Omaisjärjestöt: STEAn arvio tuloksista ja keskeiset havainnot
Sisällysluettelo
STEAn tekemän avustuskohteiden kokonaisarvion mukaan omaisjärjestöjen järjestökokonaisuuden toiminnan tuloksellisuus on pääosin hyvää tai riittävää. Todennettuja tuloksia on saatu aikaan hyvin tai riittävästi noin 90 prosentissa arvioiduista avustuskohteista.
Ikääntyneiden ja vammaisten omaisjärjestöjen kokonaisuuteen kuuluvan OmaisOiva –konsepti mittareineen sekä avustuskohteissa tehty kehittämistyö on edistänyt toiminnan tuloksellisuutta ja sen osoittamista. Myös mielenterveystyön omaisjärjestöissä on toiminnan seurantaa ja arviointia kehitetty vahvasti viime vuosina. Kehittämistyö on kuitenkin osin vielä kesken, varsinkin tuloksellisuuden todentamisen ja käytettävien mittareiden osalta.
Lähes kaikissa järjestökokonaisuuden avustuskohteissa on kerätty seurantatietoa toiminnasta riittävästi tai hyvin. Kerättyä tietoa on hyödynnetty tulosten todentamisessa vähintään riittävästi noin 75 prosentissa avustuskohteita. Toiminnan tulosten arvioinnissa on kiinnitetty huomiota käytettyihin seurantamenetelmiin ja mittareihin sekä saadun seurantatiedon määrään.
Joissain avustuskohteissa on tulosten todentamiseen hyödynnetty mittareita, joiden tuottama tieto ei ole täysin soveltunut tavoiteltujen tulosten osoittamiseen.
Järjestöjen edunvalvontatoiminnan osalta tuloksien osoittaminen on ollut haastavaa. Tuloksellisuus jäi vaatimattomaksi myös toiminnoissa, joissa yhteistyöverkoston toimivuus osoittautui haasteelliseksi.
Ikääntyneiden ja vammaisten omaisjärjestöjen toiminnan tulokset
Ikääntyneiden ja vammaisten omaisjärjestöjen toiminnalla aikaansaaduissa tuloksissa korostuivat:
- tiedon lisääntyminen omaishoitajana toimimisesta vahvisti omaishoitajien toimintakykyä
- vertaistuen avulla omaishoitajien yksinäisyys väheni ja sosiaalisuus lisääntyi
- perheen sekä perheenjäsenten jaksaminen arjessa parani, mikä lisäsi perheiden hyvinvointia ja voimavaroja
Järjestöjen edunvalvonnalla edistettiin omaishoitajien asemaa. Edunvalvontatoiminnassa teemoina korostuivat omaishoidon ja ansiotyön joustava yhteensovittaminen sekä sujuvan työhön paluun mahdollistaminen omaishoidon päättyessä.
Muita ikääntyneiden ja vammaisten omaisjärjestöjen kokonaisuudessa saavutettuja tuloksia olivat:
- omaishoitotilanteen tunnistaminen lisääntyi
- toiminnalla ehkäistiin omaishoitosuhteissa tapahtuvaa kaltoinkohtelua
- omaishoitajat saivat apua haastavissa lapsiperheomaishoidon tilanteissa, mikä edisti turvallisten kasvatustilanteiden tunnistamista
- järjestölähtöisen tukemisen kehittäminen nuorten omaishoitajien tuen lisäämiseksi
- maahanmuuttajaperheiden omaishoitotilanteiden tunnistamisen lisääntyminen
- omaishoitajina toimiville miehille järjestetyt omat vertaisryhmät lisäsivät osallistumista
Arvio: tukeeko toiminnasta kerätty tieto tulosten osoittamista
Ikääntyneiden ja vammaisten omaisjärjestöt
Arvio: onko raportoidut tulokset todennettu kerätyllä tiedolla
Ikääntyneiden ja vammaisten omaisjärjestöt
Tiedon keräämisen tavat
Arvio: onko toiminnalla saavutettu tavoiteltuja tuloksia
Ikääntyneiden ja vammaisten omaisjärjestöt
Arvio avustuskohteiden toiminnan tuloksellisuudesta
Ikääntyneiden ja vammaisten omaisjärjestöt
Mielenterveystyön omaisjärjestöjen toiminnan tulokset
Mielenterveystyön omaisjärjestöjen toiminnan ensisijaisen kohderyhmän, mielenterveysomaisten, tilanteeseen suoraan liittyvien tulosten toteutumista on todennettu kerätyllä tiedolla arvioinnin kohteena olleissa avustuskohteissa pääosin riittävästi tai hyvin. Toiminnan tuloksia ovat kohderyhmän osalta muun muassa seuraavat:
