen määriä.
Ikääntyneiden ja vammaisten omaisjärjestöt ovat tavoittaneet toiminnan kohderyhmänsä pääosin hyvin. Määrällisesti kaikkien kohteiden yhteenlaskettu tavoitetun kohderyhmän määrä vastaa hyvin hakemuksissa ilmoitettuja määriä.
Tavoitettuja kohderyhmiä olivat:
- nykyiset sopimusomaishoitajat
- sopimuksettomat omaishoitajat, uudet omaishoitajat
- opiskelijat ja sote-alan ammattilaiset
Muiden, tarkemmin rajattujen kohderyhmien osalta tavoitettuja kohderyhmiä ryhmiä olivat lisäksi erityislasten omaishoitajat/huoltajat, työikäiset omaishoitajat, iäkkäät omaishoitajat, läheisauttajat sekä omaishoitajina toimivat miehet.
Myös mielenterveystyön omaisjärjestöt ovat tavoittaneet toiminnan kohderyhmänsä pääosin hyvin. Valtaosa näistä järjestöistä tavoitti kohderyhmänsä myös määrällisesti hyvin ja kaikki toimijat vähintään riittävästi.
Osa toimijoista oli tavoittanut suunniteltua enemmän ensisijaista kohderyhmää eli mielenterveyspotilaiden ja -kuntoutujien omaisia ja läheisiä ja osa taas jopa merkittävästi suunniteltua enemmän ammattilaisia ja alalle opiskelevia. Yli puolet alueellisista omaisjärjestöistä oli tavoittanut omaisia ja läheisiä enemmän kuin vuotta aiemmin.
Tavoitetut kohderyhmät hakemuksissa ja raporteilla
Ikääntyneiden ja vammaisten omaisjärjestöt
Mielenterveystyön omaisjärjestöt
Ikääntyvien ja vammaisten omaisjärjestöjen hakemuksella mainittuja kohderyhmiä on yhdistetty ja muutettu tuloksellisuusraportteihin, mistä johtuen kohderyhmät ovat hakemuksilla esitettyä yleisluontoisempia sekä jossain määrin hakemuksista poikkeavia.
Osassa mielenterveystyön omaisjärjestöjen avustuskohteita avustushakemuksessa ja raportoinnissa oli käytetty erilaisia tapoja luokitella kohderyhmiä, mikä vaikeutti arviointia. Noin kaksi kolmasosaa järjestöistä keräsi seurantatietoa iän ja sukupuolen mukaan perustoiminnassaan. Miehet ovat selkeästi aliedustettuina ja heidän tavoittamistaan pyritään edistämään mm. yhdessä parhaillaan toteutettavassa hankkeessa.
Ikääntyneiden ja vammaisten omaisjärjestöt
Ikä- ja sukupuolijakauman mukaisesti raportoituja toimintaan osallistuneita ihmisiä ikääntyneiden ja vammaisten omaisjärjestöissä oli yhteensä 15 267. Ikä- ja sukupuolijakaumatietojen ilmoittaminen raporteilla on vapaaehtoista.
Mielenterveystyön omaisjärjestöt
Ikä- ja sukupuolijakauman mukaisesti raportoituja toimintaan osallistuneita ihmisiä oli yhteensä 9437. Ikä- ja sukupuolijakaumatietojen ilmoittaminen raporteilla on vapaaehtoista.
Ikääntyneiden ja vammaisten omaisjärjestöjen kohderyhmien tavoittamista ovat edistäneet raporttien perusteella erityisesti seuraavat tekijät:
- lähellä toteutetut toiminnat
- niin sanottu digiloikka, jonka myötä tapahtumia ja toimintaa on siirretty verkkoon tai osittain verkkovälitteisiksi.
- yhteistyö sekä suunnitelmallisuus viestinnässä ja markkinoinnissa
- viestiminen sosiaalisessa mediassa tavoitti etenkin työikäisten kohderyhmää
- monipuoliset yhteistyökumppanit, joilla oli paljon kontakteja
- asiakasohjaus puolin ja toisin eri sektoreiden toimijoiden kanssa
- kohderyhmän ja kumppaneiden palautteiden huomioiminen jatkuvan arvioinnin periaattein, joka perusteella toimintaan tehtiin tarvittavia muutoksia
- toimintamuotojen monipuolisuus ja sopivuus erilaisiin omaishoidon tilanteisiin
- toiminnan suuntaaminen ulkotapahtumiin, jolloin koronarajoitukset olivat lievemmät
Kohteiden välillä on vaihtelua sen osalta mitkä tekijät edistivät kohderyhmän tavoittamista. Osassa kohteista verkkovälitteinen sekä ulkona toteutettu toiminta on edistänyt kohderyhmän tavoittamista. Verkkotoiminnat mahdollistivat omaishoitajien osallistumisen, vaikka he asuivat syrjässä, huonojen kulkuyhteyksien päässä. Verkkotoiminnat sopivat myös sitovassa hoitotilanteessa oleville, koska heidän ei tarvinnut miettiä hoidettavan hoitojärjestelyitä. Joillekin taas verkkovälitteisyys on ollut merkittävä este toimintaan osallistumiselle.
Nimenomaan koronapandemian aiheuttamat haasteet sekä siihen liittyvät lieveilmiöt, kuten esimerkiksi huoli omasta ja läheisen terveydestä sekä pitkittynyt stressi, mainittiin suurimmiksi yksittäisiksi tekijöiksi, jotka estivät kohderyhmien tavoittamista ikääntyneiden ja vammaisten omaisjärjestöissä. Omaishoitajat kaipasivat verkkotoimintojen sijaan läsnä toteutettavia tapaamisia. Niihin osallistuminen oli kuitenkin vähäistä koronapelosta johtuen.
