Monialajärjestöt ja hyvinvoinnin ja kuntoutuksen kehittämisjärjestöt: Toiminta ja tuotokset

Monialajärjestöjen ja hyvinvoinnin ja kuntoutuksen kehittämisjärjestöjen toiminta on tukenut toiminnalle asetettujen tavoitteiden toteutumista pääsääntöisesti riittävästi tai hyvin.

Järjestökokonaisuuden avustuskohteiden toiminnalle tyypillistä on, että toiminnan kohderyhmät ja kohderyhmien tarpeet, eri toimintamuodot sekä asetetut tavoitteet ovat hyvin moninaisia ja kohdistuvat yhteiskunnan eri sektoreille, ja että samassa avustuskohteessa voi olla samanaikaisesti eri toimintamuotoja. Usein esimerkiksi yksilöllistä tukea tarjotaan sellaisille kohderyhmille, jotka ovat ensin hakeutuneet mukaan toimintaan ryhmämuotoisen (esim. kohtaamispaikkatoiminnan tai harrasteryhmien) toiminnan kautta.

Tuloksia on saatu aikaan erityisesti ryhmätoiminnalla, kohtaamispaikkatoiminnalla ja yksilöllisellä tuella. Näillä toimintamuodoilla aikaansaadut tulokset eroavat toisistaan erityisesti sen mukaan, onko toiminta yksilöllistä vai ryhmämuotoista ja tarjottu tuki pitkäkestoista ja intensiivistä vai satunnaista/kertaluonteista. Erityiseen ja pitkäkestoiseen tuen tarpeeseen on avustuskohteissa vastattu usein yksilöllisen tuen tai pitkäkestoisen ryhmämuotoisen tuen keinoin, kun taas ongelmien ennaltaehkäisyyn painottuvissa kohderyhmissä toimintamuotoina käytössä ovat tyypillisemmin satunnaisen ja kertaluonteisen tuen muodot.

Yksilöllinen ja intensiivinen tuki

Tunnistettuun ja erityisen tuen tarpeeseen kohdennettua yksilöllistä ja intensiivistä tukea tarjoavissa avustuskohteissa tuloksellisia toimintoja olivat mm. ammattilaisten toteuttama:

• yksilövalmennus työ- ja toimintakyvyn vahvistamiseksi (esim. uravalmennus, asumisvalmennus)
• asumisen yksilöllinen tuki
• yksilötuki väkivallan käytön vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi
• psykososiaalinen tuki
• kohderyhmän palvelutarpeen arviointi, kuntoutus ja palveluohjaus
• nuorten turvatalotoiminta

Ja vapaaehtoisen toteuttama tukitoiminta, muun muassa:

• ystävätoiminta
• tukikummitoiminta
• mentorointi
• isosisarustoiminta

Yllä mainittujen toimintojen pääasiallisena kohderyhmänä olivat päihde- ja mielenterveyskuntoutujat, vapautuvat vangit, kodin ulkopuoliseen väkivaltaan syyllistyneet, maahanmuuttajat, erityisesti yksin maahan tulleet alaikäiset, kidutetut, seksuaaliväkivaltaa kokeneet, erityistä tukea tarvitsevat nuoret (esim. identiteettiään pohtivat, työelämän ulkopuolella olevat), kiusaamista tai väkivaltaa kokeneet, toimintakyvyltään heikentyneet ikääntyneet, rahapelihaitoista kärsivät pelaajat ja läheiset, itsenäistymisvaiheessa olevat nuoret ja asunnottomat.

Ryhmämuotoinen intensiivinen tuki

Ryhmämuotoista intensiivistä tukea tunnistettuun ja usein erityisen tuen tarpeeseen tarjoavissa avustuskohteissa, joissa toimintamuotona oli ryhmätoiminta ja kohtaamispaikkatoiminta, tuloksellisia toimintoja olivat erityisesti:

• suljetut ryhmät ja avoin toiminta (esimerkiksi Tyttöjen Taloissa ja Poikien Taloissa)
• säännölliset vertaistukiryhmät, joissa painottuu vertaisuuden kokemusten jakaminen
• klubitalot ja kulttuuripajat sekä muu matalan kynnyksen työtoiminta
• ikääntyneiden toimintakykyä ylläpitävät ryhmä- ja kohtaamispaikkatoiminnot
• suomen kielten ryhmät, läksykerhot
• päihteettömät kohtaamispaikat
• oppimiskahvilat

Näiden toimintojen kohderyhmiä olivat muun muassa erityisen tuen tarpeessa olevat, kuten esimerkiksi sukupuoli- ja seksuaali-identiteettiään etsivät nuoret, päihde- ja mielenterveyskuntoutujat ja heidän läheisensä, toimintakyvyltään heikentyneet ikääntyneet, oppimisvaikeuksista kärsivät sekä rahapelihaitoista kärsivät pelaajat ja heidän läheisensä.