- henkinen hyvinvointi ja elämänhallinta on parantunut
- osallisuus ja toimijuus ovat vahvistuneet
- yksinäisyys on vähentynyt ja sosiaaliset kontaktit muihin ovat lisääntyneet
Pääosassa mielenterveystyön omaisten avustuskohteista on toiminnalle asetettu tavoitteita, jotka liittyvät omaisten tilanteen edistämiseen julkisissa palvelujärjestelmissä tai tavoitteiden yhteydessä on kuvattu yhteistyötä julkisen sektorin kanssa, jotta kohderyhmään kuuluvien pääsy palveluihin paranisi ja heidät huomioitaisiin paremmin julkisten palveluiden asiakkaina. Näiden tavoitteiden toteutumista on kerätyn seurantatiedon pohjalta osin vaikea arvioida. Esimerkiksi mielenterveysongelmista kärsivien omaisten kanssa asioivien sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kouluttamisella on edistetty tiedon ja ymmärryksen lisääntymistä ammattilaisten joukossa, mutta tuloksia siitä, että kohderyhmä tulisi koulutuksen jälkeen paremmin huomioiduksi ei ole voitu juurikaan todentaa, vaikka alan ammattilaiset arvioivatkin omaisyhdistyksen työn laadukkaaksi ja kertovat ohjaavansa mielellään asiakkaita yhdistyksen toimintaan.
Mielenterveysomaisille kohdennetun omaisneuvonnan tuloksia olivat mm. omaisten henkisen hyvinvoinnin parantuminen ja toiveikkuuden lisääntyminen. Lisäksi omaisten kyky tehdä omaa tilannetta koskevia ratkaisuja parani. Omaiset saivat myös tietoa omaisensa sairaudesta ja tarjolla olevasta tuesta sekä kokivat tulleensa kuulluksi.
Vertaisryhmätoiminnan tuloksia olivat mm. yksinäisyyden vähentyminen, sosiaalisten kontaktien lisääntyminen, yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden tunteen lisääntyminen, ryhmän tuki lisäsi jaksamista ja ongelmien käsittelykyky parani ja vertaisryhmien vetäjät kokivat palkitsevana sen että kykeni omalla toiminnallaan auttamaan muita ja se lisäsi samalla myös heidän omaa hyvinvointiaan ja jaksamista.
Muun omaisten hyvinvointia ja arjessa jaksamista tukevan toiminnan tuloksia olivat:
- kurssitoimintaan osallistuneet ovat saaneet ”irtioton arjesta”, iloa elämäänsä ja kokemuksia yhteenkuuluvuudesta toisten kanssa
- hyvinvointi-illat, omaiskahvilat ja muut yhteiset tapahtumat ovat vahvistaneet yhteenkuuluvuuden tunnetta ja lisänneet osallistujien tietoa
Omaisneuvonnalla ja vertaisryhmätoiminnalla saavutettiin pääsääntöisesti hyvin tuloksia. Tuloksellisuutta arvioitiin pääasiassa Positiivisen mielenterveyden mittarin ja Osallisuusindikaattorin sekä Pokka-arviointityökalun avulla, mutta myös työntekijöiden itsearvioinnin ja havainnoinnin keinoin. Toiminnoilla aikaansaadun muutoksen todentamiseksi on käytetty jonkin verran myös pitempiaikaista seurantaa. Mittareiden käytössä oli jonkin verran järjestökohtaisia eroja.
Ammattilaisille kohdennetun koulutuksen ja viestinnän sekä mielenterveysomaisten tunnistamiseen ja huomioimiseen palvelujärjestelmissä liittyvän edunvalvonta- ja vaikuttamistyön tuloksia olivat mm.:
- tieto järjestöjen toiminnasta lisääntyi ammattilaisten parissa
- ammattilaisten tieto ja ymmärrys mielenterveysomaisten asioista lisääntyi ja he pystyivät hyödyntämään uutta osaamistaan asiakastyössä ja todennäköisyys asiakkaiden ohjaamiseen järjestön toimintaan kasvoi
- järjestöjen asiantuntemus tunnustetaan ja niitä arvostetaan yhteistyökumppaneina
Kerätyn seurantatiedon pohjalta voidaan luotettavasti todentaa tehty työ, mutta varsinaisia tuloksia esim. mielenterveysomaisten tunnistamisesta ja huomioimisesta käytännön asiakastilanteissa ei avustuskohteiden toiminnasta raportoitu. Tulosten parempi todentaminen edellyttää sekä seurantamenetelmän että käytettävien mittareiden jatkokehittämistä.
