Järjestöluokat

Aistivammajärjestöt-järjestöluokka kattaa suomen- ja ruotsinkieliset näkö-, kuulo- ja kuulonäkövammaisten keskus- ja aluejärjestöt sekä järjestöluokkaan kuuluvat valtakunnalliset vammakohtaiset järjestöt. Sekä näkövammaisille lapsille että kuulovammaisille lapsille on lisäksi omat järjestönsä.

Asukasyhdistysten järjestöluokkaan kuuluville yhdistyksille (neljä avustuksen saajaa) on tyypillistä, että toiminta kohdentuu laajalle kohderyhmälle (alueen asukkaat), mutta yksittäisissä toiminnoissa voivat korostua myös erityisryhmät, kuten ikääntyneet, syrjäytymisvaarassa olevat tai lapsiperheet.

Eläkeläisjärjestöt-luokkaan kuuluvat valtakunnallisista toimijoista Eläkeliitto, Eläkeläiset, Eläkkeensaajien keskusliitto, Kansallinen senioriliitto, Krelli kristilliset eläkeläiset ja Svenska Pensionärsförbundet. Avustukset kohdistuvat keskusjärjestöjen perustoimintaan, jäsenjärjestöjen tukemiseen jäsenjärjestöavustuksilla sekä toiminnassa mukana olevien vapaaehtoisten tukemiseen ja koulutukseen ja vapaaehtoistoiminnan koordinointiin.

Ensi- ja turvakodit -järjestöluokkaan kuuluvat Ensi- ja turvakotien liitto ry ja sen jäsenyhdistyksiä. Ensi- ja turvakotien liitto on valtakunnallinen lapsi- ja perhejärjestö, joka auttaa vaikeissa ja turvattomissa oloissa eläviä lapsia ja perheitä sekä tekee perheväkivaltaa ehkäisevää työtä. STEA-avustuksilla rahoitettu toiminta kohdistuu pääasiallisesti perheiden tukemiseen vauva- ja pikkulapsivaiheessa, perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyöhön ja muihin avokriisipalveluihin, eroauttamiseen sekä päihteitä käyttävien pienten lasten äitien ja odottavien äitien avopalveluihin.

Hyvinvoinnin ja kuntoutuksen kehittämisjärjestöjen järjestöluokkaan kuuluu kaksi avustuksen saajaa. STEA-avustukset kohdistuvat säätiöiden kehittämis- ja vaikuttamistoimintaan, STEA-avustuksilla ei rahoiteta kuntoutustoimintaa.

Iho-, allergia- ja hengitysjärjestöt -luokassa on seitsemän avustuksensaajaa, joista viisi on valtakunnallisia toimijoita. Teemakokonaisuuksia ovat mm. allergiatiedotus ja neuvonta, nikotiinituotteiden käytön ennaltaehkäisy ja lopettaminen (Hengitysliitto ja Filha), sisäilmaongelmat (Hengitysliitto ja Asumisterveysliitto Aste) sekä vertaistukea korostavat internaatti-, avo- ja verkkokurssit sairastuneille (Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry ja Psoriasisliitto ry). Suurin osa kohderyhmästä on hengityselinten sairauksista tai ihon ja ihonalaiskudoksen sairauksista kärsiviä henkilöitä.

Ikääntyneiden asumis- ja palvelujärjestöt –järjestöluokkaan kuuluu ikääntyneiden parissa toimivia järjestöjä, joiden toiminnan tarkoituksena on ikääntyneiden asumisedellytysten edistäminen tai joilla on järjestölähtöisen toiminnan lisäksi palvelutoimintaa. Suurin osa järjestöistä on paikallisia tai alueellisia toimijoita ja toiminnassa tehdään myös jalkautuvaa työtä. Valtakunnallisia toimijoita ovat Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ja Vanhustyön keskusliitto. Näiden toimijoiden avustuskohteissa korostuu valtakunnallinen kehittämis- ja koordinointitoiminta.

Invalidijärjestöt-järjestöluokkaan kuuluu Invalidiliitto, ja muita erilaisten toimintarajoitteista kärsivien kohderyhmien kanssa toimivia järjestöjä. Invalidijärjestöjen toiminnan kohderyhmää ovat sekä syntymästä saakka fyysisesti vammautuneet ja myöhemmällä iällä tapaturmaisesti, sairauden takia tai potilasvahingon takia fyysisesti vammautuneet (narkolepsia, aivovamma, polio). Lisäksi toimijoilla on hyvin erityisiä kohderyhmiä, kuten esimerkiksi hengityslaitetta käyttävät ihmiset ja henkilökohtaisen avustajan työnantajana toimivat.

