Monialajärjestöt ja hyvinvoinnin ja kuntoutuksen kehittämisjärjestöt: Tavoitetut kohderyhmät
Tuloksellisuusraporttien mukaan avustuskohteiden toiminta tavoitti vuoden 2021 aikana yhteensä noin 8,2 miljoonaa ihmistä. Lukuun sisältyy sekä kasvokkain kohdattujen että verkon ja median kautta tavoitettujen määriä.
Sekä monialajärjestöt että hyvinvoinnin ja kuntouttamisen kehittämisjärjestöt tavoittivat toiminnan kohderyhmänsä määrällisesti pääosin hyvin tai riittävästi.
Järjestöjen toiminta kohdistui useimmiten hyvin tai riittävästi hakemuksella kuvattuihin kohderyhmiin. Toiminnan kohdistuminen arvioitiin riittäväksi tai heikoksi, jos avustuskohteen tuloksellisuusraportissa kohderyhmiä ei eritelty samalla tarkkuudella kuin hakemuksissa, jolloin tavoitettujen kohderyhmien kuvaus jäi ylätasoiseksi.
Koronavirustilanne vaikeutti kohderyhmien tavoittamissa useassa avustuskohteessa vuoden 2021 aikana. Toisaalta osassa toiminnoista oli jo vuoden 2020 aikana järjestetty toimintaa uudelleen, jolloin koronarajoituksista huolimatta toiminta saavutti suunniteltua suuremman osallistujamäärän.
Monialajärjestöt: tavoitetut kohderyhmät hakemuksissa ja raporteilla
Sekä hyvinvoinnin ja kuntoutuksen kehittämisjärjestöjen että monialajärjestöjen tuloksellisuusraporteissa tavoitettujen kohderyhmien lukumäärä oli selvästi suurempi kuin hakemuksissa oli arvioitu. Etenkin verkkovälitteisen viestinnän ja edunvalvontatoiminnan kohdalla raportoitiin hakemuksissa arvioituja suurempia kohtaamismääriä. Kasvokkaisten kohtaamistoimintojen kuten ryhmätoiminnan ja yksilöllisen tuen keinoin tavoitettujen kohderyhmien kohdalla hakemuksilla arvioitujen ja raportoitujen kohtaamisten lukumäärä ei vaihdellut niin suuresti.
Moni avustuskohde raportoi tavoittaneensa etätoiminnaksi muunnetulla toiminnalla suurempia määriä ihmisiä kuin perinteisellä kasvokkaisella toiminnalla (esim. puhelimitse toteutettu tuki ikääntyneille tai koulutukset ammattilaisille). Koronarajoitukset vaikuttivat osaltaan siihen, että kaikkea toimintaa, esimerkiksi ryhmätoimintaa, ei voitu järjestää aiotussa laajuudessa tai suunnitellulla tavalla. Monissa tapauksissa toimintaa kyettiin kuitenkin järjestämään jollain tavalla etävälineillä.
Hyvinvoinnin ja kuntoutuksen kehittämisjärjestöt: tavoitetut kohderyhmät hakemuksissa ja raporteilla
Monialajärjestöissä ja hyvinvoinnin ja kuntoutuksen kehittämisjärjestöissä ikä- ja sukupuolijakauman mukaisesti raportoituja toimintaan osallistuneita ihmisiä oli yhteensä 61 160. Ikä- ja sukupuolijakaumatietojen ilmoittaminen raporteilla on vapaaehtoista.
Niissä avustuskohteissa, jotka raportoivat tietoja tavoitettujen kohderyhmien iästä ja sukupuolesta, toiminnan kohderyhmä oli suurimmaksi osaksi naisia, ja iältään pääosin 30–63 vuoden välillä. Toiseksi suurimpana tavoitettuna ikäryhmänä esille nousivat 63–79 vuotiaat ja kolmanneksi suurimpana 18–29 vuotiaat nuoret.
Erityisesti monialajärjestöjen kohteissa näkyy kohderyhmän ikäjakaumassa se, että sama järjestö ja jopa sama avustuskohde järjestää usein lähtökohdiltaan samankaltaista toimintaa samantapaisilla keinoilla eri-ikäisille kohderyhmille. Avustuskohteet saattavat kuitenkin muuten olla toiminnan kohderyhmän osalta hyvinkin kaukana toisistaan. Joissain kohderyhmänä ovat esimerkiksi vain yhden sukupuolen edustajat tai vastaavasti vain alle kouluikäiset lapset.