Arvio: tukeeko toiminnasta kerätty tieto tulosten osoittamista
Mielenterveystyön omaisjärjestöt
Arvio: onko raportoidut tulokset todennettu kerätyllä tiedolla
Mielenterveystyön omaisjärjestöt
Tiedon keräämisen tavat
Arvio: onko toiminnalla saavutettu tavoiteltuja tuloksia
Mielenterveystyön omaisjärjestöt
Arvio avustuskohteiden toiminnan tuloksellisuudesta
Mielenterveystyön omaisjärjestöt
Keskeiset havainnot ja kehittämiskohteet
Järjestökokonaisuuden yhteiskehittämisessä käsiteltiin toiminnan tuloksellisuuteen liittyviä kehittämiskohteita. Näistä STEA on valinnut avustuskohteiden rahoituksen jatkuvuuden kannalta kaksi keskeisintä kehittämiskohdetta.
Osa omaishoitajista on tilanteessa, jossa omainen tarvitsee jatkuvaa tukea, eikä osallistuminen järjestötoimintaan ole mahdollista edes etäyhteyksin. Osallistumisen esteenä voi olla sekä se, että omaista ei voi jättää yksin ja tarvittavia tukiverkostoja omaishoitajana toimivan sijaisen saamiseksi ei ole, tai että iäkkäiden omaishoitajien digitaidot ja -välineet ovat puutteelliset ja asenne verkossa tapahtuvaan toimintaan voi olla kielteinen.
Seurattavat kehittämistoimenpiteet:
- Mahdolliset uudet keinot, joilla tavoittaa haastavassa omaishoitotilanteessa olevia omaishoitajia sekä keskinäisen yhteistyön lisääminen julkisen ja toisaalta muiden järjestöjen kanssa
Järjestökokonaisuuden arvioinnissa vuonna 2025 erityistä huomiota kiinnitetään seuraaviin tuloksellisuuden näkökulmasta oleellisiin arviointikysymyksiin:
- Onko haastavan hoitotilanteen takia toimintaan osallistumattomia omaishoitajia onnistuttu tavoittamaan järjestöjen toimintaan paremmin vuoden 2021 jälkeen?
- Onko omaisjärjestöjen yhteistyö lisääntynyt muiden järjestöjen kanssa ja/tai julkisen sektorin toimijoiden kanssa vuoden 2021 jälkeen, ja onko tällä muutoksella yhteys kohderyhmien tavoittamiseen?
STEA seuraa arviointikysymysten toteutumista vuosittain. Arviointikysymysten toteutumista seurataan esimerkiksi avustushakemusten ja selvitysten sekä yhteiskehittämisen avulla.
Tuloksellisuusraporttien perusteella voidaan arvioida, että toimiva omaisjärjestöjen yhteistyö julkisen terveydenhuollon toimijoiden kanssa luo hyviä edellytyksiä järjestöjen tulokselliselle toiminnalle, etenkin mielenterveystyön omaisjärjestöjen kohdalla. Lähes kaikki omaisjärjestöt ovat raportoineet yhteistyöstä oman toiminta-alueensa sairaanhoitopiirin tai erityisvastuualueen kanssa. Järjestöt tekevät myös yhteistyötä perusterveydenhuollon toimijoiden kanssa.
Seurattavat kehittämistoimenpiteet:
- Yhteistyön ylläpitäminen ja edelleen kehittäminen. Keinoina yhteistyön rakentamiseen esille nostettiin esimerkiksi hankeyhteistyö, yhteisten tavoitteiden määrittäminen, ammattilaisille suunnatut koulutukset, järjestöjen yhteiset verkostot, tiedonjakaminen, koulutukset ja yhdistysesittelyt.
Järjestökokonaisuuden arvioinnissa vuonna 2025 erityistä huomiota kiinnitetään seuraaviin tuloksellisuuden näkökulmasta oleellisiin arviointikysymyksiin:
- Miten järjestöjen yhteistyö julkisen terveyden- ja sosiaalihuollon kanssa on kehittynyt vuoden 2021 jälkeen?
- Otetaanko mielenterveysomaiset julkisissa palveluissa paremmin huomioon osana mielenterveyspotilaan hoitoa kuin vuonna 2021?
STEA seuraa arviointikysymysten toteutumista vuosittain. Arviointikysymysten toteutumista seurataan esimerkiksi avustushakemusten ja selvitysten sekä yhteiskehittämisen avulla.
Tuloksellisuuskatsaus koostuu kuudesta eri osa-alueesta.
Siirry edelliseen (Omaisjärjestöt – Toiminta ja tuotokset)
Siirry Tuloksellisuuskatsaus 2021 pääsivulle