Järjestöjen yhteisjärjestöt -luokkaan kuuluvat järjestöt ovat luonteeltaan alueellisia ja paikallisia jär-jestöjä/toimijoita tukevia, kehittäviä, yhteistyötä edistäviä ja koordinoivia toimijoita. Koordinoivan toiminnan lisäksi monet järjestöt ylläpitävät myös matalankynnyksen kohtaamispaikkoja. Useilla järjestöillä on runsaasti myös muuta, esim. työllisyyden edistämiseen liittyvää toimintaa ja ajoittain onkin vaikea vetää selkeää rajaa eri rahoituslähteiden välille. Järjestöjen yhteisjärjestöissä toteutetaan myös neuvontaa, koulutuksia, tapahtumia, tiedotusta, järjestötoiminnan näkyväksi tekemistä, järjestöjen vaikuttamismahdollisuuksien tukemista sekä edullisten tai ilmaisten tilojen ylläpitoa ja koordinointia sekä vapaaehtoistyön tukemista. Tärkeä osa järjestöjen yhteisjärjestöjen toimintaa on sairaalavapaaehtoistoiminta eli OLKA-toiminta.

Kansanterveysjärjestöt-luokan suurimmat kokonaisuudet muodostuvat sydän- ja diabetesjärjestöistä eli Suomen Sydänliitosta jäsenjärjestöineen sekä Suomen Diabetesliitosta jäsenjärjestöineen. Avustettava toiminta sisältää mm. yksilöllistä tai ryhmämuotoista vapaaehtoisten antamaa tukea. Lisäksi yleinen tiedotus ja vaikuttaminen sairauksien ennaltaehkäisemiseksi tai jo sairastuneiden tukemiseksi ovat keskeinen osa toimintaa. Kohderyhmä sekä sairastuneissa että järjestöjen vapaaehtoisissa on useissa avustuskohteissa iäkkäämpää väestöä.

Kehitysvammajärjestöt-luokkaan kuuluu järjestöjä, joiden toiminnan pääkohderyhmiä ovat kehitysvammaiset ja heidän läheisensä sekä muut erityistä tukea tarvitsevat kohderyhmät ja heidän läheisensä. Järjestöjen toiminnan tavoitteet liittyvät kohderyhmän yhdenvertaisuuden, osallisuuden, voimavarojen, itsemääräämisoikeuden, toimintakyvyn ja tiedonsaannin tukemiseen ja edistämiseen.

Kriminaalityön järjestöt -järjestöluokkaan kuuluu sekä valtakunnallisesti että alueellisesti toimivia kriminaalityön järjestöjä. Järjestöjen toiminta tukee rikostaustaisten sopeutumista yhteiskuntaan muun muassa vertaistuen avulla. Lisäksi avustuksia kohdistuu valtakunnalliseen edunvalvontaan, tiedottamiseen ja verkostoitumiseen esimerkiksi kohderyhmän asumiseen tai vankien oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä. Järjestöjen toimintaympäristönä ovat pääosin matalankynnyksen toimintapisteet tai vankilat.

Lapsi- ja perhetyön yleisjärjestöjen kuuluu kolme valtakunnallista lastensuojelujärjestöä ja alueellinen keskusjärjestö Varsinais-Suomessa. Lisäksi järjestöluokkaan kuuluu alueellisia piirijärjestöjä sekä paikallisyhdistyksiä. Järjestöluokan STEA-avustuksilla rahoitettu toiminta kohdistuu perheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen ja osallisuuden vahvistamiseen sekä kohderyhmien edunvalvontaan. Avustuksilla tuotetaan ja jaetaan tietoa lasten oikeuksista ja edistetään niiden toteutumista sekä kehitetään lastensuojelua ja edistetään yhteistoimintaa lastensuojelun alalla.

Lasten lomajärjestöt –järjestöluokkaan kuuluvat toimijat järjestävät lapsille leiritoimintaa koulujen loma-aikaan. Avustuksia myönnetään myös viikonloppuleiritoimintaan ja leiritoimintaan, joka on suunnattu koko perheelle. Osallistujat toimintaan on valittava terveydellisin, taloudellisin tai sosiaalisin perustein.

