Monialajärjestöt ja hyvinvoinnin ja kuntoutuksen kehittämisjärjestöt: STEAn arvio tuloksista ja keskeiset havainnot

STEAn tekemän avustuskohteiden kokonaisarvion mukaan monialajärjestöjen ja hyvinvoinnin ja kuntoutuksen kehittämisjärjestöjen avustuskohteiden tuloksellisuus oli pääosin riittävää. Arvio tuloksellisuudesta on riittävä silloin, kun suunniteltua kohderyhmää on tavoitettu riittävästi ja toiminnan arvioidaan tukeneen suunniteltujen tulosten aikaansaamista riittävästi. Tuloksellisuus arvioidaan hyväksi silloin, kun raportoidut tulokset ovat suunnitellun mukaisia ja tulokset perustuvat toiminnasta kerättyyn tietoon.

Hyvinvoinnin ja kuntoutuksen kehittämisjärjestöissä tulosten todentamistavoissa korostuu havainnointi. Havainnoinnin korkeaa osuutta selittää se, että havainnoinniksi on näissä järjestöissä laskettu myös sosiaalisen median kävijämääriä. Monialajärjestöissä tuloksista on kerätty tietoa havainnoinnin lisäksi kyselylomakkeilla.

Tiedon keräämisen tavat

Tietoa toiminnalla aikaansaaduista tuloksista kerätään hyvin tai riittävästi yli puolessa arvoiduista avustuskohteista, mutta kerätty tieto ei aina palvele asetettujen tavoitteiden mukaisten tulosten raportointia. Kerätty tieto voi myös perustua hyvin pieneen otokseen suhteessa kohderyhmän kokonaismäärään tai toiminnan maantieteelliseen alueeseen, jolloin raportoiduista tuloksista ei aina käy ilmi, kuinka laajoja ne ovat.

Todennettuja, eli kerättyyn tietoon perustuvia tuloksia on saatu aikaiseksi hyvin tai riittävästi alle puolessa arvioiduista avustuskohteista (70/184).  

Aikaansaadut tulokset

Merkittävä osa avustuskohteilla aikaansaaduista tuloksista liittyi kohderyhmien kokeman yhteisöllisyyden, osallisuuden, sosiaalisten tukiverkostojen ja yleisen hyvinvoinnin vahvistumiseen. Järjestöjen toiminnan kohderyhmään kuuluvat (esim. ikääntyneet, päihde- ja mielenterveyskuntoutujat, maahanmuuttajat, perheet) ovat aktivoituneet, virkistyneet ja saaneet vertaistukea omaan elämäntilanteeseensa tarjolla olevan mielekkään tekemisen ja kohtaamisten ansiosta. Erilaisten osallistumismahdollisuuksien, kuten esimerkiksi toiminnan suunnitteluun osallistumisen tai vapaaehtoiseksi ryhtymisen, on myös koettu vahvistavan kohderyhmään kuuluvien omia vaikutusmahdollisuuksia. Näitä tuloksia raportoitiin tyypillisesti toiminnoista, jotka tarjosivat ennaltaehkäisevää toimintaa (esim. perheille ja/tai maahanmuuttajille) tai kannattelevaa toimintaa (esim. päihde- ja mielenterveyskuntoutujille ja ikääntyneille).

Kerätyllä tiedolla todennettuja tuloksia raportoitiin myös erityisen tuen tarpeessa oleville kohderyhmille suunnatuista toiminnoista. Raportoituja tuloksia olivat muun muassa, että toimintaan osallistuvien itsetuntemus ja sosiaaliset tukiverkostot olivat vahvistuneet, ja koettu yksinäisyys vähentynyt. Erityistä tukea tarvitsevien ja heikommassa asemassa olevien kohderyhmien (esimerkiksi maahanmuuttajat, työelämän ulkopuolella olevat, päihde- ja mielenterveyskuntoutujat, sukupuoli- ja/ tai seksuaali-identiteettiään pohtivat nuoret) itsetunto, sosiaaliset tukiverkostot ja kokemus yhteisöön kuulumisesta oli vahvistunut. Erilaisella pidempikestoisella ryhmä- tai yksilömuotoisella toiminnalla oli vahvistettu nuorten vuorovaikutustaitoja ja identiteettiä sekä eri väestöryhmien kulttuuri-identiteettiä. Toimintaan osallistuvien kokema yksinäisyyden tunne oli vähentynyt erityisesti silloin, kun kohderyhmä osallistui toimintaan säännöllisesti. Esimerkkeinä tällaisista toiminnoista olivat muun muassa ikääntyneille tai nuorille suunnatut erilaiset ystävätoiminnat, isosisarus-/ mentorointitoiminta sekä keskusteluapu.  

