Ensi- ja turvakodit ja sosiaalisen hyvinvoinnin järjestöt: STEAn arvio tuloksista ja keskeiset havainnot
Sisällysluettelo
STEAn tekemän avustuskohteiden kokonaisarvion mukaan ensi- ja turvakotien ja sosiaalisen hyvinvoinnin järjestöjen avustuskohteiden tuloksellisuus oli pääosin riittävä tai hyvä.
Tulosten todentamisessa oli kuitenkin puutteita useassa avustuskohteessa. Tuloksia koskevan tiedon kerääminen ja raportointi eivät aina vastanneet toiminnalle asetettuja tavoitteita, tai tavoitteet oli jo lähtökohtaisesti asetettu liian yleiselle tasolle, jotta tuloksia voisi luotettavasti todentaa.
Hyvän tuloksellisuusarvion avustuskohteissa kohderyhmän toiminnasta saamia hyötyjä osoitettiin kaikkien tai lähes kaikkien toiminnan tavoitteiden osalta. Näissä kohteissa on esimerkiksi lisätty toimintaan osallistuneiden toiveikkuutta tulevaisuuden suhteen, kohderyhmä on saanut uutta tietoa ja uusia taitoja sopeutumisesta menetykseen, kohderyhmän kokema hyvinvointi on lisääntynyt ja väkivaltainen käytös vähentynyt. Lisäksi avustuskohteissa on tuettu onnistuneesti kohderyhmän päihteettömyyttä sekä ehkäisty lastensuojelun kiireellisiä sijoituksia päihdeperheissä.
Niissä ensi- ja turvakotien avustuskohteissa, joiden toiminnan ensisijaisena kohderyhmänä olivat erityistä tukea tarvitsevat vauvaperheet, todennettiin seuraavia tuloksia:
- vanhempien arjenhallintataitojen paraneminen
- päihteettömyyden lisääntyminen lapsiperheissä
- vauvojen unirytmityksen paraneminen
- synnyttäjien turvallisuuden tunteen lisääntyminen doula-toiminnassa
- yksinäisyyden tunteen väheneminen
- omien vahvuuksien tunnistaminen vanhempana oli kehittynyt
- lapsen tunteiden ja tarpeiden ymmärtäminen sekä lasten ja vanhempien välinen vuorovaikutus paranivat
Todennettuja tuloksia niissä avustuskohteissa, joissa toiminnan ensisijaisena kohderyhmänä olivat lähisuhde- ja muunlaisen väkivallan uhrit ja tekijät, erokriisissä olevat perheet, läheisensä menettäneet, surutyötä tekevät, seksi- ja erotiikka-alan työntekijät, seksuaalista väkivaltaa kokeneet ja muut nuoret:
- kohderyhmään kuuluvat kokivat tulleensa kuulluksi ja saivat tarvitsemaansa apua
- toimintaan osallistuneiden jaksaminen ja voimavarat vahvistuivat
- väkivaltaa kokeneiden hyvinvointi ja turvallisuudentunne lisääntyivät
- toimintaan osallistuneiden väkivaltainen käyttäytyminen väheni, väkivallattomuuden ylläpitäminen onnistui, parisuhteissa puolison luottamus kumppanin väkivallattomuuteen kasvoi
- toimintaan osallistuneiden kokema yksinäisyys väheni
- synnyttäjien turvallisuuden tunne lisääntyi
- vanhempien ymmärrys sovinnollisen yhteistyön merkityksestä lisääntyi, vanhempien hyvinvointi ja lasten tunteiden ilmaisu lisääntyi
- uhrien kokema väkivalta väheni
- väkivaltarikoksia ei uusittu
- ammattilaiset tunnistivat paremmin traumaoireita ja traumaoireita huomioitiin enemmän Käypä hoito -suosituksissa
- toimintaan osallistuneiden arkielämään sopeutuminen ja toipuminen läheisen menetyksestä onnistui
Avustuskohteissa, joiden toiminnan ensisijaisena kohderyhmänä olivat sote-alan ammattilaiset ja opiskelijat, toiminnan tuloksia olivat muun muassa seuraavat:
