Ensi- ja turvakodit ja sosiaalisen hyvinvoinnin järjestöt: Toiminnan resurssit
Sisällysluettelo
Toiminnan resursseina arvioinnissa huomioidaan avustusten euromäärä, avustuskohteiden määrä, toimintaan osallistuneiden vapaaehtoisten määrä ja toiminnan yhteistyökumppanit.
Ensi- ja turvakotien ja sosiaalisen hyvinvoinnin järjestöjen kokonaisuuteen kuului 104 avustuskohdetta, joiden yhteenlaskettu avustusten määrä vuonna 2021 oli noin 20,7 miljoonaa euroa.
Avustusmäärä ja avustuskohteet
Ensi- ja turvakodit
Arvioitujen avustuskohteiden määrä
Sosiaalisen hyvinvoinnin järjestöt
Vapaaehtoistoiminta
Ensi- ja turvakotien ja sosiaalisen hyvinvoinnin järjestöjen toimintaan osallistui vuoden 2021 aikana yhteensä 2034 vapaaehtoistoimijaa (vuosiselvitykset 2021).
Ensi- ja turvakodeissa 248 vapaaehtoista toimi doula-synnytysvalmentajina. Vapaaehtoisia oli jonkin verran mukana myös väkivaltatyössä kokemusasiantuntijoina, tukihenkilöinä sekä yksittäisissä kohteissa puhelin- ja chat-neuvonnassa, vertaisryhmien vetäjinä ja lastenhoitajina.
Muutamassa järjestössä vapaaehtoisia toimi myös kehittämistehtävissä ja tapahtumien järjestämistehtävissä tai muissa avustavissa tehtävissä. Kahdessa avustuskohteessa vapaaehtoisia toimi niin sanottuina varaukkeina ja -mummeina sekä seitsemässä mies- ja aikuiskavereina lapsille.
Sosiaalisen hyvinvoinnin järjestöissä vapaaehtoiset toimivat vertaisryhmien ohjaajina ja kokemusasiantuntijoina, puhelin- ja chat-päivystäjinä sekä puhujina tilaisuuksissa, webinaareissa ja podcasteissa.
Yhteistyökumppanit
Kaikkien arvioitujen avustuskohteiden toiminnassa oli mukana yhteistyökumppaneita. Yhteistyökumppaneiden yhteenlaskettu määrä oli 818.
Tuloksellisuusraporteilla ilmoitettavien yhteistyökumppaneiden lukumäärä oli rajattu kymmeneen. Raportissa pyydettiin ilmoittamaan vain avustuskohteen toiminnan kannalta keskeisimmät yhteistyökumppanit.
Ensi- ja turvakotien lähisuhdeväkivaltatyössä tärkeimpiä yhteistyökumppaneita olivat kuntien sosiaalityö ja sairaanhoitopiirit, jotka ohjasivat paljon asiakkaita järjestöjen työhön, samoin kuin poliisi ja Rikosuhripäivystys. Myös sovittelutoimistot oli mainittu joissakin raporteissa.
Ensi- ja turvakotien toiminnassa keskeisin yhteistyön muoto oli asiakasohjaus. Eroauttamisessa ja vauvaperheiden tuessa seurakunnat ja kunnat ohjasivat ensi- ja turvakotien toimintaan asiakkaita. Asiakkaita ohjattiin myös järjestön sisällä toiminnoista toiseen. Asiakkaiden palvelupolkujen suunnittelussa ja toteuttamisessa oli yleensä mukana eri sektoreiden yhteistyökumppaneiden verkosto, jossa korostuu kuntien, sairaanhoitopiirien, poliisin ja rikosuhripäivystyksen rooli.
Sosiaalisen hyvinvoinnin järjestöt tekivät käytännön yhteistyötä ja asiakasohjausta muun muassa paikallisten mielenterveysjärjestöjen kanssa. Järjestöille ohjattiin asiakkaita myös erityisesti sairaanhoitopiireistä, poliisilta ja Rikosuhripäivystyksestä. Sosiaalisen hyvinvoinnin järjestöt tekivät myös viestintäyhteistyötä muiden järjestöjen sekä korkeakoulujen, THL:n ja muun muassa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn kanssa.
Avustuskohteissa on tyypillisesti useita järjestöjä yhteistyökumppaneina. Järjestöjen roolin merkitys vaihtelee avustuskohteittain yhdessä jaetusta hankkeesta ohjausryhmäjäsenyyksiin ja asiantuntijuuden vaihtoon.
Tuloksellisuuskatsaus koostuu kuudesta eri osa-alueesta.