Aistivammajärjestöt: Toiminta ja tuotokset

Tuloksellisuusraportilla raportoitava toiminta on jaettu kuuteen toimintamuotoon: neuvonta tai yksilöllinen tuki, ryhmätoiminta, koulutus, viestintä, edunvalvonta ja vaikuttaminen sekä ”muu toiminta”. Aistivammajärjestöjen toimintamuodoissa määrällisesti eniten toimintoja ja tuotoksia oli kategoriassa ”muu toiminta”. Tässä kategoriassa raportoituja toimintoja olivat muun muassa näkövammaisten Luetus-julkaisujen käyttömäärät, äänilehtien toimittaminen CDr-kopioina ja kuurojen ja kuulovammaisten tekstipuhelinpalvelun käyttömäärät.

Muita aistivammajärjestöjen toimintamuodoissa painottuvia toimintamuotoja olivat viestintä sekä neuvonta ja yksilöllinen tuki. Määrällisesti eniten kohtaamiskertoja oli viestintä-kategoriassa. Yhden avustuskohteen mediatiedotteiden jakelumäärä nosti viestinnän kohtaamiskertojen määrän korkeaksi suhteessa muihin toimintoihin.

Toimintojen ja tuotosten jakaantuminen

Toimintojen ja tuotosten määrä

Kohtaamiskertojen määrä

Kohtaamiskertojen jakautuminen

Miten toiminta on tukenut tulosten saavuttamista

Lähes kaikissa aistivammajärjestöjen avustuskohteissa toiminta ja tuotokset tukivat suunniteltujen tulosten aikaansaamista hyvin tai riittävästi.

Erityisesti matalan kynnyksen ryhmätoiminta ja vertaiskohtaamiset sekä henkilökohtainen neuvonta ja tukipuhelut edistivät tulosten saavuttamista. Myös ohjaus palveluiden saamiseksi ja yhteistyöneuvottelut työnantajan tai oppilaitoksen kanssa sekä tietotukitoiminta kotikäynnein ja etäohjauksina mainittiin tulosten aikaansaamista edistävinä toimintoina. Muita tulosten aikaansaamista edistäviä toimintoja olivat muun muassa vertaisperhekurssit ja kohderyhmille tarjottu yksilöllinen työelämävalmennus.

Toiminnan tuloksellisuutta edistäneitä tekijöitä olivat muun muassa seuraavat:

• vakiintunut toiminta, johon kohderyhmän helppo osallistua
• työyhteisön innostunut ilmapiiri, sitoutuneet työntekijät ja vapaaehtoiset
• työntekijöiden hyvä viittomakielen taito
• verkostot kuurojen yhteisöissä ja kuurojen kulttuurin tuntemus
• aktiivinen yhteydenpito jäseniin
• Näkövammaisten liiton koulutus ja tuki alueille
• puhuvat äänilaitteet, älypuhelimet, lukulaitteet ja lukuohjelmat ovat mahdollistaneet tiedon välittämistä
• järjestöjen ketteryys muokata toimintaa pandemiatilanteissa
• etäyhteydet edistivät toimintaa, kun välimatkat eivät olleet esteenä osallistumiselle
• kohderyhmän ja vapaaehtoisten digitaitojen kehittyminen edistivät yhteydenpitoa
• toiminnan omavastuuosuudet oli pyritty pitämään pieninä yhdistyksen tuella, jolloin osallistumiseen olisi matalampi kynnys
• työvalmentajat tunsivat asiakkaansa ja verkostot yrityksiin

Koronatilanteen takia kurssi- ja leirimuotoiseen toimintaan ei aina saatu toivotusti osallistujia, minkä takia joitakin toimintoja jouduttiin peruuttamaan tai siirtämään. Korona vaikutti myös muihin toimintoihin vuoden 2021 aikana. Toimintojen siirtyminen verkkoon toi osalle kohderyhmistä haasteita. Esimerkiksi tuntoaistiin perustuva viestintä ei onnistunut etänä ja kasvomaskit vaikeuttivat kommunikaatiota kuulovammaisten kanssa.