Ryhmämuotoinen lyhytkestoinen tuki

Tuloksellisina toimintoina esille voidaan nostaa myös järjestöjen toiminnan kohderyhmän arjen osallisuutta vahvistavat ryhmämuotoiset, lyhytkestoista tai ennaltaehkäisevää tukea tarjoavat toiminnot, esimerkiksi avoin kohtaamispaikkatoiminta ja / tai yhteistä ja mielekästä tekemistä edistävä ryhmä- ja kohtaamispaikkatoiminta. Näitä perheille, ikääntyneille, maahanmuuttajille, vapaaehtoisille, kehitysvammaisille nuorille, päihde- ja mielenterveyskuntoutujille ja päihteiden käyttäjille sekä alueiden asukkaille suunnattuja toimintamuotoja olivat muun muassa:

• avoin toiminta, kuten vanhemmuuden/perheiden tukeminen, nuorten tukeminen, osin myös tyttöjen ja poikien talot
• retket, leirit
• harraste- ja toiminnalliset ryhmät, esim. jalkapalloryhmät, palstaviljely
• hävikkiruokailu, yhteisölliset ruokailut
• vapaaehtoisten koulutukset ja tuki
• tiedon/materiaalien jakaminen, esimerkiksi tapaturmien ehkäisykampanjat ja –koulutukset

Yksilöneuvonta

Tuloksia osoitettiin myös osallisuuden vahvistamiseen tähtäävän yksilöneuvonnan osalta. Yksilöneuvontaan sisältyi tyypillisesti luonteeltaan kertaluonteista tai jonkin tietyn asian selvittämiseen (esim. viranomaisasiointi) tähtäävää neuvontaa, jota annettiin puhelimitse, kasvokkain tai verkossa. Sama henkilö voi tarvita apua useampaan kertaan, mutta tuki on luonteeltaan eteenpäin neuvovaa asioiden selvittämistä ja tiedon jakamista. Tuen antajia olivat sekä vapaaehtoiset että ammattilaiset. Yksilöllistä, lyhytaikaista tukea tarjoavia toimintamuotoja olivat esimerkiksi:

• palveluneuvonta
• digituki
• seksuaalineuvonta ja muu terveysneuvonta
• kertaluonteinen tuki verkossa (esim. chat)
• ruoka-apu ja sen koordinointi
• vapaaehtoisten keikka-apu

Neuvontaa tarjottiin muun muassa seuraaville kohderyhmille:

• maahanmuuttajat
• nuoret
• ammattilaiset
• ruoka-avun tarvitsijat
• paperittomat
• oppimisvaikeuksista kärsivät
• opettajat,
• yleisemmin koko väestö

Muut toiminnot

Päättäjiin vaikuttamista, kehittämis- ja kouluttamistoimintaa sekä viestintää tehtiin suuressa osassa avustuskohteita. Näiden toimintojen tulokset näkyvät tyypillisesti muissa toiminnoissa. Välittömiä tuloksia ei näistä toiminnoista laajemmassa mittakaavassa kuitenkaan raportoitu. Yleisimmin edunvalvontaan sisältyy esim. lausuntojen ja kannanottojen tekemistä sekä kohtaamisia päättäjien kanssa. Viestinnällä on saatu toiminnalle näkyvyyttä, mikä on edistänyt kohderyhmän tavoittamista.

Avustuskohteissa on toteutettu runsaasti eri alojen ammattilaisille suunnattuja koulutuksia ja konsultaatiota, mutta konkreettisia tuloksia näistä on raportoitu vain vähän, eikä toimintojen merkitystä tuloksellisuudelle voida  raportoidun tiedon perusteella luotettavasti arvioida.

