Ensi- ja turvakodit ja sosiaalisen hyvinvoinnin järjestöt: Toiminta ja tuotokset
Sekä ensi- ja turvakotien että sosiaalisen hyvinvoinnin järjestöjen toimintamuodoissa painottui yksilöllinen neuvonta tai tuki. Yksilöllisen neuvonnan ja tuen kohderyhmien osalta esille nousivat muun muassa lähisuhdeväkivallan uhrien ja tekijöiden, seksialan työntekijöiden tai päihteitä käyttävien, pienten lasten äitien erityisen vaativaa tukea ja/tai vahvaa yksityisyyttä edellyttävät tilanteet. Ryhmätoiminnan määrä oli vähäisempi mm. koronaan liittyvien rajoitusten takia.
Toiminnan tuloksellisuuden näkökulmasta toimintamuodoissa korostuivat ryhmätoiminta, yksilöneuvonta ja yksilökäynnit sekä verkostotoiminta. Muu toiminta -osioon sisältyy muun muassa yleisötapahtumia, tapaamisia eri verkostoissa, toiminnan kehittämistä, materiaalien tuottamista, kyselyjen tekemistä sekä eri järjestö- ja viranomaistoimijoiden yhteistyön koordinoimista.
Toimintojen ja tuotosten jakaantuminen
Toimintojen ja tuotosten määrä
Kohtaamiskertojen määrä
Kohtaamiskertojen jakautuminen
Miten toiminta on tukenut tulosten saavuttamista
Ensi- ja turvakotien ja sosiaalisen hyvinvoinnin järjestöjen toiminta on STEAn arvion mukaan tukenut aiottujen tulosten aikaansaamista pääsääntöisesti hyvin tai riittävästi.
Ensi- ja turvakotien liiton jäsenjärjestöjen toiminnan tuloksellisuutta on edistänyt se, että liittoon kuuluvien toimijoiden toimintamallit ovat yhtenäisiä, vakiintuneita ja selkeitä, ja niiden laatua varmistetaan muun muassa auditoinneilla.
Toiminnan tuloksellisuus arvioitiin heikoksi silloin, kun tavoitteiden toteutumisen kannalta olennaisesta toiminnasta ei ollut tuloksellisuusraportilla riittävästi tietoa tai toteutunut toiminta oli selvästi avustushakemuksella suunniteltua suppeampaa.
Toiminnan tuloksellisuutta edistäneinä tekijöitä olivat erityisesti:
- hyvä verkostoituminen muiden toimijoiden kanssa, jotka ohjasivat toimintaan asiakkaita.
- toiminnan hyvä organisointi, strateginen suunnittelu ja työsuunnitelmat
- etätyön käyttöönotto ja sähköisten välineiden käyttö mahdollistivat toiminnan laajentamista. (Webinaareissa osallistujilta saatiin kuitenkin usein niukasti palautetta ja todennettua tietoa niiden tuloksista.)
- henkilökunnan osaaminen ja ammattitaito.
- pidemmällä aikavälillä kehitetyt toiminnan sisällöt ja toimintamallit.
- toiminnan kohdesisältöä koskevan tietoisuuden lisääntyminen, jolloin useampi ihminen osaa ja toisaalta uskaltaa hakeutua tuen piiriin
Toiminnan tulosten aikaansaamista vaikeutti tai esti vuoden 2021 aikana eniten koronatilanne. Koronan takia ryhmätoimintoja, yleisötilaisuuksia, koulutuksia ja yhteistyöverkostojen tapaamisia peruuntui. Peruuntuneiden verkostotapaamisten takia esimerkiksi kaikki yhteistyökumppanit eivät tunteneet toimintaa riittävän hyvin ohjatakseen siihen asiakkaita. Koronatilanteeseen luodut etätoimintatavat eivät aina vastanneet kohderyhmien tarpeita, ja toiminnasta jäi pois ihmisiä tai he osallistuivat vähemmän kuin lähitoiminnassa, tai heille ei pystytty tarjoamaan tukea, koska he eivät esimerkiksi voineet puhua aroista asioista kotonaan.
