Kriminaalityön järjestöt: STEAn arvio tuloksista ja keskeiset havainnot
Sisällysluettelo
STEAn tekemän avustuskohteiden kokonaisarvion mukaan valtaosassa kriminaalityön järjestöjen avustuskohteista toiminnan tuloksellisuus oli riittävä. Todennettuja tuloksia oli kuitenkin aikaansaatu riittävästi vain noin puolessa arvioiduista avustuskohteista, muissa avustuskohteissa todennettujen tulosten määrä jäi heikoksi tai tuloksellisuus ei ollut lainkaan arvioitavissa.
Tietoa toiminnan tuloksellisuudesta on kriminaalityön järjestöissä kerätty pääsääntöisesti tarkoituksenmukaisesti. Järjestöissä on kerätty sekä määrällistä että laadullista tietoa. Järjestöt ovat myös hyödyntäneet monipuolisesti eri tiedonkeruumenetelmiä.
Tiedon keräämisen tavat
Tiedonkeruumenetelmistä kyselylomake on raportoitu menetelmänä usein. Tyypillisesti kyselylomakkeilla on kerätty tietoa ammattilaisilta, mutta myös asiakkailta. Kyselylomakkeiden suuri osuus ei vastaa kaikilta osin toteutunutta tiedonkeruuta: tuloksellisuusraportissa kysely on ilmoitettu menetelmäksi silloin, kun se on ollut kyseisen tuloksellisuutta kuvaavan mittarin kohdalla pääasiallinen tiedonkeruumenetelmä, mutta sen lisäksi on tehty myös havainnointia ja/tai haastatteluja. Se on myös ilmoitettu raportissa menetelmäksi tiedon jakamisen määrinä.
Avustuskohteissa aikaansaatujen tulosten jääminen heikolle tasolle liittyy ensisijaisesti raportoitujen tulosten luotettavuuteen liittyviin tekijöihin: tiedonkeruutavat tuloksellisuuden osoittamiseksi ovat olemassa, mutta kerätyn seurantatiedon hyödyntäminen raportoinnissa ja tulosten todentaminen kerätyllä tiedolla ei useinkaan ole riittävällä tasolla.
Tiedonkeruuseen tai sen raportointiin on myös liittynyt haasteita:
- kerättyä tietoa ei ole usein käytetty riittävällä tarkkuudella raportoitujen tulosten näytöksi
- raportoinnissa on tehty liikaa yhteenvetoa eri tavoitteiden tai kohderyhmien osalta, jolloin raportoidut tulokset ovat kuvailevia tai muutoin epäkonkreettisia
- kerätty aineisto on määrällisesti vähäistä – pieni määrä vastaajia tai muulla tavoin pieni, ei-kattavasti kohderyhmää vastaava aineisto
Aikaansaatuja tuloksia on luotettavimmin osoitettu asiakastasoon kytkeytyvien tavoitteiden osalta. Esimerkiksi rikostaustaisten henkilöiden elämänhallintavalmiudet ja –taidot ovat parantuneet, kohderyhmä on saanut tietoa, työkaluja ja keinoja minäkuvan ja tunteiden tunnistamiseen, ja kohderyhmän käyttäytymisen hallinta on siten helpottunut ja parantunut. Rikostaustaisten yhteiskuntaan kiinnittyminen ja osallisuus on myös lisääntynyt ja yksinäisyys vähentynyt. Myös kohderyhmän sosiaaliset taidot ovat kehittyneet ja esimerkiksi asumiseen liittyvät ongelmat ovat vähentyneet.
Kriminaalityön järjestöjen toiminnalla aikaansaatuja laadullisia tuloksia on myös osoitettu verkosto- ja ammattilaistyöhön kytkeytyviin tavoitteisiin liittyen. Verkosto- ja yhteistyömuotoja on kehitetty kohderyhmille parempien palvelujen edistämiseksi. Verkostotason tuloksina on raportoitu tyypillisesti ammattilaisten kokemaa hyötyä omaan työhön verkostoon kuulumalla ja yhteistyötä tekemällä.
Kriminaalityön ammattilaisille on myös jaettu tietoa, joko yleisesti rikostaustaisten kanssa työskentelystä tai tarkemmin tiettyihin rikostaustaisuuteen liittyvistä näkökulmista, esimerkiksi sukupuolierityisyydestä tai oppimisvaikeuksista ja neurologisista tekijöistä rikoskäyttäytymisen taustalla. Saatu tieto on vaikuttanut alalla työskentelevien ammattilaisten asenteisiin ja ennakkoluuloihin.
Lisäksi voidaan arvioida, että toiminnalla on aikaansaatu tuloksia myös seuraavien tavoitteiden saavuttamisen osalta:
- tiedon lisääminen sekä asenteisiin ja ennakkoluuloihin vaikuttaminen päättäjille ja suurelle yleisölle
- vapaaehtois- ja kokemusasiantuntijatoiminnan kehittäminen
Tavoitteita vastaavaa toimintaa tai aikaansaatuja tuloksia on tuloksellisuusraporteissa kuvailtu, mutta niille ei osoiteta tulosten luotettavuuden arviointiin tarvittavaa näyttöä, vaikka tietoa kohderyhmältä olisikin kerätty. Raporttien mukaan on esimerkiksi tehty viestintää, eli kohderyhmä on saanut lisää ja uutta tietoa, sen sijaan asenteiden tai ennakkoluulojen muuttumista tiedon lisääntymisen seurauksena ei ole riittävästi todennettu.