Lomajärjestöjen järjestöluokkaan kuuluu kuusi valtakunnallista sosiaalista lomatoimintaa järjestävää järjestöä. Sosiaaliset lomat on tarkoitettu terveydellisin, taloudellisin tai sosiaalisin perustein valituille kohderyhmille eri ikäluokissa. Sosiaalisia lomia järjestetään sekä ns. yleislomina että järjestöyhteistyössä yhteistyölomina tietyille rajatummille kohderyhmille (esim. yksinäiset ikääntyneet, yhden vanhemman perheet, pienituloiset lapsiperheet, eri sairausdiagnoosin saaneet tai vammaryhmään kuuluvat, pienituloiset eläkeläiset, työttömät tai omaishoitajat). Lomille pääsevät valitaan hakemuksen perusteella.

Mielenterveysjärjestöjen järjestöluokkaan kuuluvien toimijoiden STEA-avustuksilla tekemä toiminta voidaan jakaa kolmeen ryhmään: 1. kuntouttava työ pitkäaikaissairaiden tukemiseksi – esimerkiksi kohtaamispaikat ja vertaisryhmätoiminta, jotka tarjoavat mahdollisuuksia osallisuuteen ja itsensä kehittämiseen sekä ohjausta ja neuvontaa. 2. ennaltaehkäisevä työ – esimerkiksi mielenterveyden kansalaistaitojen opettaminen, vaikuttaminen, edunvalvonta ja stigman vastainen työ. 3. kriisityö ihmisten auttamiseksi äkillisten kriisien ja elämänmuutosten yli – esimerkiksi kriisikeskukset, auttavat puhelimet ja chatit.

Mielenterveystyön omaisjärjestöt -järjestöluokkaan kuuluu alueellisia mielenterveysomaisjärjestöjä sekä Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry. Avustuksilla rahoitettuja toimintoja ovat muun muassa mielenterveysomaisille suunnattu ryhmätoiminta sekä erilaisten tapahtumien ja kurssien järjestäminen. Keskeisenä toimintana esiin nousee myös järjestöjen tarjoama vertaistuki, joka voi olla esimerkiksi ryhmämuotoista tai tukihenkilötoimintaa. Lisäksi avustuksilla rahoitetaan järjestöjen kohderyhmille antamaa neuvontaa ja ohjausta. Alueellisille omaisyhdistyksille on tyypillistä vahva yhteistyö julkisen sektorin, etenkin julkisen terveydenhuollon, kanssa.

Monialajärjestöt ovat nimensä mukaisesti järjestöjä, joiden toiminta on sisällöltään monipuolista ja monimuotoista. Monialajärjestöjen toiminta suuntautuu laajasti eri kohderyhmille, eri-ikäisille ja erilaisiin avun ja tuen tarpeisiin. Monialajärjestöihin kuuluvia toimijoita ovat mm. setlementtijärjestöt sekä järjestöt, joiden nimessä ja taustassa näkyvät kristillinen diakonia, katu- tai kaupunkilähetys, kuten Diakonissalaitoksen säätiöt, ViaDia ry:t ja missio-nimiset järjestöt. Järjestöluokkaan kuuluu lisäksi asiantuntijajärjestöjä, kuten Suomen Punainen Risti, Sosiaalipedagogiikan säätiö, Y-Säätiö, Aspa-säätiö ja Folkhälsans Förbund rf. Monialajärjestöillä on STEA-avustuksilla rahoitettua toimintaa kaikissa Suomen maakunnissa. Toiminta keskittyy kuitenkin suurten kaupunkien läheisyyteen.

Monimuotoisten perheiden -järjestöluokkaan kuuluvat järjestöt edustavat perinteisestä perhekäsityksestä eri tavoin poikkeavia perheitä, kuten adoptoidut ja heidän perheensä, lapsettomat, uusperheet, yksinhuoltajaperheet, seksuaalisten vähemmistöjen perheet ja perheiden etävanhemmat. Monimuotoisten perheiden järjestöjen toiminnassa korostuu myös edunvalvonta ja vaikuttaminen.

Muut ikääntyneiden toiminnalliset järjestöt –luokkaan kuuluu ikääntyneiden parissa toimivia järjestöjä. Toimintamuotoja ovat muun muassa ikääntyneiden parissa tehtävä vapaaehtoistoiminta ja ikääntyneille suunnattu ryhmätoiminta. Järjestöluokkaan sisältyy myös ikäihmisten digiosallisuutta ja digiosaamista edistävä toiminta.