Myös valmiudet arjessa selviytymiseksi ja omassa elämässään eteenpäin pääsemiseksi olivat vahvistuneet. Toimintaan osallistuneiden ikääntyneiden psyykkistä ja fyysistä toimintakykyä oli tuettu ja ikääntyneet kokivat liikkuvansa toimintaan osallistumisen myötä enemmän. Erilaiset heikommassa asemassa olevat kohderyhmät (esim. maahanmuuttajat, paperittomat) olivat löytäneet heitä hyödyttäviä palveluita neuvonnan ja tuen ansiosta. Maahanmuuttajille suunnatuissa toiminnoissa raportoidut tulokset liittyivät muun muassa suomen kielen ja kulttuuriin omaksumiseen, ja toiminnassa mukana olleet olivat saaneet käytännön apua arjen asioihinsa. Myös ikääntyneet olivat päässeet hoitamaan omia arjen asioitaan esimerkiksi keikkavapaaehtoistoiminnan avulla. Esimerkkinä tuloksista voidaan mainita myös se, että tiedon ja ymmärryksen lisääntyminen neuropsykiatrisista piirteistä on tuonut kohderyhmään kuuluville lisää keinoja oman tai läheisen arjen sujumiseen. Myös nuoret, joilla oli akuutti kriisi, tai jotka tarvitsivat tukea itsenäistymiseen, olivat saaneet järjestötoiminnasta apua ja ratkaisuja ongelmiinsa, ja kyenneet palaamaan turvatalolta omaan kotiin / tuettuun asumiseen.

Erityisen tuen tarpeessa olevien kohderyhmien osalta tuloksia saavutettiin arjessa selviytymisen ja omassa elämässään eteenpäin pääsemisen valmiuksien vahvistumisesta. Itsenäistyvien ja itsenäistymisessä tukea tarvitsevien kohderyhmien, kuten esimerkiksi kehitysvammaisten, toimintakyky ja voimavarat olivat vahvistuneet ja kehitysvammaisten nuorten koettu itsenäisyyden ja arjenhallinnan tunne oli vahvistunut. Toiminnalla oli myös mahdollistettu kohderyhmän itsenäistä asumista. Järjestötoiminnalla oli myös vähennetty erityisen tuen tarpeessa olevien päihteidenkäyttöä, pelaamista ja pelihaittoja. Toimintaan osallistuneet ongelmallisesti pelaavat ja heidän läheisensä olivat kokeneet saaneensa uutta tietoa ja avun hakemisen kynnyksen madaltuneen.

Muita toiminnan tuloksia järjestökokonaisuuteen kuuluvista avustuskohteista olivat mm.

• työelämäpolulla eteenpäin pääsemiseen oli saatu tukea. Yksilöllisellä valmennuksella oli tuettu kokonaisvaltaisesti nuorten kokemaa hyvinvointia ja tuettu työelämäpolulla etenemistä.  Ryhmämuotoisessa toiminnassa työelämäpolulla etenemistä tapahtui myös, mutta tuloksia ei näiden toimintojen osalta voitu kaikilta osin todentaa ja/tai tulokset kohdentuivat yleiseen arjen hallinnan parantumiseen.
• oppimisvaikeuksia omaavien sekä yleisemmin oppimisen ja mielenterveyden ongelmia kokevien opiskelu- ja työelämävalmiuksia oli tuettu. Tuloksina raportoitiin muun muassa kohderyhmään kuuluvien itsetunnon ja elämänlaadun kohonneen ja oppimisen ongelmien selvinneen.
• toimintaan osallistuneet olivat myös saaneet arkeen sovellettavaa tietoa esimerkiksi tapaturmista ja tapaturmien ehkäisykeinoista tietoa (esim. liukastumisen ehkäisy, paloturvallisuus). 
• seksuaaliväkivaltaa kokeneet olivat saaneet yksilöllisen tuen avulla keinoja arjen hallinnan palauttamiseen sekä valmiuksia ja keinoja traumaattisten kokemusten käsittelyyn. Kiusaamista kokeneet ja heidän läheisensä olivat saaneet vertaistukea ja tietoa. Kidutettujen pakolaisten yleinen vointi oli parantunut.