Samoin tuloksellisuusraporteilla on raportoitu vapaaehtois- ja kokemusasiantuntijatoiminnan kehittämiseen liittyvää toimintaa, mutta tietoa varsinaisesta kehittymisestä ja kehittämistyön tuloksista ei ole raportoitu. Myös rikostaustaisten läheisten näkemyksiin ja muuten läheisiin liittyviin toiminnan tuloksiin on raporteissa viitteitä, mutta saavutettuja tuloksia ei ole riittävästi todennettu.
Arvio: tukeeko toiminnasta kerätty tieto tulosten osoittamista
Arvio: onko raportoidut tulokset todennettu kerätyllä tiedolla
Arvio: onko toiminnalla saavutettu tavoiteltuja tuloksia
Arvio avustuskohteiden toiminnan tuloksellisuudesta
Keskeiset havainnot ja kehittämiskohteet
Järjestökokonaisuuden yhteiskehittämisessä käsiteltiin toiminnan tuloksellisuuteen liittyviä kehittämiskohteita. Näistä STEA on valinnut avustuskohteiden rahoituksen jatkuvuuden kannalta kaksi keskeisintä kehittämiskohdetta.
Kriminaalityön järjestöjen toiminnan edellytyksenä on toimiva yhteistyö Rikosseuraamuslaitoksen ja vankiloiden kanssa.
Järjestöt itse voivat vaikuttaa yhteistyön kehittymiseen ulkoisista tekijöistä huolimatta, varmistamalla järjestöyhteistyön tunnettuutta esimerkiksi viestinnällä, yhteistyön tavoitteita määrittävillä prosessikuvauksilla sekä lisäämällä yhteistä ymmärrystä siitä, minkälaisia tuloksia ja hyötyjä järjestöjen työllä voidaan saada aikaan asiakaspolun eri vaiheissa (ennen vankilaa, vankilan aikana, tuomion päättymisen jälkeen).
Kriminaalityön järjestöjen toiminta perustuu sekä valtakunnallisesti että alueellisesti toimiviin järjestöihin, jotka ovat kooltaan ja resursseiltaan erilaisia. Nämä eri kokoiset ja erilaisin lähtökohdin toimivat järjestöt voisivat hyötyä toistensa osaamisen jakamisesta ja tiiviimmästä yhteistyöstä.
Seurattavat kehittämistoimenpiteet:
- Järjestöjen toiminnan tunnettuuden lisääminen Rikosseuraamuslaitoksessa
- Järjestöjen keskinäisen yhteistyön kehittäminen
Järjestökokonaisuuden arvioinnissa vuonna 2025 erityistä huomiota kiinnitetään seuraaviin tuloksellisuuden näkökulmasta oleellisiin arviointikysymyksiin:
- Miten järjestöt ovat varmistaneet toimintansa tunnettuutta ja siitä saatavia hyötyjä Rikosseuraamuslaitoksen kanssa vuoden 2021 jälkeen?
- Miten järjestöt ovat keskinäisellä yhteistyöllään edistäneet työnjakoaan kohderyhmän hyvinvoinnin edistämiseksi?
STEA seuraa arviointikysymysten toteutumista vuosittain. Arviointikysymysten toteutumista seurataan esimerkiksi avustushakemusten ja selvitysten sekä yhteiskehittämisen avulla.
Kriminaalityön järjestöjen toiminnassa tavoitteet voivat erota toisistaan esimerkiksi kohderyhmien saaman välittömän hyödyn tai yleisen hyvinvoinnin näkökulmasta, vaikka toiminnalla pyritään samaan päämäärään. Näitä eri tavoitteita ja niihin liittyviä kohderyhmiä tulisi eriyttää hakemuksissa ja raporteissa kuvattuihin vaikutusketjuihin. Tämä edistäisi paitsi toiminnan suunnittelua, myös tavoitteiden toteutumisen todentamista.
Seurattavat kehittämistoimenpiteet:
- Kohderyhmien tarkempi eritteleminen esimerkiksi rikostaustaisten läheisiin kohdistuvan toiminnan osalta ja eri kohderyhmän oman vaikutusketjun kuvaaminen hakemuksiin ja raportteihin?
Järjestökokonaisuuden arvioinnissa vuonna 2025 erityistä huomiota kiinnitetään seuraaviin tuloksellisuuden näkökulmasta oleellisiin arviointikysymyksiin:
- Onko eri kohderyhmille asettavat tavoitteet, toiminta ja tulokset rakennettu omiksi vaikutusketjuiksi toiminnan tuloksellisuuden edistämiseksi?
- Miten läheisiin liittyvät tavoitteet, toiminta ja tulokset ovat jäsentyneet vuoden 2021 jälkeen niissä avustuskohteissa, joissa läheiset ovat tavoiteltavaa kohderyhmää?
STEA seuraa arviointikysymysten toteutumista määrällisten tietojen avulla vuosittain. Arviointikysymysten toteutumista seurataan avustushakemusten ja selvitysten sekä yhteiskehittämisen avulla.
Tuloksellisuuskatsaus koostuu kuudesta eri osa-alueesta:
Siirry edelliseen osioon (Toiminta ja tuotokset)
Siirry Tuloksellisuuskatsaukset 2021 pääsivulle