Muut lapsi- ja perhetyön järjestöt -järjestöluokkaan kuuluvien toimijoiden toiminta kohdistuu eri ikäryhmiin kuuluviin lapsiin ja nuoriin, perheisiin, mutta myös esimerkiksi parisuhdekriisissä tai haastavassa parisuhdetilanteessa oleviin aikuisiin, lastensuojelun asiakkaiden vanhempiin, maahan muuttaneisiin naisiin ja perheisiin, sijoitettujen lasten vanhempiin ja pitkäaikaissairaisiin lapsipotilaisiin perheineen.

Muut sairausjärjestöt ovat valtakunnallisia, pääasiassa diagnoosipohjaisia, yhden tai samaan tautiryhmään kuuluvien sairauksien etujärjestöjä. Tästä poikkeuksena ovat Suomen Kipu ry, jonka kohderyhmänä on kipua kokevat sekä HSP-Suomen erityisherkät ry emotionaalisesti reaktiivisille erityisherkille.

Muut sosiaalisen hyvinvoinnin järjestöt -järjestöluokan järjestöt toimivat pääsääntöisesti erilaisten hyvin haavoittuvien kohderyhmien tukemiseksi. Avustetun toiminnan tavoitteissa ja toiminnoissa on muun muassa kohderyhmien osallisuuden edistämistä sekä kriisiauttamista ja esimerkiksi haitallisen käytöksen lopettamiseen tukevaa toimintaa. Järjestöjen pääkohderyhmiä ovat esimerkiksi erilaisten rikosten uhriksi joutuneet, läheisensä menettäneet, väkivaltaisesti oireilevat tai seksi- ja erotiikka-alan työntekijät. Lisäksi toimintaa suunnataan näiden kohderyhmien parissa työskenteleville ammattilaisille. Järjestöluokkaan kuuluu myös radikalisoitumisriskissä oleville kohderyhmille suunnattua toimintaa.

Muut yleisen terveyden ja hyvinvoinnin järjestöt -luokka on heterogeeninen kokonaisuus, joka sisältää mm. ulkosuomalaisten avustamisen, sovittelutoiminnan avustamisen, kulttuuri- ja liikuntatoimijat sekä muita erilaisten kohderyhmien avustamiseen erikoistuneita järjestöjä. Toiminnan sisältöjä ovat mm. yksilöllinen ja ryhmämuotoinen tuki moninaisille kohderyhmille. Järjestöluokassa on tyypillisesti paljon uusia avustuksenhakijoita.

Neurologisten sairauksien järjestöt –järjestöluokkaan kuuluu Muistiliitto, joka on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö, jolla on 42 jäsenyhdistystä. Muistiliiton jäsenyhdistykset ylläpitävät maakunnallisia Muistiluotsi -asiantuntija- ja tukikeskuksia, jotka tarjoavat apua ja tukea muistisairaille ja heidän läheisilleen. Muistiluotsit toimivat 18 maakunnassa. Muita järjestöluokkaan kuuluvia toimijoita ovat erilaisista perinnöllisistä, synnynnäisistä tai myöhemmin elämässä puhjenneista neurologisista sairauksista sekä harvinaisista sairauksista kärsivien kanssa työskentelevät järjestöt. Järjestöjen STEA-avustuksilla rahoitettu toiminta sisältää mm. järjestöjen kohderyhmien etua edistävää vaikuttamistyötä, vertaistukea ryhmätoiminnan ja vapaaehtoistoiminnan avulla sekä erilaista ohjausta ja neuvontaa.

Nuorisoalan toiminnalliset järjestöt -luokkaan kuuluvat nuorten ja nuorten aikuisten parissa toimivat järjestöt. Järjestöjen STEA-avustettu toiminta niitä nuoria ja  nuoria aikuisia, joilla mielenterveyden haasteita, rikostaustaa, vakavaa yksinäisyyttä, arjenhallinnan ongelmia tai muita erityistä tuen tarpeita. Toiminta tukee ja täydentää julkisia palveluita.

Nuorisoasumisen järjestöt -järjestöluokkaan kuuluvat Nuorisoasuntoliitto (NAL) ja sen 15 jäsenjärjestöä, jotka tekevät nuorille suunnattua asumisneuvontaa.

Omais- ja läheishoitajien järjestöt – sekä Muut omaishoitojärjestöt – järjestöluokkiin kuuluu omaishoitajuuteen liittyvää toimintaa tekeviä järjestöjä. Yksi keskeisistä toiminnoista järjestöluokassa on OmaisOiva-kokonaisuus, johon sisältyy muun muassa neuvontaa, yksilöllistä tukea, vertaisryhmiä eri tilanteisiin, valmennusta omaishoitotilanteen alkuvaiheisiin sekä tukea omaishoidon päättyessä. OmaisOiva-toimintaa koordinoi Omaishoitajaliitto.