Koronarajoitukset ja sosiaalinen eristäytyminen aiheuttivat myös muun muassa lähisuhdeväkivallan lisääntymistä ja henkirikoksia, minkä vuoksi järjestöjen resurssit eivät riittäneet vastaamaan kaikkiin kohderyhmän tarpeisiin. Myös kohderyhmän sitoutuminen pitkiin prosesseihin vähentyi koronan aiheuttaman epävarmuuden ja turvattomuuden tunteen vuoksi. Useammassa tuloksellisuusraportissa mainittiin myös henkilöstövaihdokset tai pitkät sairauspoissaolot tekijöinä, jotka vaikeuttivat toiminnan ja tulosten saavuttamista aikataulussa. Riski yllättäviin henkilövaihdoksiin toi esiin tarpeen korostaa toiminnan järjestelmällistä dokumentointia ja suunnittelua .
Ensi- ja turvakotien ja sosiaalisen hyvinvoinnin järjestöjen yleisavustuksilla rahoitettu toiminta
Ensi- ja turvakodeilla oli kolme yleisavustusta ja sosiaalisen hyvinvoinnin järjestöillä kuusi. Yleisavustusten avustusmäärä oli vuonna 2021 yhteensä 2 724 144 euroa. Suurin myönnetty yleisavustus oli 817 000 euroa, pienin 161 862 euroa.
Yleisavustuksia on käytetty järjestöjen yleishallintoon, viestintään ja vaikuttamis- ja edunvalvontatyöhön sekä jonkin verran suoraan järjestöjen omiin kohderyhmiin suuntautuvaan vertaisryhmätoimintaan ja tapahtumien, vapaaehtoistoiminnan, webinaarien ja koulutusten järjestämiseen. Vaikuttamis- ja edunvalvontatyö on kohdistunut päättäjiin ja muihin vaikuttajiin. Viestintä- ja mediatyöllä on lisätty tietoa esimerkiksi seksuaalirikoksista, lähisuhdeväkivallasta, seksuaalisuudesta, seksi- ja erotiikka-alan työntekijöiden oikeuksista ja järjestöjen omille kohderyhmilleen tarjoamista tukimahdollisuuksista sekä markkinoitu järjestön toimintaa toiminnan ensisijaisille kohderyhmille, päättäjille ja muille järjestöille. Ensi- ja turvakotien liitto on yleisavustuksella myös tukenut ja koordinoinut jäsenjärjestöjensä työtä ja markkinoinut sitä kohderyhmille. Kolme kahdeksasta järjestöstä on toteuttanut yleisavustuksella myös puhelin- ja chat-neuvontaa.
Yleisavustuksilla rahoitetun toiminnan kohderyhminä ovat olleet esimerkiksi vapaaehtoiset, opiskelijat ja oma työyhteisö, jota avustuksella on pidetty yllä ja kehitetty.
Kun yleisavustuksilla on tehty suoraan järjestön kohderyhmään kohdistuvaa työtä (neuvontaa, vertaisryhmätoimintaa, yksilöllistä tukea), toiminnan tuloksia on myös raportoitu kuten hanketoiminnasta ja kohdennetulla yleisavustuksella rahoitetusta toiminnasta. Vaikuttamistoiminnan tavoitteet ja suunnitellut toiminnan tulokset on kuitenkin usein kuvattu varsin yleisellä tasolla, jolloin toiminnan tuloksellisuuskaan ei ole arvioitavissa.
STEAn arvio: onko toiminta tukenut aiottujen tulosten aikaansaamista
Ensi- ja turvakodit
Sosiaalisen hyvinvoinnin järjestöt
Tuloksellisuuskatsaus koostuu kuudesta eri osa-alueesta.