- ammattilaiset saivat lisää tietoa eri kohderyhmien erityistarpeista ja heidän tunnistamisestaan
- ammattilaiset saivat uusia toimintatapoja esimerkiksi masentuneen äidin kohtaamiseen ja kohderyhmien erilaisten tilanteiden puheeksi ottamiseen
- viranomaisten ja sote-alan ammattilaisten tiedon ja ymmärryksen lähisuhdeväkivallasta ja vainosta lisääntyi
Toiminnan tuloksia päättäjille ja suurelle yleisölle suunnatuissa toiminnoissa olivat muun muassa:
- järjestöjä kuultiin asiantuntijoina ja järjestöjen pitämien koulutusten kysyntä lisääntyi
- järjestöjen viestintä on lisännyt kohderyhmään liittyvien teemojen näkyvyyttä mediassa ja julkista keskustelua
- järjestöt ovat saavuttaneet hyvän aseman esim. sote-muutostukiryhmässä, muissa yhdistyksissä, verkostoissa ja työryhmissä
- päihdeäitien hoitojärjestelmän rahoitus turvattiin
- lapsensa kuoleman kokeneiden suruvapaan vanhempainrahan pituus kasvoi
Toiminnan tulosten todentaminen kerätyllä tiedolla on ollut pääosin riittävää tai heikkoa. STEAn arvion mukaan toiminta on kuitenkin ollut tarkoituksenmukaista. Jos toiminnan tuloksia ei ole dokumentoitu järjestelmällisesti, STEAn arvio tulosten todentamisesta ja saavuttamisesta on ollut heikompi kuin arvio toiminnan suuntaamisesta.
Tulosten osoittamisen keskeinen ongelma oli, että tuloksia ei raportoitu kaikkien hakemuksessa esitettyjen tavoitteiden osalta. Lisäksi kohderyhmiä oli eritelty raporteissa eri tavalla kuin hakemuksissa ja kyselyvastauksia raportoitu epätarkasti.
Toiminnan tuloksia ei aina seurattu järjestelmällisesti, eikä tulosten todentamisessa aina hyödynnetty niihin soveltuvia mittareita.
Ensi- ja turvakodeissa on kehitetty ja otettua käyttöön Ensi- ja turvakotien liiton kehittämä Vaikuttavuus esiin -mittari. Mittarin käyttöönotto tulee todennäköisesti edistämään tulosten todentamista tulevina vuosina. Mittarin käytön jalkauttaminen kaikkiin ensi- ja turvakoteihin on vielä kesken.
Mittarin käyttöä STEAn tuloksellisuusraportoinnissa on myös vaikeuttanut osin se, että esimerkiksi väkivallan uhrin koettu hyvinvointi heikkenee tyypillisesti tukijakson alkuvaiheessa, kun mielestä syrjään painetut asiat otetaan puheeksi, eli toiminnan tulokset tulevat näkyviin vasta pidemmällä aikajaksolla. Haasteita tuo myös se, että kohderyhmän tavoittaminen varsinaisen tukijakson päätyttyä on usein vaikeaa.
Arvio: tukeeko toiminnasta kerätty tieto tulosten osoittamista
Ensi- ja turvakodit
Sosiaalisen hyvinvoinnin järjestöt
Arvio: onko raportoidut tulokset todennettu kerätyllä tiedolla
Ensi- ja turvakodit
Sosiaalisen hyvinvoinnin järjestöt
Tiedon keräämisen tavat
Arvio: onko toiminnalla saavutettu tavoiteltuja tuloksia
Ensi- ja turvakodit
Sosiaalisen hyvinvoinnin järjestöt
Arvio avustuskohteiden toiminnan tuloksellisuudesta
Ensi- ja turvakodit
Sosiaalisen hyvinvoinnin järjestöt
Keskeiset havainnot ja kehittämiskohteet
Järjestökokonaisuuden yhteiskehittämisessä käsiteltiin toiminnan tuloksellisuuteen liittyviä kehittämiskohteita. Näistä STEA on valinnut avustuskohteiden rahoituksen jatkuvuuden kannalta kaksi keskeisintä kehittämiskohdetta.