Oppimisvaikeusjärjestöt-järjestöluokkaan kuuluu neljä järjestöä, joiden toiminta tähtää siihen, että erilaiset oppijat saavat itselleen toimintatapoja oppimisen tukemiseksi. Järjestöt tekevät myös kohderyhmänsä edunvalvontaa ja vaikuttamistyötä, tarjoavat vertaistukea, tietoa ja neuvontaa oppimisvaikeuksiin liittyen. Suurimmat toimintaan osallistuneet ikäryhmät olivat nuoret aikuiset (18-29-vuotiaat) ja työikäiset (30-62-vuotiaat).

Pelastusalan vapaaehtoisjärjestöt -järjestöluokkaan kuuluu 5 järjestöä ja 8 avustuskohdetta. Suurin avustuksensaaja on Suomen meripelastusseura neljällä avustuskohteella. Myönnetyistä avustuksista 50% muodostuu Meripelastusseuran investointiavustuksesta, joka sisältää alushankintoja, tukikohtien kunnostusta ja kalustohankintoja. Muilta osin avustukset kohdentuvat vapaaehtoisten toimintakyvyn ylläpitämiseen sisältäen mm. koiranohjaajien koulutusta, koulutustoimintaa asumisturvallisuudesta ja kriiseihin varautumisesta. Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (vapepa) kokonaiskoordinaatio on järjestöluokan ulkopuolella SPR:llä ja STEA avustaa myös sitä.

Päihde- ja riippuvuusjärjestöt -luokkaan kuuluvien järjestöjen kohderyhminä ovat pääasiallisesti haitallisesti päihteitä käyttävät tai päihteettömyyteen tukea tarvitsevat, mutta järjestöt tavoittavat myös heidän läheisiään, vapautuvia vankeja, asunnottomia, peliongelmaisia ja niitä ammattilaisia, jotka tarvitsevat järjestöiltä työkaluja työnsä tueksi. Lisäksi järjestöt tekevät ehkäisevää päihdetyötä erilaisissa ihmisten lähiyhteisöissä, kuten kouluissa, järjestöissä ja työpaikoilla.

Sijaishuollon järjestöt -luokkaan kuuluvat toimijat ovat lastensuojelujärjestöjä, joiden tehtävänä on lisätä lasten oikeuksien ja hyvinvoinnin toteutumista lastensuojelussa. Järjestöissä edistetään ja tuetaan lasten osallisuutta sekä kehitetään sijaishuoltoa. Monessa järjestössä tuetaan myös lasten läheisiä. Järjestöluokkaan kuuluvien järjestöjen työ ulottuu sijaishuoltoa laajemmin myös toimintoihin, joilla pyritään parantamaan lasten elämää ja heidän kohteluaan. Monesti kohderyhminä ovat eri syistä haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja heidän perheensä. Usea järjestöluokkaan kuuluva järjestö tuottaa myös lastensuojelu- ja tai sijaishuoltopalveluja. Näiden lakisääteisten palvelujen tuottamiseen ei kohdisteta STEA-avustusta.

Syöpäjärjestöt -luokanydin on Suomen Syöpäyhdistyksen järjestökokonaisuus, johon kuuluu 12 alueellista syöpäyhdistystä ja 5 valtakunnallista potilasjärjestöä (vuonna 2024 avustuksen piirissä on 13 järjestöä tästä kokonaisuudesta). Muut avustuksensaajat ovat HYKSin lapsisyöpäpotilaiden vanhemmat ja ystävät ry sekä Tunne rintasi ry. Järjestöluokkaan kuuluvien yhdistysten pääasialliset toimintamuodot ovat järjestöjen perustoiminta, yksilöllinen tuki sairastuneille ja läheisille sekä syöpätietouden levittäminen.

Taloustaidon ja aineellisen avun järjestöluokkaan kuuluvien järjestöjen toiminta kohdistuu erityisesti taloudellisesti haavoittuvassa elämäntilanteessa oleviin ja arjenhallintaansa tukea tarvitseviin henkilöihin, sekä erityisesti aineellisen avun järjestöjen vapaaehtoistoimijoihin, jotka haluavat auttaa haastavissa tilanteissa olevia ihmisiä selviytymään arjessaan.

