Järjestöjen yhteisjärjestöt ja asukasyhdistykset: Toiminta ja tuotokset

Järjestöjen yhteisjärjestöjen ja asukasyhdistysten toimintamuodoissa painottuivat viestintä sekä neuvonta ja yksilöllinen tuki.

Neuvonnan ja yksilöllisen tuen toiminnan määristä suurin osa tulee kohtaamisista sairaaloissa OLKA-toimintojen yhteydessä. Merkittäviä kohtaamismääriä raportoitiin myös järjestötalojen yhteydessä tapahtuvista kohtaamisista, kuten koulutuksista ja ryhmätoiminnoista. Näitä tilaisuuksia ovat tuottaneet järjestöjen itsensä lisäksi myös heidän tilojaan hyödyntäneet muut toimijat.

Toimintojen ja tuotosten jakaantuminen

Neuvonta tai yksilöllinen tuki 49%, Muu toiminta 22%, Ryhmätoiminta 21%, Edunvalvonta ja vaikuttaminen 6%, Koulutus 2% — Tuloksellisuusraporteilla toiminnot ja tuotokset jaetaan kuuteen eri luokkaan. Raportoiduissa toimintojen ja tuotosten määrissä korostuivat viestintätoimenpiteiden määrät, mutta koska raportoijat olivat noudattaneet tuloksellisuusraportoinnin ohjeita eri lailla, on kuviosta poistettu viestintään liittyvät lukumäärät. Viestinnällisissä toiminnoissa tavoitettujen lukumäärissä korostuvat muutamien avustuskohteiden raportoimat erilaiset some- ja verkkosisältöjen määrät.

Toimintojen ja tuotosten määrä

Neuvonta ja yksilöllinen tuki 34001, Muu toiminta 15215, Ryhmätoiminta 14395, Edunvalvonta ja vaikuttaminen 4364, Koulutus 1501 — Tuloksellisuusraporteilla ilmoitettujen toimintojen ja tuotosten yhteenlaskettu lukumäärä.

Kohtaamiskertojen määrä

Neuvonta ja yksilöllinen tuki 247169, Muu toiminta 146143, Viestintä 137367, Ryhmätoiminta 80736, Edunvalvonta ja vaikuttaminen 59934, Koulutus 21844 — Eri toimintaluokissa raportoidut kohtaamiskerrat vuoden 2022 aikana. Kohtaamisiin sisältyy myös erilaisia verkkovälitteisiä kohtaamisia ja verkkopalveluiden käyttäjien/kävijöiden lukumääriä.

Kohtaamiskertojen jakautuminen

Miten toiminta on tukenut tulosten saavuttamista

STEAn arvion mukaan avustuskohteiden toiminta ja tuotokset tukivat suunniteltujen tulosten aikaansaamista pääsääntöisesti riittävästi tai hyvin. Tuloksellisimpia toimintamuotoja järjestöjen jäsenjärjestöille olivat raporttien perusteella muun muassa seuraavat

osaamista lisäävät koulutukset
verkostoitumisen tukeminen
ryhmätoiminta (ammattilaisten, vapaaehtoisten ja vertaisvoimin toteutettu)
järjestöjen ja yksilöiden tuki esimerkiksi digiasioissa

Tuloksia on saavutettu myös vapaaehtoisten ja vertaisohjaajien koulutuksissa sekä kokemusasiantuntijatoiminnassa, johon on sisältynyt koulutuksen lisäksi muuta tukea ja työnohjausta.

Toimintojen tuloksellisuutta kaikilla toiminnan osa-alueilla edistäneitä tekijöitä olivat

hyvä verkostoyhteistyö muiden paikallisten yhdistystoimijoiden kanssa
onnistunut yhteistyö kuntien ja paikallisten viranomaisten kanssa
onnistunut yhteistyö hyvinvointialueen kanssa
onnistunut yhteistyö ministeriöiden ja kansallisten viranomaisten, tutkimuslaitosten, keskusliittojen ja kansanvälisten verkostojen kanssa

Kohderyhmien tavoittamista ja toiminnan tuloksellisuutta olivat raporttien perusteella haitanneet

järjestöjen henkilöstövaihdokset ja sopivan henkilöstön puute
muodostuvien uusien hyvinvointialueiden toiminnan ja rakenteiden vakiintumattomuus
prosessi, jolla toimijat pääsivät mukaan niihin pöytiin joissa muodostuvien hyvinvointialueiden palveluista ja rakenteista keskusteltiin, vaihteli. Joillekin toimijoille mukaan pääseminen oli haasteellista.
koronatilanteen aiheuttaman kiireen ja hoitajatilanteen kiristymisen raportoitiin vaikeuttaneen järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä sairaaloissa, erityisesti OLKA-toiminnan osalta yhteistyö ei aina välttämättä toiminut hyvin, koska sairaalan henkilöstöllä tai yhteishenkilöillä ei ollut resursseja järjestöyhteistyön kehittämiseen.
koronasulkujen ja -rajoitusten jälkeinen ”apatia” paikallisyhdistysten toiminnassa – raporttien perusteella osassa yhdistyksien jäsenyhdistyksistä kärsittiin väsymyksestä toiminnan pyörittämiseen. Epidemian rajoitteet olivat muuttaneet toimintatapoja, oli jouduttu opettelemaan paljon uutta ja osalla yhdistyksistä perustoimintaan aiemmin sitoutuneet vapaaehtoiset ja kohderyhmiin kuuluvat eivät enää tulleet aiemmin totutulla tavalla mukaan toimintaan.

Järjestöjen yhteisjärjestöjen ja asukasyhdistysten yleisavustuksilla rahoitettu toiminta

Järjestöjen yhteisjärjestöjen ja asukasyhdistysten kokonaisuudessa oli viisi yleisavustuskohdetta. Yleisavustuksia käytettiin sekä järjestöjen hallinnon kustannuksiin että ulkoisille kohderyhmille suunnattuihin toimintoihin. Yleisavustuksella rahoitettu hallinnollinen toiminta tuki järjestön muiden avustuskohteiden toimintaedellytyksiä.

Yleisavustuksilla rahoitettuun järjestön ulkoisille kohderyhmille suunnattuun toimintaan sisältyi muun muassa seuraavia tuloksellisia toimintoja:

verkostojen ja yhteistyörakenteiden luominen ja ylläpito
näkyvyyden saaminen järjestön tuottamille palveluille, tempauksille ja kampanjoille
yhteistyön rakentuminen hyvinvointialueen kanssa, mukaan pääsy hyvinvointialueen toimintaan, toimintasuunnitelmien laatimiseen sekä järjestötyön näkyväksi tekemiseen paikallisella tasolla.

Toiminnoilla pyrittiin pääsääntöisesti vaikuttamaan järjestöjen toiminnan parempaan tunnettuuteen ja/tai rahoituksen jatkuvuuteen. Osassa yleisavustuksilla rahoitetuista toiminnoista oli havaittavissa päällekkäisyyttä järjestön muiden toimintojen kanssa.