Merkittävimpiä kohderyhmän tavoittamista edistäneitä tekijöitä olivat raporttien perusteella hyvät verkostot, onnistuneet viestintäkumppanuudet, etätyö ja etätoimintaan siirtyminen koronatilanteeseen liittyvien rajoitusten sitä vaatiessa sekä kieli- ja kulttuuritulkkauksen mahdollistaminen kohderyhmän sellaista tarvitessa.
Verkostotoiminta näyttäytyi avustuskohteiden toiminnassa monin tavoin. Osalle tärkeimmän verkoston muodostivat toiset järjestötoimijat, seurakunnat, viranomaiset, vastaanottokeskukset ja neljännen sektorin toimijat. Näissä toiminnoissa oli usein kyse asiakkaan ohjaamisessa toimintaan tai toiminnasta eteenpäin. Osassa avustuskohteita toiminnan kohderyhmän tavoittamista edistivät erityisesti viestinnälliset verkostot: hyvät mediasuhteet, yhteydet eri viestintäkanaviin (erityisesti sosiaalisen median kanavat) sekä yhteydet kouluihin ja oppilaitoksiin raportoitiin erityisinä kohderyhmän tavoittamista edistäneinä tekijöinä. Viestintäverkostojen kautta kohderyhmä sai kuulla palvelujen olemassaolosta tai kohderyhmää päästiin tapaamaan erilaisissa tilaisuuksissa.
Viestinnälliset verkostot nousivat tärkeiksi kohderyhmän tavoittamista edistäneiksi tekijöiksi erityisesti kehittämisvaiheessa olevissa avustuskohteissa ja avustuskohteissa, jotka pyrkivät muuttamaan toimintansa painopistettä, kohderyhmää tai toimintatapaa.
Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten ryhmien kanssa toimivat raportoivat kohderyhmien tavoittamista edistäneenä tekijänä yhteistyön, jota tehtiin muun muassa tulkkauspalveluja tarjoavien toimijoiden ja kieliyhteisöjen, seurakuntien, yhdyskuntien ja neljännen sektorin toimijoiden kanssa.
Koronavirustilanne loi järjestöille tarpeen keksiä erilaisia tapoja tehdä alkuperäisten tavoitteiden mukaista toimintaa uusilla tavoittamisen keinoilla. Joidenkin kohderyhmien kohdalla tavoittaminen onnistui ainakin osittain, jolloin järjestöille kehittyi myös uudenlaisia työskentelytapoja.
Koulutusten, webinaarien ja luentojen toteuttaminen verkossa lisäsi erityisesti tavoitettujen ammattilaisten määrää. Kohtaaminen verkossa toimi erityisesti ammattilaisille suunnatussa toiminnassa.
Kohderyhmien tavoittamista estäneinä tekijöinä tuloksellisuusraporteissa korostui koronavirustilanne ja siihen liittyneet kohtaamisrajoitukset. Osaa suunnitelluista toiminnoista ei voitu järjestää aiotulla tavalla, tai suunnitellussa laajuudessa. Samaan aikaan erityisesti vanhemmissa ikäryhmissä koronatilanteen aiheuttama arkuus kaikkia tapaamisia kohtaan aiheutti kävijäkatoa, jonka arvioidaan saattavan jäädä joidenkin ryhmien osalta pysyväksi vaikka koronaan liittyvät rajoitukset poistuisivat.
Osallistumisen mahdollistaminen etäyhteyksin onnistui vain sellaisten kohderyhmien osalta, joilla oli etäosallistumiseen tarvittavat riittävät digitaidot ja –välineet. Osaa kohderyhmistä ei tavoitettu edes puhelimella. Erityisesti arjenhallinnan ongelmista tai muisti- tai mielenterveysongelmista kärsivien ikäihmisten tavoittaminen vaikeutui.
Myös kohderyhmään kuuluvien heikot digitaidot tai elämänhallinnan haasteet, kuten mielenterveyden ongelmat, päihdeongelmat tai kehitysvammat nousivat myös esiin etätavoittamista hankaloittaneina tekijöinä.
STEAn arvio monialajärjestöjen ja hyvinvoinnin ja kuntoutuksen kehittämisjärjestöjen toiminnan kohdentumisesta tavoiteltuun kohderyhmään
STEAn arvio monialajärjestöjen ja hyvinvoinnin ja kuntoutuksen kehittämisjärjestöjen toiminnan tavoittavuudesta
Tuloksellisuuskatsaus koostuu kuudesta eri osa-alueesta.
Siirry seuraavaan (Toiminta ja tuotokset)