Myös kohderyhmän puutteelliset tietotekniset taidot hankaloittivat etätoimintaan osallistumista. Koronan takia verkostoituminen erityisesti valtakunnan tasolla vaikeutui. Kohderyhmän mukaantulo toimintaan vaikeutui, koska läsnä-tapaamisia ei aina voitu järjestää.

Muita toiminnan tuloksellisuutta estäneitä tekijöitä olivat muun muassa Ikäihmisten liikkumisen ja toimintakyvyn haasteet ja pula vapaaehtoisista kerhonvetäjistä. Haasteena oli myös se, että kaikissa kunnissa ei ole ollut saatavilla sopivia esteettömiä tiloja tapaamisille.

Aistivammajärjestöjen yleisavustuksilla rahoitettu toiminta

Yleisavustusta sai vuonna 2021 yhdeksän aistivammajärjestöä, yhteensä noin 4,1 miljoonaa euroa. Aistivammajärjestöjen yleisavustuksella rahoitetun toiminnan kohderyhmiä olivat tyypillisesti jäsenyhdistysten työntekijät ja luottamushenkilöt, viranomaiset ja päättäjät sekä jäsenyhdistysten jäsenet. Yleisavustukset kohdentuivat osin järjestöjen sisäisiin toimintoihin, kuten hallintoon, taloushallintoon, johtamiseen ja jäsenpalveluihin. Yleisavustuksilla on mahdollistettu esimerkiksi jäsenjärjestöille koulutusta ja neuvontaa muun muassa esteettömyyteen, saavutettavuuteen, yhdistyshallintoon ja jäsenpalveluiden käytäntöihin liittyen.

Yleisavustuksilla rahoitetuissa toiminnoissa on myös tarjottu ulkopuolisille kohderyhmille esteettömyysneuvontaa, yksilöllistä neuvontaa ja tulkkausta sekä tuotettu saavutettavaa aineistoa eri formaateissa (mm. äänimateriaalina, pistekirjoituksena ja viittomakielellä). Järjestöt ovat myös vaikuttaneet esimerkiksi yhdenvertaisuuteen, saavutettavuuteen ja liikkumiseen liittyviin ratkaisuihin (kuten joukkoliikenne ja taksikyydit) ja järjestöjen edustajat ovat olleet kuultavina eri päätöksentekoelimissä. Konkreettisina edunvalvonnan tuloksina raportoidaan muun muassa, että järjestö oli vaikuttamassa siihen, että taksimatkat koronarokotukseen tulivat KELA-korvattaviksi ja että järjestöjen palvelutoiminta saatiin koronatuen piiriin.

Jäsenjärjestöavustuksilla rahoitettu toiminta

Jäsenjärjestöavustusta sai vuonna 2021 viisi aistivammajärjestöä, yhteensä 188 170 euroa. Avustusta delegoitiin näiden järjestöjen kautta yhteensä sadalle jäsenjärjestölle. Jäsenjärjestöavustuksilla muun muassa järjestettiin saavutettavia kulttuuri- ja liikuntatapahtumia ja retkiä, toteutettiin luento- ja koulutustilaisuuksia, kursseja ja vertaistukitilaisuuksia. Jäsenjärjestöavustuksilla myös muun muassa kehitettiin yhdistysten toimintaa ja järjestettiin kuuloneuvontaa vapaaehtoisten toteuttamana pienryhmissä, kotikäynnein tai puhelimitse sekä edistettiin kuuloon ja hyvään ääniympäristöön liittyviä teemoja viestinnällä ja koulutuksin.

STEAn arvio: onko toiminta tukenut aiottujen tulosten aikaansaamista

Tuloksellisuuskatsaus koostuu kuudesta eri osa-alueesta.

Siirry seuraavaan (Aistivammajärjestöt – STEAn arvio tuloksista ja keskeiset havainnot)

Siirry edelliseen (Aistivammajärjestöt – Tavoitetut kohderyhmät)