Monialajärjestöjen toimintojen ja tuotosten jakaantuminen

Monialajärjestöjen toimintamuodoissa painottuivat viestinnän lisäksi neuvonta ja yksilöllinen tuki. Tuloksellisuusraporteilla ”muu toiminta” -luokkaan kuuluvana toimintana on monialajärjestöissä sisältänyt pääosin esimerkiksi avointa kohtaamispaikkatoimintaa, vapaaehtoisten perehdyttämistä ja tukea, juhlien ja tapahtumien järjestämistä, ruoka-avun ja muiden lahjoitusten koordinointityötä, verkossa tapahtuvaa kohtaamista ja kampanjoita, ammattilaisten verkostoyhteistyötä sekä koulutusta ja ryhmätoimintaa. Näissä toiminnoissa on myös eniten kohtaamisia kohderyhmän kanssa. Kohtaamiskertoihin sisältyy sekä kasvokkain että verkon kautta tapahtuneita kohtaamisia.

Monialajärjestöjen toimintojen ja tuotosten määrä

Monialajärjestöjen kohtaamiskertojen määrä

Monialajärjestöjen kohtaamiskertojen jakautuminen

Hyvinvoinnin ja kuntoutuksen kehittämisjärjestöjen toimintojen ja tuotosten jakautuminen

Hyvinvoinnin ja kuntoutuksen kehittämisjärjestöjen toiminnoissa ja tuotoksissa korostuvat viestintä ja ryhmätoiminta. Viestintä on pitänyt sisällään muun muassa lukuhaasteita ja –kampanjoita oppilaille. ”Muu toiminta” -luokassa raportoituun toimintaan on sisältynyt esimerkiksi lomakkeiden täyttökertoja verkossa , järjestöjen välistä verkostoyhteistyötä sekä materiaalien kehittämistyötä. Hyvinvoinnin ja kuntoutuksen kehittämisjärjestöissä kohtaamisissa korostuvat koulutus sekä yksilöllinen neuvonta ja tuki. Molemmissa toimintamuodoissa esille nousevat etenkin ammattilaisille ja kohderyhmille suunnatut koulutukset ja konsultoinnit ja muu tuki. Koulutuksia on toteutettu pääosin verkossa, mikä on raporttien mukaan edistänyt etenkin ammattilaisista koostuvien kohderyhmien tavoittamista.

Hyvinvoinnin ja kuntoutuksen kehittämisjärjestöjen toimintojen ja tuotosten jakaantuminen

Hyvinvoinnin ja kuntoutuksen kehittämisjärjestöjen toimintojen ja tuotosten määrä

Hyvinvoinnin ja kuntoutuksen kehittämisjärjestöjen kohtaamiskertojen määrä

Hyvinvoinnin ja kuntoutuksen kehittämisjärjestöjen kohtaamiskertojen jakautuminen

Tuloksellisuuteen vaikuttaneet tekijät

Tuloksellisten toimintojen ja tuotosten aikaansaamista ovat raporttien perusteella erityisesti edistäneet:

• kohderyhmän näkökulmasta muodostetut yhteistyökumppanuudet, esimerkiksi kuntien/kaupunkien eri toimialojen, sairaanhoitopiirien ja oppilaitosten kanssa
• vaihtoehtoiset ja innovatiiviset toimintamuodot koronarajoitusten aikana, esim. ulkona toteutettu kioski / pihakahvilatoiminta (kahvia, kohtaamisia ja tukea arjen asioihin ulkona, parvekejumpat), liikuntaohjeet ikääntyneille kirjeitse
• etenkin ennaltaehkäisevässä ryhmämuotoisessa toiminnassa monipuoliset osallistumismahdollisuudet ja myös avoimen toiminnan teemoittaminen (esim. aamukahvitilaisuudet, vertaistukiryhmät, leikkitreffit)
• toiminnan räätälöiminen kohderyhmäerityiseksi, jotta kohderyhmä kokee tulevansa oikealla tavalla kohdatuksi (vertaisuuden kokemus usein tärkeä)

Toiminnan tuloksellisuutta estäneinä tekijöinä esille nousi koronavirustilanne, ja siihen liittyvät rajoitukset. Kaikille kohderyhmille verkossa tapahtuva toiminta ei sovellu yhtä hyvin, eikä aiottuja tuloksia ole raporttien perusteella saatu usein aikaiseksi niissä tapauksissa, joissa yksilöllinen intensiivinen tuki on viety verkkoon. Koronarajoitukset ja niiden aiheuttama epävarmuus ja muutokset toimintakäytänteissä (esim. ilmoittautuminen toimintaan) vaikuttivat etenkin ryhmä- ja kohtaamispaikkatoiminnan toteutukseen.  