Arvio: tukeeko toiminnasta kerätty tieto tulosten osoittamista

Arvio: onko raportoidut tulokset todennettu kerätyllä tiedolla

Arvio: onko toiminnalla saavutettu tavoiteltuja tuloksia

Arvio avustuskohteiden toiminnan tuloksellisuudesta

Keskeiset havainnot ja kehittämiskohteet

Järjestökokonaisuuden yhteiskehittämisessä käsiteltiin toiminnan tuloksellisuuteen liittyviä kehittämiskohteita. Näistä STEA on valinnut avustuskohteiden rahoituksen jatkuvuuden kannalta kaksi keskeisintä kehittämiskohdetta.

Seurattavat kehittämistoimenpiteet:

• Vapaaehtoisten osallistaminen nykyistä useampiin toimintoihin
• Vapaaehtoisresurssein tarjotun toiminnan tarjoaminen aiempaa laajemmin ja useammin

Järjestökokonaisuuden arvioinnissa vuonna 2025 erityistä huomiota kiinnitetään seuraaviin tuloksellisuuden näkökulmasta oleellisiin arviointikysymyksiin:

• Onko vapaaehtoisten osuus toiminnoissa lisääntynyt vuoden 2021 jälkeen ja millaisissa tehtävissä?
• Millaista laadullista ja määrällistä muutosta vuoden 2021 jälkeen on tapahtunut niissä tehtävissä, joihin vapaaehtoisia on ollut haastavaa saada mukaan?

STEA seuraa arviointikysymysten toteutumista vuosittain. Arviointikysymysten toteutumista seurataan esimerkiksi avustushakemusten ja selvitysten sekä yhteiskehittämisen avulla.

Seurattavat kehittämistoimenpiteet:

• Hakemuksessa ja tuloksellisuusraportissa kohderyhmät ja eri kohderyhmille suunnattu toiminta tulisi kuvata ja eritellä niin, että kunkin kohderyhmän kohdalla aikaansaatuja toiminnan tuloksia voidaan luotettavasti verrata.
• Missä määrin toimintaa suunnataan ammattilaisille suhteessa muihin toiminnan kohderyhmiin.
• Miten ammattilaisiin kohdentuvan työn tuloksellisuutta on kehitetty.

Järjestökokonaisuuden arvioinnissa vuonna 2025 erityistä huomiota kiinnitetään seuraaviin tuloksellisuuden näkökulmasta oleellisiin arviointikysymyksiin:

• Miten ammattilaisten ja vaikeasti tavoitettavien asiakaskohderyhmien tavoittamisen määrä on kehittynyt vuodesta 2021?
• Miten kohderyhmien tavoittamiseen liittyvät tavoitteet ja toteutuma vastaavat hakemuksissa ja tuloksellisuusraporteissa toisiaan, ja ovatko ne muuttuneet vuoden 2021 jälkeen?
• Miten ammattilaisille kohdennetun vaikuttamistoiminnan tuloksellisuus on kehittynyt vuoteen 2021 verrattuna?

STEA seuraa arviointikysymysten toteutumista vuosittain. Arviointikysymysten toteutumista seurataan esimerkiksi avustushakemusten ja selvitysten sekä yhteiskehittämisen avulla.

Tuloksellisuuskatsaus koostuu kuudesta eri osa-alueesta:

Siirry edelliseen (Toiminta ja tuotokset)

Palaa Tuloksellisuuskatsaukset 2021 pääsivulle