Tuki- ja liikuntaelinjärjestöjen järjestöluokkaan kuuluvat Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry jäsenjärjestöinen sekä Suomen Reumaliitto ry. Avustuksilla toteutetaan järjestöjen perustoimintaa kuten tiedotusta ja edunvalvontaa sekä tuetaan jäsenjärjestöjä. Lisäksi avustuksiin kuuluu koordinaatio- ja verkottumistoimintaa ja vapaaehtoistyön koordinointia. Vertaistuki on avustettavan toiminnan keskeinen sisältö ja se voi olla esimerkiksi ryhmämuotoista, verkossa tapahtuvaa tai tukihenkilötoimintaa.

Työllisyyden edistämisen järjestöluokkaan kuuluvien järjestöjen toiminta kohdistuu pääosin eri syistä työelämän ulkopuolella oleviin tai työelämään pääsyssä ja/tai työelämäosallisuudessa haasteita kokeviin työikäisiin ja nuoriin. Työttömyyden lisäksi järjestöjen kohderyhmien elämää haastavat erilaiset syrjäytymisen riskiä kasvattavat elämänhallinnan haasteet, kuten osatyökykyisyys, vammaisuus sekä mielenterveys- ja päihdeongelmat. Järjestöluokan avustuskohteissa keskeistä on kohderyhmien työ- ja/tai toimintakyvyn tukeminen, osallisuuden vahvistaminen ja välillisesti työllistymismahdollisuuksien edistäminen. STEA-avustuksilla voidaan rahoittaa työllisyyden edellytysten edistämiseen liittyvää järjestölähtöistä toimintaa.

Työttömien järjestöjen järjestöluokkaan kuuluvien järjestöjen toiminnan pääkohderyhmänä ovat pitkäaikaistyöttömät, joita pyritään tavoittamaan erilaisen aktivoivan ryhmätoiminnan ja neuvontapalveluiden piiriin. STEA-avusteinen työttömien matalan kynnyksen kohtaamispaikkatoiminta on kaikille työttömille ja työttömänä eläköityville avointa. Työttömät itse ovat keskiössä toimijoina vertaistoimintojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Toimintoihin osallistutaan vapaaehtoisesti eivätkä ne sisällä työvelvoitetta. Työttömille suunnatut STEA-avustuksilla rahoitetut järjestötoiminnot eivät kuitenkaan voi olla osa lakisääteisiä julkisia työvoima- ja yrityspalveluita tai lakisääteistä kuntouttavaa työtoimintaa.

Veteraanijärjestöt-järjestöluokkaan kuuluu sotaveteraanien etujärjestöjä, joiden toiminta keskittyy sotaveteraanien 1939-1945 tukemiseen ja edunvalvontaan. Kaatuneitten omaisten liitto toimii sotaorpojen hyvinvoinnin edistämiseksi. Järjestöluokkaan kuuluu myös Suomen Rauhanturvaajaliitto ry, jonka avustettu toiminta kohdentuu kriisinhallintaoperaatioissa toimineiden vertaistukeen.

Vähemmistöryhmien järjestöluokkaan kuuluvat maahanmuuttajien, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen sekä Suomen kansallisten vähemmistöjen osalta romanien ja saamelaisten kanssa ja eteen työskentelevät järjestöt. Suurin osa järjestöluokan järjestöistä on maahanmuuttajien omia järjestöjä tai maahanmuuttajien kanssa työskenteleviä järjestöjä. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen järjestöjä on ja romanijärjestöjä on kumpiakin viisi. Vielä vuonna 2023 järjestöluokassa oli myös ihmisoikeustyötä yleisemmällä tasolla tekevä Ihmisoikeusliitto ry sekä Sexpo ry, jotka siirtyivät toiseen järjestöluokkaan vuonna 2024. SámiSoster ry puolestaan siirtyi tähän järjestöluokkaan toisesta järjestöluokasta. Avustuslajeista pääpaino on hankeavustuksissa. Järjestöluokassa on verrattain uusia järjestöjä, mikä osittain selittää avustuslajien painotusta uusiin avustuksiin. Vuonna 2024 järjestöluokassa on kolme uutta avustuksensaajaa, joista kaikki ovat maahanmuuttajajärjestöjä. Monella järjestöluokan järjestöistä on vain yksi STEA-avustuskohde ja Paikka auki -avustus. Avustettava toiminta painottuu pääkaupunkiseudulle. Muutoin toiminnoissa on joitain valtakunnallisia muotoja (esim. verkko- tai puhelinneuvontaa) tai niitä toteutetaan isommissa asutuskeskittymissä.