Osa avustuksilla rahoitetusta toiminnasta sisältää paljon intensiivistä ja ammattimaista yksilötukea, ja kohderyhmään kuuluvien ihmisten auttaminen muodostuu useamman eri toimijan rakentamasta yksilöllisestä palvelupolusta. Tällöin toimintaa on vaikeampi tuottaa vapaaehtoisvoimin. Vapaaehtoistoimijoiden rooli korostui kuitenkin esimerkiksi kokemusasiantuntijuuden, vertaistuen, chattityöskentelyn ja muun verkossa tapahtuvan toiminnan sekä kerho- ja kohtaamispaikkatoiminnan osalta. Vapaaehtoiset osallistuvat myös viestintään, tapahtumien järjestämiseen ja asiakastyössä päivystykseen. Vapaaehtoistoiminnan kehittämiseksi nousi useita ehdotuksia, jotka liittyvät mm. vapaaehtoisten tukemiseen, resurssien käyttöön sekä erityyppisten vapaaehtoisuuden muotojen kehittämiseen.
Seurattavat kehittämistoimenpiteet:
- Vapaaehtoisten osuuden kasvattaminen tehtävissä, joihin heitä voidaan käyttää resursseina
- Vapaaehtoisten osaamisen ja näkökulmien laajempi hyödyntäminen järjestöjen toiminnassa
Järjestökokonaisuuden arvioinnissa vuonna 2025 erityistä huomiota kiinnitetään seuraaviin tuloksellisuuden näkökulmasta oleellisiin arviointikysymyksiin:
- Mikä on vapaaehtoisten määrän suhde palkattuun henkilöstöön nähden?
- Miten ja millaisissa tehtävissä vapaaehtoisten osaamista on hyödynnetty aikaisempaa enemmän?
- Mitä uusia käytäntöjä järjestöt ovat ottaneet käyttöön vapaaehtoisten saamiseksi mukaan toimintaan?
STEA seuraa arviointikysymysten toteutumista vuosittain. Arviointikysymysten toteutumista seurataan esimerkiksi avustushakemusten ja selvitysten sekä yhteiskehittämisen avulla.
Viestinnällä ja koulutuksella on todettu olleen suuri merkitys kohderyhmien tavoittamiselle ja toteutunut viestintä on lisännyt tavoitettujen kohderyhmien määrää. Yhtenä yhteiskehittämisen tuloksena oli, että viestintää on kehitettävä kohderyhmäkohtaisesti kohdennetuilla pääviesteillä ja eri viestintäkanavia hyödyntäen. Viestinnän kehittämiseen voi myös osallistaa kohderyhmiä nykyistä enemmän. Kohderyhmiä voisi tavoittaa nykyistä paremmin myös järjestöjen tehokkaammalla yhteistyöllä sekä viestinnässä että kohderyhmien ohjaamisessa tarkoituksenmukaisiin toisten järjestöjen palveluihin. Lisäksi järjestöt voisivat jakaa keskenään tietoa onnistuneista viestintätavoista nykyistä enemmän.
Seurattavat kehittämistoimenpiteet:
- Viestinnän kehittäminen kohderyhmälähtöisesti sekä varsinaisille toiminnan kohderyhmille että sidosryhmille
Järjestökokonaisuuden arvioinnissa vuonna 2025 erityistä huomiota kiinnitetään seuraaviin tuloksellisuuden näkökulmasta oleellisiin arviointikysymyksiin:
- Millaisia viestinnällisiä toimia järjestöt ovat tehneet kohderyhmien paremmaksi tavoittamiseksi ja tulosten saavuttamiseksi?
- Onko viestinnällä pystytty lisäämään avustetun toiminnan tuloksellisuutta?
STEA seuraa arviointikysymysten toteutumista vuosittain. Arviointikysymysten toteutumista seurataan esimerkiksi avustushakemusten ja selvitysten sekä yhteiskehittämisen avulla.
Tuloksellisuuskatsaus koostuu kuudesta eri osa-alueesta.
Siirry Yleiskatsaukset 2021 -sivulle