Lisäksi alueiden yhteisöllisyyttä edistävää toimintaa (esim. tapahtumia) ei kyetty koronarajoitusten vuoksi toteuttamaan suunnitellusti.

Haasteena toiminnoille tuotti myös se, että vapaaehtoisia ei aina saatu riittävästi mukaan toimintaan suhteessa kohderyhmän tuen tarpeeseen. Esimerkiksi kummi- ja isosisarustoiminta vaativat pidempikestoista sitoutumista ja aina tarjolla ei ollut riittävästi vapaaehtoisia.

Yleisavustuksilla rahoitettu toiminta

Monialajärjestöissä ja hyvinvoinnin ja kuntoutuksen kehittämisjärjestöissä yleisavustuksia sai yhteensä 17 toimijaa. Yleisavustuksien yhteenlaskettu euromäärä oli 4,9 miljoonaa euroa vuonna 2021. Yleisavustuksia myönnetään järjestön yleishyödylliseen toimintaan. Yleisavustuksilla toteutetun toiminnan tuloksia raportoitiin pääsääntöisesti edunvalvonnan ja vaikuttamistoiminnan, viestinnän, vapaaehtoistoiminnan kehittämisen, jäsenorganisaatioiden tuen ja kehittämisen sekä hallinnon osalta.

Yleisavustuksella rahoitetuista toiminnoista miltei kaikkiin sisältyi edunvalvontaa ja vaikuttamistoimintaa. Järjestöjen edunvalvontatoiminta kohdentui tyypillisesti alueellisen ja valtakunnallisen tason päättäjiin sekä yleisesti koko väestöön jonkin tietyn asian tai kohderyhmän tilanteen tunnettuuden edistämiseksi. Käytännössä edunvalvontatyötä tehtiin kasvokkaisten tai etänä toteutettujen tapaamisten (päättäjät) ja/tai erilaisen vaikuttamisviestinnän keinoin. Yleisavustuksella rahoitettujen toimintojen viestintään sisältyi sekä tiedottamista toiminnasta, esimerkiksi jäsenlehden, uutiskirjeiden ja muun viestinnän keinoin että vaikuttamisviestintää eri kanavissa (verkkosivut, printtimedia, sosiaalinen media). 

Hallinto on pääosin pitänyt sisällään talous- ja henkilöstöhallinnon tehtäviä, johtamista, sisäistä viestintää, arviointi- ja kehittämistoimintaa sekä ICT-ympäristöjen ja tilojen hallinnointia.  Lisäksi yleisavustuksilla on hallinnoitu jäsenjärjestöavustuksia, jäsenrekisteriä sekä ansiomerkkien myöntämistä.

Yleisavustuksilla toteutettavan toiminnan laajuutta seurataan kohtalaisen hyvin, mutta vain osassa avustuskohteista oli näyttöä aikaansaaduista tuloksista. Edunvalvonta- ja vaikuttamistoiminnan osalta seurattiin tyypillisesti kontaktien määrää, lausuntojen määrää ja joiltain osin niiden etenemistä sekä mediaosumia, sosiaalisen median eri kanavien aktiivisuutta ja sitoutumisastetta, tiedotteiden läpimenoa sekä esimerkiksi esitysten näkymistä valmisteluissa. Sisäisten toimintojen ja hallinnon osalta järjestöt seuraavat kattavasti henkilöstön työhyvinvointia ja osaamisen kehittymistä erilaisin kyselyin.

Jäsenjärjestöavustuksilla rahoitettu toiminta

Järjestökokonaisuuteen sisältyi kaksi jäsenjärjestöavustusta, joille oli vuonna 2021 myönnetty avustusta yhteensä 30 700 euroa.  Jäsenjärjestöavustukset delegoitiin eteenpäin yhteensä 13 eri yhdistykselle. Delegoiduilla avustuksilla yhdistykset ovat toteuttaneet erilaista ryhmätoimintaa ja tapahtumia sekä tukeneet vapaaehtoisia (esim. erilaiset tapaamiset, juhlat, ja muu virkistystoiminta). Lisäksi avustuksilla on tehty pienimuotoisia hankintoja yhdistysten perustoiminnan toteuttamisen mahdollistamiseksi.

STEAn arvio: onko toiminta tukenut aiottujen tulosten aikaansaamista

Tuloksellisuuskatsaus koostuu kuudesta eri osa-alueesta.

Siirry seuraavaan osioon (STEAn arvio tuloksista ja keskeiset havainnot)

Siirry edelliseen osioon (Tavoitetut kohderyhmät)