Tavoittamista haittasivat myös:
- kohderyhmiin kuuluvien henkilöiden digitaitojen puute
- verkkoviestintä, mukaan lukien sosiaalinen media, ei tavoita osaa kohderyhmiin kuuluvista
- raskaasta ja sitovasta omaishoitotilanteesta irroittautuminen on joillekin omaishoitajille mahdotonta
- korona-aikana vuorohoitopaikat olivat osittain tai kokonaan suljettuina
- koronarajoituksista johtunut aaltoliike osallistujamäärissä
- korona-aikana isommat tapahtumat, joissa olisi voitu tavoittaa kohderyhmää, oli peruttu
- osa kumppaneista (mm. kunnat) tauotti toimintojaan joksikin aikaa, mikä johti yhteistyönä järjestettyjen ryhmien toiminnan keskeytymisiin
- ulkotapahtumiin osallistuminen oli joillekin vaikeaa mm. kulkuyhteyksien puuttumisen tai liikuntakyvyn rajoitteiden vuoksi
- sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia ja opiskelijoita runsaasti kuormittava koronatilanne johti jossain määrin yhteisten tilaisuuksien/palaverien peruuntumiseen
- pitkät välimatkat ja vähäinen julkinen liikenne estivät liikkumista
- järjestöyhteistyötä oli haastava toteuttaa, koska alueen muut järjestöt eivät toteuttaneet toimintaa korona-aikana
Muita syitä, jotka haittasivat kohderyhmien tavoittamista olivat mm. toiminta-alueen toinen omaishoitoyhdistys, joka järjesti vastaavanlaista toimintaa vaikuttaen toiminnan järjestämiseen ja osallistujamääriin. Edelleen on myös yleistä, että vain sopimusomaishoitajat mielletään omaishoitajiksi, mistä johtuen sopimuksettomat omaishoitajat eivät hakeudu toiminnan piiriin. Sopivien työntekijöiden löytäminen oli kaiken lisäksi haastavaa. Lastenhoidon järjestämisen vaikeudesta johtuen, etenkin erityislapsiperheiden yksinhuoltajat eivät pystyneet irrottautumaan lapsistaan toiminnan ajaksi. Myös pitkään jatkunut etäopiskelu on vähentänyt nuorten kiinnostusta osallistua verkossa tapahtuvaan toimintaan.
Kohderyhmien tavoittamista edistäneitä tekijöitä mielenterveystyön omaisjärjestöjen osalta olivat muun muassa:
- valtaosa järjestöistä on toiminut jo varsin pitkään ja niiden toiminta on vakiintunutta ja tunnettuus omalla toiminta-alueella on hyvä
- toimintaa esitellään koko ajan aktiivisesti mm. kouluissa ja oppilaitoksissa sekä sote-palveluissa
- monipuolinen toiminta ja mahdollisuus osallistua enenevässä määrin myös etäyhteyksin
- sosiaalisen median tehostunut käyttö
- yhteistyö julkisen terveydenhuollon ja erityisesti psykiatrian toimintayksiköiden kanssa on tiivistä (mm. omaisneuvontapisteet terveydenhuollon tiloissa)
- monikanavainen viestintä erilaisissa ammattilaisverkostoissa
- koulutus sote-ammattilaisille on lisännyt heidän tietojaan omaistoiminnasta ja parantanut asiakasohjausta järjestöjen toimintaan
- ennaltaehkäisevän näkökulman tuominen entistä enemmän toimintaan
Kohderyhmien tavoittamista estäneitä tekijöitä mielenterveystyön omaisjärjestöjen osalta olivat muun muassa:
- omaa tilannetta omaisena ei tunnisteta ja siksi hakeudutaan tuen piiriin vasta suhteellisen myöhään
- kuormittavat perhetilanteet estävät osallistumista
- osa omaisista on jo varsin iäkkäitä ja heillä on erilaisia fyysisen toimintakyvyn rajoitteita, jotka vaikuttavat osallistumiseen
- yhteistyöorganisaatioissa tapahtuneet henkilövaihdokset vaikuttavat tiedonkulkuun
- pienten järjestöjen resurssit eivät riitä laajaan alueelliseen työhön
- omaistoiminnan tunnettuus ei ole edelleenkään riittävän hyvä kaikilla alueilla
- mielenterveysongelmien stigma estää osallistumisen
Koronapandemia aiheutti ongelmia kohderyhmien tavoittamisessa myös mielenterveystyön omaisjärjestöissä. Pandemian vuoksi toimintaa on jouduttu siirtämään verkkovälitteiseksi ja osa omaisista ei eri syistä pystynyt osallistumaan toimintaan. Heillä ei esimerkiksi ole laitteita tai niitä ei osata käyttää. Lisäksi asuttaessa sairastuneen läheisen kanssa samassa taloudessa arkaluonteisista asioista on vaikea puhua tai halutaan ylipäätään kasvokkaista toimintaa.
STEAn arvio omaisjärjestöjen toiminnan kohdentumisesta tavoiteltuun kohderyhmään
Ikääntyneiden ja vammaisten omaisjärjestöt
Mielenterveystyön omaisjärjestöt
STEAn arvio omaisjärjestöjen toiminnan tavoittavuudesta
Ikääntyneiden ja vammaisten omaisjärjestöt
Mielenterveystyön omaisjärjestöt
Tuloksellisuuskatsaus koostuu kuudesta eri osa-alueesta.
Siirry seuraavaan (Omaisjärjestöt – Toiminta ja tuotokset)
Siirry edelliseen osioon (Omaisjärjestöt – Toiminnan resurssit)